What kind of employees become awarded as Employees of the Year in Finland?

Work is not simply about stress and fatigue; it can also be a great source of joy, satisfaction, and success. The aim of this research was to study the phenomenon of success at work: to identify of which elements success is constructed and what factors define the process of becoming a top worker. Finnish “Employees of the Year” (N = 24) were considered representative of successful workers because they have been awarded the title of “Employee of the Year” among and by their colleagues in different occupational fields. The focus of the research was on which factors participants named as sources of their success. On one hand, certain factors were identified that related to their own characteristics as workers and their way of working; on the other hand, some factors were related to how employees described satisfying work and well-functioning collaboration with colleagues. In the present article, the purpose is to focus on positive work experiences, such as experiencing joy from work and work engagement, and thus contribute to the discussion regarding the positive sides of work life today. In this research, success is defined as well-being at work rather than career-oriented behaviour. Positive psychology provides this interpretation of success at work.success at work, work engagement, joy of work, flow, positive psychology

Positiivinen burnout : työuupumuksen myötä koetut vahvuudet ja voimavarat johtajuudessa

Tutkimus käsittelee johtajien kokemuksia työuupumuksen positiivisista vaikutuksista myöhemmässä työelämässä. Tutkimuksessa kysytään, millaisia voimavaroja ja vahvuuksia työuupumisen kokemus on tuonut esiin ja millaisia positiivisia vaikutuksia näillä on ollut omaan johtamiseen? Tutkin työuupumusta positiivisen psykologian näkökulmasta, pohtien erityisesti joustavuuden ja hyveiden merkityksiä viiden haastattelemani johtajan kokemuksissa. Tutkimukseni esittelee klassiseen psykologiseen ”vaikeuksista voittoon”–ilmiöön tukeutuvan vaihtoehtoisen näkökulman johtamisen kehitykseen. Tutkimusmenetelmänä on käytetty hermeneutiikkaan painottuvaa fenomenologista psykologiaa, joka on yhdessä positiivisen psykologian ja fenomenologisen psykologian kanssa saanut määritelmän hermeneuttis-fenomenologinen positiivinen psykologia. Tutkimus toteutettiin puolistrukturoiduilla avoimella haastatteluilla, joissa informantteina toimi viisi johtajaa. Nämä johtajat edustivat sekä valtionhallintoa että yksityistä sektoria. Johtajat kertoivat haastatteluissa kokonaisvaltaisen työuupumuksen historiansa aina sairastumisesta nykyhetkeen saakka. He kuvasivat ajatuksiaan ja tuntemuksiaan johtajuudesta ennen sairastumista, sen aikana ja sen jälkeen. Työuupumus traumana seurasi positiivisen psykologian esittelemää sinnikkyyden, eli sisun, toimintaperiaatetta ja traumasta toipumisen mallia, jonka pohjalta analysoin ja tulkitsin tutkimustuloksia. Toisena positiivisen psykologian teoreettisena viitekehyksenä toimi Seligman & Petersonin hyveteoria eli VIA –luokitus (Values In Action). Tutkimustulokseksi muodostui fenomenologisen tutkimusmenetelmän mukainen yleinen merkitysverkosto, joka kokonaisuutena esitteli työuupumuksen kokemuksen kautta syntyneen sisukkaan ja hyveitä korostavan johtajan. Positiivisesti käsitelty elämäntaidollinen ongelma kasvatti ja kehitti inhimillisemmän, henkilöstönsä hyvinvoinnista huolehtivan, omille arvoilleen uskollisen ja omalla esimerkillään johtavan johtajan. Tutkimustulosten mukaan johtajat ovat tietoisesti tai tiedostamattaankin ottaneet käyttöön positiivisen johtamisen tavat, jotka organisaatiopsykologian tutkimusten mukaan ovat menestymisen avaintekijöitä. Työuupumus ei tämän tutkimusten tulosten mukaan ole kehitystä katkaiseva tekijä, vaan sitä lisäävä kokemus. Tutkimus antaa viitteitä johtajien sisäisten voimavarojen ja vahvuuksien tutkimisen tarpeellisuudesta ja hyödyllisyydestä, jotta positiivisen johtamisen käytäntöjä voitaisiin ymmärtää paremmin

Coping-keinot tutuksi : itsetuntemus sosionomin työhyvinvoinnin tukena

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli edistää valmistuvien sosionomien tulevaa työhyvinvointia. Lähestyimme aihetta, koska aihe on ajankohtainen ja työelämä on jatkuvassa murroksessa. Työ sosiaalialalla on usein vastuullista ja kuormittavaa, jonka vuoksi työ voidaan kokea raskaaksi. Teimme opinnäytetyömme yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa. Käsittelimme opinnäytetyössämme yksilön valmiuksia selviytyä työelämän haasteista keskittymällä itsetuntemuksen lisäämiseen ja henkilökohtaisten psyykkisten selviytymiskeinojen tiedostamiseen. Viitekehyksenä työssämme toimi positiivinen psykologia. Opinnäytetyömme toteutus oli toiminnallinen ja toiminnan tarkoituksena oli herätellä yksilön tietoisuutta omasta psykologisesta pääomastaan ja käyttämistään selviytymiskeinoistaan (coping). Selviytymiskeinojen tietoinen käyttö voi tukea työhyvinvointia. Järjestimme koulutuspäivän valmistuville sosionomeille Metropolia Ammattikorkeakoulun kampuksella Sofianlehdonkadulla. Koulutuspäivä piti sisällään luennointia ja keskustelua psykologisesta pääomasta ja copingista, sekä itsenäistä työskentelyä annettujen tehtävien parissa. Päivän asiasisältöä tuki osallistujille jaettu coping-kansio. Kansioon oli kerätty valmista tietoa selviytymiskeinoista ja se sisälsi myös aiheeseen liittyviä tehtäviä. Osallistujat saivat päivän mittaan täydentää kansiota. Koulutuspäivämme otettiin hyvin vastaan ja aiheenvalinta nähtiin hyödyllisenä ja mielenkiintoisena tulevaa työuraa silmällä pitäen. Oman psykologisen pääoman ja selviytymiskeinojen tiedostaminen ja sisäistäminen mahdollistaa myös niiden tarkoituksenmukaisen käyttämisen. Tämä voi puolestaan tukea yksilön työhyvinvointia. Osallistujien palautteessa nousi esiin työhyvinvoinnin tärkeys ja coping -keinojen tiedostaminen nähtiin työhyvinvointia tukevana.The purpose of our thesis was to affect the well-being of the bachelor of social services students’, concentrating on their future career. The subject is current and the culture of working life is in constant movement. Working in the field of social welfare can be highly stressful and workers must take great responsibility while working on their tasks. Our thesis was made in co-operation with Metropolia University of Applied Sciences. Our main focus was on improving students’ self-knowledge and recognizing their own psychological coping-skills. Positive psychology can be seen as our framework. We implemented our practice-based thesis to awake persons’ self-knowledge and awareness of their psychological capital and coping skills. The conscious utilizing of coping-skills may support ones’ wellbeing at work. We held a training session for students in Metropolia campus in Sofianlehdonkatu. The training session included lecturing and conversations about psychological capital and coping-skills. We also gave our participants files, which included information about coping and assignments for them to individually perform. The participants told us that our training day was useful and interesting. To identify your own psychological capital and coping skills makes it easier to utilize them in your everyday life. This can also support wellbeing at work. The feedback we gained from our participants shows that they consider wellbeing at work as very important issue and to become more aware of your coping skills makes it easier to face challenges at your workplace

Hyönteisruoka ja kuluttajan psykologia

Lakiesteet väistyvät, mutta se ei vielä takaa hyönteisruuan menestymistä. Kuluttajien pitää haluta ostaa hyönteisruokaa. Psykologiset esteet ovat kuitenkin tiellä. Miten nekin saataisiin väistymään?</p

Esimiesten kokemus työn imusta

Tutkielmassani lähestyn työhyvinvointia positiivisen psykologian näkökulmasta, jolloin huomio suuntautuu siihen, mikä työntekijää kannattelee, motivoi ja saa työn tuntumaan mielekkäältä vastoinkäymistenkin hetkellä. Tällaista myönteistä, mielihyvän täytteistä virittäytymistä ja aktivaatiota työssä kutsutaan työn imuksi, joka on suhteellisen tuore, motivationaalinen työhyvinvoinnin käsite. Työn imua on tutkittu eri työntekijäryhmissä. Tämän tutkielman empiirinen tutkimus keskittyy esimiehiin ja tutkimuskysymykselläni haen vastauksia siihen, millaisia työn imun kokemuksia esimiehillä on. Tutkimukseni pohjaa eksistentiaaliseen fenomenologiaan, jossa tutkimuskohteena ovat kokemukset: ihmisen kokemuksellinen suhde omaan todellisuuteensa. Tutkimuksen kohdejoukkona on keskisuuren kaupungin terveyspalvelukeskuksen esimiestyöhön osallistuvat henkilöt. Aineistoa keräsin kirjoituspyynnöin kahdessa erässä ja aineiston analyysitapana käytin fenomenologisen psykologian menetelmää. Tutkimukseni tulokset ovat kymmenen kirjoituksen pohjalta fenomenologisen analyysin kautta muodostuneet kaksi yleisen merkitysverkoston tyyppiä. Ne kuvaavat sitä, mikä esimiehen työn imun kokemuksessa on keskeistä. Ensisijaista tyypissä yksi ovat sitoutuminen ja työtehtävissä menestymisestä saadut voimavarat ja tyypissä kaksi työn monipuolisuus ja haasteet. Työelämän painottuminen yhä enemmän tietotyön suuntaan on tuonut myös esimiestyöhön lisää vaatimuksia. Työhyvinvoinnin kannalta on oleellista, millainen suhde vaatimusten ja voimavarojen välillä vallitsee. Näkökulman suuntaaminen myönteisiin asioihin epäkohtien sijaan auttaa vahvistamaan ja lisäämään voimavaroja, jotka toimivat tasapainottajina alati kasvavien työn vaatimusten suhteen. Työhyvinvointia on mahdollista edistää työn imun eli omistautumisen, uppoutumisen ja tarmokkuuden kokemuksien kautta. Tämä tutkimus antaa osaltaan tietoa siitä, millaisia nämä kokemukset esimiehillä ovat

Koettu työstä irtautuminen työpäivän aikana

Tutkimukseni tarkoituksena on kuvata työntekijöiden työstä irtautumisen kokemuksia työpäivän aikana. Tutkittavat työskentelevät toimitalossa, jonka keskeisiä ominaisuuksia ovat avaruus, luonnonvalo ja luontomaisema. Työstä irtautuminen ja työkuormituksesta palautuminen ovat tärkeitä työntekijän hyvinvoinnin kannalta. Erityisen tärkeää on päivittäinen mahdollisuus palautumiseen. Tutkimuskohteena ovat ihmisten kokemukset, joten valitsin tutkimukseni lähtökohdaksi fenomenologian. Analyysimenetelmänä käytän fenomenologista metodia, joka soveltuu hyvin kokemuksellisen ilmiön analyysitavaksi. Tutkimukseni tulokset ovat yhdeksän ehdotelmaa yleiseksi merkitysverkostoksi ja kolme työstä irtautumisen kokemuksen yleisen merkitysverkoston tyyppikuvausta. Yhdeksän ehdotelmaa kuvaavat työstä irtautumisen kokemuksen moninaisuutta. Kolme työstä irtautumisen kokemuksen tyyppikuvausta tiivistävät ehdotelmien yleisesti olennaisen tiedon. Tyyppikuvauksissa työstä irtautuminen liittyy keskeisesti toimitalosta avautuvaan luontomaisemaan ja toimitalon arkkitehtuuriin. Eri tyyppikuvauksissa maisema ja arkkitehtuuri ilmenevät eri tavoin; ne ovat havainnon kohde, aistielämysten luoja ja siten myös vaikuttavat myönteisesti mielialaan, ja ne luovat kuuluvuuden tunnetta. Kahdessa tyyppikuvauksessa olennaista on myös vapaamuotoinen sosiaalinen kontakti. Tutkimuksen tulokset liittyvät muun muassa seuraaviin palautumisen psykologian mekanismeihin; psykologinen irrottautuminen, rentoutuminen ja kontrolli. Tulokset heijastavat myös ympäristöpsykologian luonnonympäristön luoman elpymiskokemuksen osakomeuksia; paikassa syntyvä lumoutuminen, arkipäivästä irrottautumisen tuntemus, ympäristön yhtenäisyyden ja johdonmukaisuuden tuntu sekä ympäristön sopivuus itselle

Liikenneturvallisuus, liikennekasvatus ja -psykologia : Portfolio Hämeen ammattikorkeakoulun liikennealan liikenneturvallisuusprojekteista 2014—2017

Tämän portfolio-opinnäytetyön tavoitteena on esitellä Hämeen ammattikorkeakoulun (myöhemmin HAMK) monipuolisia työelämälähtöisiä projekteja, joita olen toteuttanut yhteistyössä mm. opiskelijakollegani Mirella Bitterin kanssa. Portfolio on toteutettu ensimmäisenä liikennealan opinnäytetyönportfoliona Kyvyt.fi-palvelimelle ja työssä käsitellään liikennepsykologiaa liikenneturvallisuustyön taustalla sekä liikenneturvallisuustyötä erilaisten projektihavaintojen kautta. Vastuullinen ja turvallinen arvoperusta liikkumiseen luodaan pitkäjänteisellä liikenneturvallisuustyöllä, johon HAMKin liikennealan koulutus antaa hyvät lähtökohdat. Esittelen työni kautta omaa kasvuani alan liikenneturvallisuustoimijaksi. Liikenteen perusperiaatteena on sopeuttaa liikenne ihmisen toimintamahdollisuuksiin ja rajoihin, koska liikenteessä liikkuvat samanaikaisesti kaikenlaiset ihmiset. Turvalliset liikkumispuitteet on tarjottava yksilön iästä ja asuinpaikasta riippumatta ja liikenneturvallisuustyö on vahvasti sidoksissa kaikkeen liikenne- ja liikennejärjestelmätyöhön. Jokainen liikkuja tuo liikenteeseen omat arvonsa, asenteensa, tunteensa ja motiivinsa. Siksi liikenne onkin kaikkien eri persoonallisuuksiensa näköinen kokonaisuus.The aim of this Bachelor’s Thesis is to present the first portfolio thesis in Traffic Management from Häme University of Applied Sciences (later HAMK). The portfolio includes a versatile variety of projects in which I have participated with Mirella Bitter and other colleagues during my studies. Those projects have a high support in the working life. The portfolio has been uploaded to Kyvyt.fi server and it deals with traffic psychology in the background of the traffic safety education. It also deals with traffic safety education with many observations from our school projects. Responsible and safety-oriented values for transportation are created by long-term traffic safety education. The Degree Programme in Traffic and Transport Management in HAMK University of Applied Sciences gives a good starting point to this. I am presenting through my work a growth of mine in becoming a traffic safety consultant. The basic principle of transportation is to adapt the traffic system to the boundaries and possibilities of people, because there are people with vastly different abilities moving around. Safe movement possibilities should be provided irrespective of individual’s age ore residence. Traffic security work is also strongly linked to all the traffic and transport system. Everyone brings their own values, attitudes, feelings and motives to the traffic environment. Therefore, traffic is a combination of different personalities.Linkki Portfolioon: https://kyvyt.fi/view/view.php?t=exYv4qpqNI4DquWjxtI

Fenomenologinen tutkimus esimiesten itsensä johtamisen kokemuksista

Tämän tutkimuksen tutkimusaiheena olivat johtajien ja esimiesten itsensä johtamisen kokemukset. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää uudenlaista ymmärrystä itsensä johtamisen ilmiöstä. Tavoitteeseen pyrittiin seuraavan tutkimuskysymyksen valossa: ”Miten ja missä tilanteissa itsensä johtamisen kokemukset esimiesten johtamistyössä ilmenevät?”. Itsensä johtamisen teoreettinen viitekehys rakentuu Charles C. Manzin 1980-luvulla luoman self-leadershipin käsitteeseen. 2000-luvulla itsensä johtaminen on yksi näkyvimmistä johtamistrendeistä. Itsensä johtaminen nähdään aiempien tutkimusten perusteella kaiken muun johtamisen perustana, sekä keinona parantaa yksilön suoriutumista hankalissa tilanteissa (Sydänmaanlakka 2006; Neck & Houghton 2006). Itsensä johtamisella on nähty yhteyksiä myös koko organisaation tuottavuuteen (esim. Åhman 2003). Tutkimus toteutettiin Amedeo Giorgin luomalla ja Juha Perttulan edelleen kehittämällä fenomenologisella metodilla (Perttula 1995b). Metodi pohjautuu eksistentiaalisen fenomenologian tieteenteoriaan, jossa yhdistyy Edmund Husserlin ja Martin Heideggerin filosofiat (esim. Rauhala 1993). Itsensä johtamista ei ole aiemmin juurikaan tutkittu kokemuksen tutkimuksen näkökulmasta, vaan aiempi tutkimus on pitkälti perustunut naturalistiseen tieteenperinteeseen ja kvalitatiivisiin menetelmiin. Itsensä johtamista on myös hyvin vähän tutkittu johtajien ja esimiesten näkökulmasta. Tutkimuksen tuloksena muodostui yleinen merkitysverkosto, jonka perusteella itsensä johtamisen kokemus rakentuu seuraavista osa-alueista: 1) itsensä johtamisen keinot, 2) esimiehen oma jaksaminen, 3) muiden tuki ja 4) oppiminen ja johtajan kehittyminen. Tulosten perusteella tehtiin johtopäätös, jonka mukaan esimiehet hallitsevat kiireistä työtään erilaisten itsensä johtamisen keinojen avulla. Tulosten perusteella pääteltiin myös, että johtajat voisivat oppia itsensä johtamista vertaistuen avulla. Tärkeää itsensä johtamisen kehittämisessä on myös organisaatioiden antama tuki esimiehille. Uutena ilmiön ulottuvuutena tässä tutkimuksessa nousi esille esimiehen omasta jaksamisesta huolehtiminen, jonka perusteella kehittyi ajatus sallivan ja sallitun itsensä johtamisen –mallista, jota voitaisiin jatkossa tutkia sekä holistisen ihmiskäsityksen että autenttisen johtajuuden näkökulmista

Johtaminen veturinkuljettajien kokemana henkilöjohtamismuutoksen toteuttaneessa organisaatiossa : case: traumatisoivat allejäännit

Tämän empiirisen tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten veturinkuljettajat kokevat johtamisen työhönsä liittyvien traumatisoivien tilanteiden, allejääntien, yhteydessä. Samalla tarkoituksena oli tuoda esille, minkälaisia odotuksia heillä on työyhteisönsä uuden henkilöjohtamisorganisaation suhteen traumatisoivien tilanteiden käsittelyn osalta. Tutkimuksen empiirinen osio perustui kuuden veturinkuljettajan avoimiin haastatteluihin. Haastatteluilla kerätyn aineiston analyysi toteutettiin Juha Perttulan kehittämällä fenomenologisella metodilla, jonka avulla yksilölliset kokemukset tuodaan esille sekä niistä muunnetaan tutkimusjoukkoa koskeva yleinen tieto. Analyysin tuloksina muodostui kuusi yleistä merkitysverkostoehdotelmaa johdettuina haastateltavien yksilökohtaisista merkitysverkostoista. Tuloksena on esitetty myös näiden merkitysverkostoehdotelmien pohjalta muodostettu yleinen merkitysverkosto. Tutkimuksen tulosten mukaan veturinkuljettajat kokevat työnsä vaativan itsenäisyyttä ja kykyä ohjata omaa toimintaa. Kollegat edustavat heille tärkeämpää tahoa traumatisoivien tilanteiden käsittelyssä kuin esimiehet, jotka eivät juuri ole läsnä työn tekemisen arjessa. Traumatisoivien tilanteiden kautta tarkasteltuna esimiestyö näyttäytyy enemmän käytännön konkretiaan keskittyvänä toimenpiteiden hoitamisena kuin inhimillisenä vuorovaikutuksen kenttänä. Uudistettuun henkilöjohtamisorganisaatioon kohdistuu ristiriitaisia odotuksia ja moni toivoo vuorovaikutteisuuden lisääntyvän esimiesten ja veturinkuljettajien välillä

Luonteenvahvuudet osaamisen taustalla : Positiivinen näkökulma osaamisen johtamiseen

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää kotihoidon esimiesten osaamisen johtamista hyödyntämällä positiivisen psykologian myönteistä ajattelutapaa ja luonteenvahvuuden näkökulmaa. Tehtävänä oli luoda toimintamalli osaamisen johtamiseen. Opinnäytetyö sisälsi piirteitä tutkimuksellisesta kehittämistoiminnasta ja toimintatutkimuksesta. Kehittämistyöhön osallistuivat Joensuun, Kontiolahden ja Outokummun sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueen kotihoidon esimiehet ja työntekijät. Tiedontuottamismenetelmänä käytettiin lomakekyselyä työntekijöille ja teema pohjaista ryhmäkeskustelua esimiehille. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Kehittämistyön tulosten mukaan luonteenvahvuuksista on hyötyä osaamisen johtamisessa. Niiden havaitseminen ei ole helppoa suuren henkilöstön ja etäjohtamisen vuoksi ja koska kehityskeskusteluita ei ole pidetty suunnitellusti. Tärkeimpiä oppimista edistävän ilmapiirin syntyyn vaikuttavia tekijöitä olivat oma myönteinen asenne, koulutusmyönteisyys, kannustaminen ja positiivisen palautteen antaminen. Kehittämistyön tuotoksena syntyi esimiehille toimintamalli. Sen tarkoituksena on edistää oppimista tukevaa ilmapiiriä ja tukea yksilön osaamista luonteenvahvuuksien avulla. Toimintamalli on osastotunti, jonka avulla lisätään työyhteisön sisällä tietoisuutta ja keskustelua luonteenvahvuuksista ja siirretään ne käytäntöön osaksi osaamisen johtamista. Toimintamalli rakentui S-M-A-R-T-mallia mukaillen. Jatkotutkimuksena voitaisiin tarkastella, mikä vaikutus luonteenvahvuuksien tiedostamisella on työntekijän osaamisen hallintaan ja itsensä johtamiseen.The purpose of this thesis was to develop competence management among home care supervisors by using positive thinking and character strengths from positive psychology. The thesis task was to create an operations model for competence management. The thesis includes features of research development activities and action research. Home care employees and supervisors in the co-operation area of Social Services and Health Care in Joensuu, Kontiolahti and Outokumpu participated in this development work. To generate data, a questionnaire aimed at the employees and focused group discussions among the supervisors were used. The material was analysed using an inductive content analysis method. According to the results, the character strengths are beneficial in competence management. Their detection is not easy because of a large number of employees and remote management and because performance reviews have not been held as planned. The most important factors promoting a positive learning environment were one’s own positive attitude, a positive attitude towards training, encouragement and positive feedback. As a result of the development work, an operation model was created for supervisors. Its aim was to promote a learning-friendly environment and to support the individual's competence through character strengths. The operation model is an educational event to increase awareness of and discussion on the character strengths within the work community and transfer them into practice as part of competence management. The operation model was built by adapting the S-M-A-R-T model. A further study could explore how awareness of character strengths affects competence management and self-management