Lauluja elämästä : Musiikin voimauttava vaikutus erilaisissa elämäntilanteissa

Tässä opinnäytetyössä tutkittiin sosionomiopiskelijoiden kokemuksia musiikin voimauttavasta vaikutuksesta erilaisissa elämäntilanteissa. Aineisto muodostui Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijoilta kerätyistä kirjoitelmista, joita saimme yhteensä 38 kappaletta. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Hämeen ammattikorkeakoulu, jonka sosiaalialan opetussuunnitelmaan kuuluvat luovat menetelmät. Opinnäytetyön tietoperustana käytettiin aikaisempaa tutkimusaineistoa, opinnäytetöitä, artikkeleja sekä muuta tutkimukseen liittyvää luotettavaa kirjallisuutta. Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus ja aineisto analysoitiin teemoittelemalla. Teemoittelun tuloksena aineistosta nousi esiin viisi pääteemaa: musiikki ja tunteet, musiikki ja identiteetti, musiikki ja yhteisöllisyys, musiikkimuistot sekä musiikin fysiologiset vaikutukset. Tutkimustulosten perusteella musiikilla on vaikutus ihmiseen niin henkisellä kuin fyysiselläkin tasolla. Musiikki koettiin voimauttavana etenkin vaikeissa elämäntilanteissa, joihin se on tuonut lohtua. Musiikkia on voitu toisaalta käyttää rentoutumiseen ja viihteen välineenä. Musiikki toimii erilaisia ihmisiä yhdistävänä tekijänä ja toisaalta se voi olla myös portti omaan sisäiseen maailmaan. Tulokset osoittavat, että musiikin käyttäminen sosiaali- ja terveysalalla on perusteltua ja tarkoituksenmukaista – musiikki on yksi merkittävä tapa lähestyä ihmistä ja hänen kokemusmaailmaansa

Musiikki muistisairaan vanhuksen hyvinvoinnin edistäjänä : Hoitonetti

Iäkkäämpien ikäryhmien osuuden kasvaessa myös muistisairauksia sairastavien määrä moninkertaistuu. Muistisairaudet ovat isoin riskitekijä, joka johtaa iäkkään ihmisen pois kodistaan ympärivuorokautiseen hoitopaikkaan. Muistisairauksiin liittyvät käytösoireet heikentävät elämänlaatua ja lisäävät palvelujen tarvetta. Ne ovat myös merkittävin pitkäaikaishoidon alkamisen syy. Muistisairauksien aiheuttamia käytösoireita voidaan lievittää lääkehoidolla. Toisin kuin muistisairaan lääkehoitoon, musiikki-interventioiden käyttöön ei liity haitallisia sivuvaikutuksia. Musiikin vaikutuksia muistisairaisiin on tutkittu laaja-alaisesti. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää aikaisempien tutkimuksien pohjalta, miten musiikki vaikuttaa muistisairaan vanhuksen hyvinvointiin. Tavoitteena on lisätä hoitohenkilöstön tietämystä musiikin vaikutuksesta muistisairaan vanhuksen hyvinvointiin. Opinnäytetyön tuloksista on tehty tiivistelmä hoitoalan ammattilaisten käyttöön Hoitonetti-sivustolle. Sivut löytyvät osoitteesta www.hoitonetti.turkuamk.fi. Opinnäytetyö toteutettiin systemaattisena katsauksena. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen keinoin seulottiin esiin aihepiiristä tehtyjä tutkimuksia. Lopulliseen analyysiin valikoitui 9 tutkimusta. Tutkimustulokset analysoitiin sisällönanalyysillä. Tulosten mukaan musiikki vähentää muistisairaan vanhuksen käytösoireita. Sillä on myös vaikutuksia muistisairaan vanhuksen kognitiivisiin, fysiologisiin sosiaalisiin ja emotionaalisiin toimintoihin. Musiikki-intervention toteutustavalla on merkitystä musiikin vaikuttavuuteen. Musiikki-interventiot ovat tehokas ja potentiaalinen tapa vaikuttaa muistisairaan vanhuksen hyvinvointiin. Opinnäytetyö on osa Hoitonetti-hanketta. Toimeksiantajana on Salon terveyskeskus. Tulevaisuudessa tutkimusten tuloksia voidaan hyödyntää muistisairaiden vanhusten hyvinvoinnin tukemisessa. Jatkossa voisi tutkia musiikin hyötyjä kotona asuvan muistisairaan toimintakyvyn tukemisessa.As the proportion of the older age groups grows the number of people suffering from memory disorders grows. Memory disorders are the greatest risk factor in taking elderly persons away from their homes and into 24-hour care facilities. Behavioural symptoms associated with memory disorders lessen quality of life and increase the need for services. They are also the biggest reason for starting long-term treatment. The behavioral symptoms caused by memory disorders can be alleviated by medical treatment. Unlike the medical treatment of person with memory disorder the use of musical interventions is not associated with detrimental side effects. The effects of music on people with memory disorders have been researched broadly. The purpose of this study was, based on earlier research, to determine the effect of music on elderly people with memory disorders. The aim was also to increase the nurses’ knowledge of the effect of music on the well-being of elderly people with memory disorders. A summary of the results for the use of health care professional has been provided for the Hoitonetti web paiges. The pages can be reached at www.hoitonetti.turkuamk.fi. The research was carried out as a systematic review. The research carried out in the field was screened out by means of systematic literature review. Nine studies were selected for the final analysis. The research results were analysed by means of content analysis. The results showed that music decreases the behavioral symptoms of elderly persons with memory disorders. It also affects cognitive, physiological, social and emotional functions of such persons. The way a musical intervention is carried out has relevance to the effect it has. Musical interventions are an effective and potential way to influence well-being of elderly persons with memory disorders. This study is part of the Hoitonetti project. It was commissioned by Salo Health Center. In the future the results of this study can be used in supporting the well-being of elderly people with memory disorders. Future researches could be directed to studying the benefits of music in supporting the functionality of persons with memory disorders and living at home

Musiikki ja liikkuminen muistipotilaan hoitotyössä

Muistisairaudet tulevat yleistymään maamme vanhenevan väestön keskuudessa nopeasti ja näin ollen myös muistipotilaiden määrä tulee lisääntymään lähivuosina. Käytösoireita ilmenee jossain sairauden vaiheessa lähes kaikissa muistisairauksissa. Käytösoireiden hoidossa on perinteisesti turvauduttu psyykenlääkkeiden käyttöön, mutta nykyisin lääkehoidon rinnalle on nostettu myös psykososiaalisia hoitomuotoja, kuten musiikkia ja liikkumista. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa, miten psykososiaalisten hoitomuotojen käyttö käytösoireisilla muistipotilailla näkyy hoitotyön suunnitelmissa ja toteutuu yliopistollisen sairaalan vanhuspsykiatrian osastolla. Tavoitteena oli kehittää käytösoireisten muistipotilaiden hoitotyötä. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen yhteistyössä yliopistosairaalan vanhuspsykiatrian osaston kanssa. Aineisto kerättiin muistipotilaiden hoitajille suunnatulla kyselyllä. Tehtävänä oli selvittää, miten psykososiaaliset hoitomuodot näkyvät hoitotyön suunnitelmissa, miten psykososiaaliset hoitomuodot toteutuvat hoitotyössä ja millaisia kehittämistarpeita ilmenee hoitotyön suunnitelmien laadinnassa ja toteutuksessa. Hoitajien mukaan psykososiaaliset hoitomuodot näkyvät hoitotyön suunnitelmissa mainintoina musiikista ja liikkumisesta sekä muista psykososiaalisista hoitomuodoista, kuten luovasta toiminnasta, muistelusta sekä läsnäolosta ja keskustelusta. Psykososiaalisten hoitomuotojen toteutukseen vaikuttaa laadittu viikko-ohjelma, hoitajan ammatillinen osaaminen, tilannetekijät sekä hoitotyön kirjaukset. Psykososiaalisten hoitomuotojen toteutuksesta hoitotyön suunnitelmien pohjalta on sekä hyviä että huonoja kokemuksia. Parhaimmillaan hoitotyön suunnitelma ohjaa laadukkaaseen hoitoprosessiin. Haasteena on toteutuksen eroaminen suunnitelmasta ja ajanpuute. Opinnäytetyössä saatujen vastausten perusteella hoitotyön suunnitelmien laadinnan ja toteutuksen kehittämiskeinoina nähtiin lisäresurssit, osaamisen vahvistaminen ja yhtenäisten toimintatapojen luominen. Opinnäytetyön tulokset käytösoireisille muistipotilaille soveltuvista psykososiaalisista hoitomuodoista olivat samansuuntaisia kuin aikaisemmissa tutkimuksissa. Käytösoireisten muistipotilaiden hoitotyötä voisi kehittää lisäämällä potilaiden ja omaisten näkemysten hyödyntämistä hoitotyön suunnitelmien laadinnassa.In the future memory disorders are becoming more general in Finland because the number of elderly people is increasing. Because of that, the number of memory patients is also growing. Almost every memory disorder includes behavior problems in some phase of the illness. The traditional way to treat behavioural symptoms is to use psychopharmaceutical drugs. Nowadays also psychosocial methods, such as music and movement, are recommended. The purpose of this thesis was to collect information about psychosocial methods. How they are taken into account in nursing care plans and are carried through in psychiatric wards for the elderly. The objective was to develop the nursing of memory patients who have behavioural symptoms. This thesis was carried out in cooperation with a psychiatric ward for the elderly in university hospital. The data were collected from eight nurses and analyzed using qualitative content analysis. The aim was to find out how psychosocial methods are taken into account in nursing care plans, how psychosocial methods are carried through in nursing and what kind of development needs there are in the drawing up and carrying through of nursing care plans. According to the nurses psychosocial methods appear in nursing care plans as mentions about music, movement and other psychosocial methods such as creative action, remembering, presence and conversation. The things that have an influence how psychosocial methods are carried through are: weekly program, nurses’ professional know-how, situation factors and documentation of nursing work. There were good and bad experiences about carrying through psychosocial methods on basis of nursing care plans. In the best cases, the nursing care plan led to a good quality nursing process. Shortage of time and differences between practice and plans were problematic. According to the results, the means to develop nursing are getting more resources, strengthening know-how and creating coherent practices. The results concerning psy-chosocial methods which are usable to memory patients and behavior problems are quite similar to what has been concluded in earlier studies. Nursing care of memory patients with behavioural symptoms can be developed by taking note of the patients’ and their relatives’ side of the story when nursing care plans are drawn up

Musiikki Menu : Musiikin ja makujen yhteys mielikuviin

Opinnäytetyöni Musiikki Menu tarkastelee, millainen yhteys musiikilla ja makuelämyksillä on toisiinsa sekä niistä syntyviin mielikuviin. Aihetta on tutkittu vasta hyvin vähän, joten valmista tutkimusmateriaalia oli käytettävissä niukasti. Järjestin kolmen ruokalajin Musiikki Menu –illalliskonsertin yhteistyössä Hella&Huone –ravintolan kanssa, jossa tutkimme aihetta käytännössä kolmen teeman avulla. Työn tieteellisenä pohjana käytin argentiinalaisen muusikko-matemaatikko Bruno Meszin tutkimusta siitä, millaisena musiikkina ihmiset mieltävät päämaut suolainen, makea, karvas ja hapan. Yhteistyötahonani toimii myös KUMURU-hanke, jonka tavoitteena on tuottaa uutta tutkimusta ja uudenlaisia tapahtumia ”kulttuuri, musiikki ja ruoka” –teeman ympärille. Hanke järjestää mm. seminaareja ja työpajoja, joissa kulttuuri- ja elintarvikealan osaajat kohtaavat ja pääsevät yhdessä kehittelemään erilaisia maistelutilaisuuksia sekä Musiikki Menun kaltaisia illallisia. Toteutin työni vastaamalla koko äänimaailmasta Musiikki Menu –illallisella. Jaoin illallisen yhteydessä asiakkaille palautelomakkeet, joista saamieni tietojen avulla voin yhdessä ravintolan kanssa kehittää konseptia tulevaisuudessa. Tavoitteena oli luoda toimiva illallinen, joka olisi musiikin ja ruuan osalta yksi, eheä elämys. Palautekyselyn perusteella Musiikki Menun kaltaisille illoille olisi kysyntää. Kehitysehdotuksia esitettiin käytännön toteutukseen, kuten musiikin määrää voisi iltoihin lisätä tai ajoittaa hieman eri tavalla. Myös markkinointiin tulee kiinnittää enemmän huomiota. Kehittävä palaute vie iltojen suunnittelua eteenpäin. Se, miksi Musiikki Menun kaltaisia iltoja ei järjestetä enempää lienee ravintoloitsijoiden käsissä. Muusikolle aihe on kiintoisa ja uskon monien lähtevän innoissaan tämän kaltaisiin projekteihin mukaan. Ravintoloiden osalta tällainen alue on lähes täysin valtaamatta. Ehkä joku tulevaisuuden tekijä vielä tarttuu haasteeseen.The purpose of this thesis was to gather information about how music and tastes elicited associations. This thesis was done in cooperation with the KUMURU-project. The aim was to produce new research and event ideas around the music, culture and food –themes. This study was carried out as a project. Music Menu was a supper concert produced with a restaurant Hella&Huone at Tampere. A three-course meal was served during the evening and each of the courses had their own theme. The music and the sounds played during the evening were chosen so that they were compatible with the themes and the courses served. Choosing and playing the music and the sounds for the evening were the practical part of this thesis. The theoretical section of the thesis is based on Bruno Mesz’s reseach called ”The Taste of Music”. He is a musician and mathematician from Argentina who has studied how different taste words (sweet, salty, bitter and sour) elicit specific representations in mu-sical space. Bruno Mesz is one of the few reseach workers who have searched this topic and that is why there is no much material to read. During the Music Menu the customers were asked to give feedback on a supper concert. The results showed that many of the customers were pleased in the event and the study suggested that there could be an increasing demand for this kind of events. Based on feedback, the project could be improved in the future by increasing the amount of music played during the event (especially during the courses)

Toiminnallinen musiikkiryhmä kehitysvammaisten mielenterveystyön tukena

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, miten kehitysvammainen henkilö kokee musiikin vaikutukset ja miten sairaanhoitaja voi käyttää musiikkia hoitotyön auttamiskeinona. Opinnäytetyö on toiminnallinen, ja siihen on sisältynyt toiminnallisen musiikkiryhmän suunnittelu sekä toteutus. Tavoitteena on ollut selvittää ja saada lisää tietoa siitä, miten musiikkiryhmä toimisi kehitysvammaisilla. Opinnäytetyö on toteutettu kvalitatiivisella eli laadullisella menetelmällä. Kyseisellä menetelmällä ei pyritä kuvaamaan tai selittämään ilmiötä vaan lähinnä kuvaamaan ja ymmärtämään ihmisten toimintaa ja toiminnan merkitystä. Opinnäytetyö toteutettiin pitämällä musiikkiryhmää Hämeenlinnan tukikeskuksen viidelle asiakkaalle. Tiedonkeruumenetelmänä on käytetty osallistuvaa havainnointia. Arviointia on kerätty lisäksi haastattelemalla sekä ryhmän osallistujia että tukikeskuksen henkilökuntaa. Työn teoriaosuudessa käsitellään kehitysvammaisuutta ja kehitysvammaisuuteen liittyviä käytöshäiriöitä, joista usea liittyy myös mielenterveyden ongelmiin. Lisäksi yhtä tärkeänä osana käsittelen musiikkia ja musiikkiterapian käyttöä juuri kehitysvammaisilla henkilöillä. Opinnäytetyön tuloksina voidaan todeta, että musiikki on yksi mielekkäimmistä toiminnoista varsinkin ryhmässä. Ryhmässä, jossa osallistujat ovat jo alustavasti tuttuja toisilleen, luo juuri kyseinen tuttu ympäristö turvallisuutta ja rauhoittaa. Kehitysvammaisille henkilöille musiikin vaikutusten kertominen oli huomattavasti hankalampaa ja näin ollen musiikin varsinaiset vaikutukset jäivät pohdinnan tasolle, kun näyttöä vaikutuksista ei ilmennyt. Musiikkia hoitotyön auttamiskeinona voi käyttää sairaanhoitajan omien kykyjen mukaan. Jatkotutkimusaiheiksi nousi erilaisia menetelmiä tutkia musiikin vaikutuksia laadullisin tutkimuskeinoin. Ryhmän kestoa ja intensiivisyyttä voisi pidentää sekä syventää ja tutkimusaihetta voisi rajata keskittymään esimerkiksi musiikin kuntouttaviin vaikutuksiin tietyn mielenterveyden häiriön kohdalla.The aim of this thesis is to make observations about hot the mentally retarded person is experiencing the effects of music and how the nurse can use the music therapy treatment method of work. The thesis has been operating and it is included in the functionally music group planning and execution. The aim has been to consider also how the music group work with intellectual disabilities and mental health support as a form of rehabilitation. The thesis has been carried out as a qualitative method. That we, the purchase method does not attempt to describe or explain the phenomenon, but rather to describe human activities and the importance of action. Implementation of this thesis was to the music group, which was held in Hameenlinna tukikeskus customers. Of this work, data collection method was participant observation. Assesment is collected in addiction to discussing the group of participants, as well as the center staff. The theory section deals with the development of disability and the development of disability-related via behavioral problems, many of which also relates to mental health problems. In addition, a second equally important part of the deal with music and music therapy the use of just intellectual disabilities subjects. Results of the thesis can be said that music is one of meaningful activities, especially in those groups. Group where the participants are already familiar with each other, create just such a familiar environment and the safety of calm. Development of disabled people to tell the effects of music was much more difficult. Therefore, the actual effects of music were a reflection level because the evidence did not show any effects. Use of music in nursing treatment method can take many forms, and the individual nurse`s own ability. Further research topics rose to more methods to examine the effects of music on qualitive research. The duration and intensity of the group could be extended and deepened, and research subject could limit the focus on music, such as rehabilitative effects of a particular case of mental disorder

ELOKUVAMUSIIKIN SÄVELTÄMINEN : Sävellykseni dokumenttiin sekä lyhytelokuvaan

Kirjallisen opinnäyteyöni aiheena on elokuvamusiikin säveltäminen. Tutkin työssäni sävellystekniikoita ja erilaisia metodeja, joilla elokuvamusiikkia yleisesti sävelletään. Tarkoituksenani on oppia ymmärtämään miten säveltäjät päätyvät ratkaisuihinsa musiikin suhteen ja miksi he valitsevat juuri käyttämänsä tyylilajin, instrumentaation sekä miten he tekevät valintansa musiikin sijoittelun suhteen. Käyn lyhyesti läpi elokuvamusiikin historiaa sekä kehitysvaiheita. Nostan esille tärkeimmät musiikilliset tyylit, musiikkiteknologian kehitysvaiheet sekä kulttuurissa tapahtuneet mullistukset, jotka ovat vaikuttaneet elokuvamusiikin kehitykseen. Aloitan historiikin läpikäymisen 1900-luvun alun mykkäelokuvista, jolloin säestys tapahtui pääasiallisesti livemuusikoiden toimesta. Käyn läpi äänielokuvien läpimurron 1930-luvun taitteessa, kevyen musiikin ja rytmimusiikin eri tyylilajien elokuviin mukaantulon 1950-luvulta eteenpäin sekä miten kaikki on muuttunut 2000-luvulle tultaessa. Elokuvamusiikki on erittäin monipuolinen taiteenlaji, jossa säveltäjä voi ammentaa vaikutteita joka suunnasta. Vaikka elokuvamusiikki voi olla hyvinkin kokeellista, pätevät siinä tietyt lainalaisuudet, joita tarkastelen kolmannessa kappaleessa. Minkälaisia tekniikoita ja metodeja säveltäjällä on käytössään ja miten he päätyvät ratkaisuihinsa? Sävelsin vuoden 2013 aikana musiikit "Luopuneet – tarinoita Vartiotornin varjosta" -dokumenttiin sekä "Harri ja piru" -lyhytelokuvaan. Dokumentti käsittelee Jehovan todistajien karttamiskäytäntöä kolmen seurakunnasta erotetun tai eronneen nuoren kautta. Lyhytelokuva on tarina kulkurista, joka löytää salkullisen rahaa ja yrittää palauttaa sen oikealla omistajalleen. Tarina käsittelee rahan pahuutta ja rahan negatiivisia vaikutuksia ihmiseen. Tarkastelen näiden luomisprosessia opinnäytetyön viimeisessä kappaleessa. Pyrin löytämään yhtäläisyyksiä oman sävellystyöni ja tutkimani aineiston välillä.The subject of this thesis was to compose for movies in which I study the techniques and methods used by film composers. The goal was to understand how composers end up to their musical solutions concerning styles, instrumentation and placement of their music. The history of film music from the silent movies of the early 20th century through the Hollywood golden age of the 1930's and the incorporation of rhythm music into the screen from the 1950's until the beginning of the 21st century were studied in this thesis. From each period the main musical and cultural events, the development of technology and its effects on film music were pointed out. Film music is a diverse field of music and the opportunities to experiment are vast and ever present. Still, there are some practices applied and I deal with these in the third chapter of the thesis. The aim was to find out what kind of techniques and methods the composers used and how they reached their decisions. In the year 2013 I composed music for a documentary, "Luopuneet - tarinoita Vartiotornin varjosta" and to a short film "Harri ja piru". The documentary is about three youngsters who have been disfellowshipped from the Jehovah's witnesses and are therefore shunned by current Jehovah’s Witnesses, including their immediate family members. The short film is about a hobo finding a briefcase with money in it and tries to return it to its rightful owner. The film is about the evilness of money and its effect on humans. My creative process is examined and tries to find similarities between my compositional methods and the research material used. The thesis is for anyone interested in composing film music. It can give an insight to many aspects of film music and techniques used throughout its colourful history

Sävellajit affektien luojina barokkimusiikissa

Musiikin tehtävänä barokissa oli ilmaista tunteita, affekteja, ja myös saada kuulija tuon affektin valtaan. Affektin luomiseen oli useita keinoja. Valitsemalla muun muassa intervallit, soinnut, kadenssit, tempon, rytmin, retoriset kuviot ja sävellajin säveltäjät saattoivat luoda musiikkinsa halutun affektin. Kiinteävireisissä soittimissa oli barokin aikana käytössä ei-tasavireinen viritysjärjestelmä, jolloin eri sävellajeilla oli erilainen luonne. Tästä syystä barokissa muotoutui sävellajikarakteristiikka, jolloin sävellajin valinta oli säveltäjältä kannanotto teoksen luonteeseen ja affektiin. Opinnäytetyössäni käsittelen sävellajeja affektin luojina. Selvitän affektiopin taustoja ja syitä esittelemällä barokin viritysjärjestelmien periaatteita. Yksi työni tärkeä painopiste on sävellajien ja affektiopin suhde eli se, millaisia affekteja kuhunkin sävellajiin liitettiin. Lopuksi pohdin barokin sävellajikarakteristiikan seurauksia ja perintöä. Vaikka elämme tasavireisyyden aikakautta, on meillä monella edelleen käsitys sävellajien erilaisuudesta.The mission of music in the Baroque era was to express feelings, affections and also to get the listener in a state of that same feeling. The composer had several ways to put it into practice. By choosing the intervals, chords, cadences, tempo, rhythm, rhetorical figures and key he could achieve the wanted affect. The instruments with a stable tuning had an unequal temperament in the Baroque era, which produced different characters between keys. These different characters created the doctrine of key characteristics. In this way the selection of the key was already a statement of the nature of the piece of music. In my thesis I deal with the subject of keys as a creator of the affections in baroque music. I clear up the backgrounds on the doctrine of the affections by presenting the principles of unequal temperaments of the Baroque era. One of my theses’ focus points is the relationship between keys and the doctrine of the affections, i.e. what the writers have written about this relationship and what kind of affections the keys were attached to. In the end of my thesis I ponder on the consequences and legacy of the key characteristics. Although equal temperament is the most usual temperament of our time, many of us still think that there is dissimilarity between keys

Taustamusiikin käyttö ja hyödyntäminen ravintola-alalla

Opinnäytetyön aiheena on taustamusiikin käyttö myyntiä edistävänä sekä asiakasviihtyvyyteen vaikuttavana elementtinä. Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda opas, jonka avulla voidaan tutustuttaa lukija taustamusiikin erilaisiin hyödyntämismahdollisuuksiin. Opas auttaa esimiehiä sekä muita taustamusiikkiin vaikuttavia henkilöitä hahmottamaan erilaisia lähestymistapoja taustamusiikin hyödyntämiseen. Oppaasta pyritään luomaan yksinkertainen sekä informatiivinen tutustumismahdollisuus taustamusiikkiin sekä mahdollisuuksiin joita se aistinvaraisena ärsykkeenä tarjoaa. Työ on rajattu käsittelemään à la carte-ravintoloita sekä baareja, sillä musiikkia käytetään molemmissa kohdeympäristöissä samojen toimintojen avulla samojen päämäärien saavuttamiseksi. Työ toteutettiin yhdistämällä vanhaa tutkimusta sekä tuoretta, haastatteluiden kautta saavutettua näkemystä taustamusiikista sekä sen roolista ravintola-alan yrityksissä. Haastattelut keskitettiin muun työn tavoin à la carte-ravintoloiden sekä baarien työntekijöihin. Opasta voi kuitenkin käyttää yleispätevänä taustamusiikin käytön ohjeena muissakin ravintola-alan yrityksissä. Haastattelut toteutettiin valittujen à la carte-ravintoloiden sekä baarien taustamusiikkia kontrolloivien henkilöiden kanssa vuoden 2012 lopulla. Haastattelut suoritettiin teemahaastatteluina, joita tutkimuksen tekijät kontrolloivat valittujen aihepiirien rajoissa. Tutkimuksessa ilmeni tietoisuuden taustamusiikin hyödyntämismahdollisuuksista olevan käytön laajuudesta huolimatta melko vähäistä. Jokaisella ravintolalla on omat toimintatapansa taustamusiikin toistamiseen, eikä näissä usein ole tarkemmin mietitty taustamusiikin vaikutuksia. Taustamusiikin valintaan ja käyttökulttuuriin on suurimmassa osassa kohdeyrityksiä vaikuttanut vahvasti yrityksen liikeidea sekä asiakaskunta.The subject of the thesis was the use of background music as an element of sales promotion. The objective of the thesis was to create a guide on the various methods of using background music to support sales and satisfaction of the customers. The guide is able to help those who control the background music of the selected restaurant environment. The guide gives an introduction to the various effects background music has on customers and their behavior. It also gives essential tips and guidelines on how to use background music to reach the desired effects. The study is limited to bars and à la carte- restaurants as music is used in both environments with similar methods to achieve similar goals. The study was based on classic research combined with interviews. The interviews concentrated on background music and its effects and role in restaurant environments. The subjects of these interviews were bar and à la carte-restaurant employees. Albeit the limitation to bars and à la carte-restaurants, the guide can be used as a universal guide in all types of business environments. The interviews were carried out with employees in charge of background music in selected restaurants and bars. The interviews took place in late 2012. All the interviews were carried out as semi-structured interviews where the authors moderated the interviews within the predetermined framework. The case study showed that the general knowledge of using background music to support sales and satisfaction of the customers was very limited even though background music is used comprehensively. Each restaurant has its unique procedures of handling background music and most of the time the effects have not been taken into account. The choice of background music in the targeted restaurants and bars is often affected by its business idea and clientele

Neljä viriketuokiota Lohipuron ja Hopeapuron ikääntyneille asukkaille

Projektin tarkoituksena oli toteuttaa neljä viriketuokiota Lohipuron ja Hopeapuron ikääntyneille asukkaille. Virikemuotoina käytettiin liikuntaa, musiikkia ja tietovisaa. Tavoitteena oli asukkaiden toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen sekä tuottaa mallit viriketuokioista palvelutalon käyttöön. Projekti aloitettiin syksyllä 2015. Viriketuokiot pidettiin 13.- ja 14. helmikuuta 2016. Viriketuokiot järjestettiin Lohipuron ruokasalissa ja Hopeapuron päiväsalissa. Yksi viriketuokio kesti aina 15 minuuttia ja ne toteutettiin iltapäivällä. Viriketuokioita oli kaksi päivää kohden. Liikuntaviriketuokiot sisälsivät tuolijumppaa erilaisin jalkaliik-kein ja käsiliikkein. Tietovisaviriketuokiot sisälsivät tietovisan, jossa oli myös mu-siikkiin liittyviä kysymyksiä. Viriketuokioista saatu palaute koottiin haastattelemalla osallistujia arviointilomakkeen kysymysten avulla. Hoitajilta arviointi koottiin sekä suullisella että arviointilo-makkeen avulla. Viriketuokioihin osallistuneiden ikääntyneiden ja hoitajien palaute oli erittäin positiivista. Molemmat viriketuokiot olivat pidettyjä sekä Lohipurossa että Hopeapurossa. Viriketuokiot koettiin hyvin viihdyttäviksi ja virkistäviksi. Viri-ketuokioiden koettiin tuovan myös paljon iloa. Lohipuron ja Hopeapuron asukkaat osallistuisivat viriketuokioihin uudelleen. Kumpikin hoitoyksikkö otti viriketuokio-mallit käyttöönsä. Jatkotutkimusaiheena voitaisiin selvittää kuinka paljon virike-tuokioita toteutetaan ikääntyneiden hoitoyksiköissä ja millainen vaikutus niillä on ikääntyneiden asukkaiden toimintakykyyn ja hyvinvointiin.The purpose of this thesis was to carry out four activity events for the elderly people in the nursing home of Lohipuro and Hopeapuro. As activities, exercise, music and quiz. The objectives for the activity event were to improve and maintain ability to function as well as produce models of the activity events for the use of nursing home. This thesis was started during autumn of 2015. Activity events took place 13th and 14th of February 2016. Activity events were arranged in the ballroom of the nursing home of Lohipuro and Hopeapuro. One activity event lasted 15 minutes and took place in afternoon. Exercise activities included chair exercise practice with various foot movements and hand movements. Quiz activities included quizlet, which included also guestions of music. Feedback of the events were gathered by using feedback temple`s question during participant interviews. Nurses also gave feedback both in written and verbally. Received feedback were very positive. Experiences of events were very braicing and entertainment. Events bring a lot of joy for the elderly people. Elderly people wants to take part in events again. Elderly people liked both of the events. Produce models of activities to use of nursing home were wanted. Both of the nursing units take willing produce models of the activity for their use. As a further studies may be presented explain how much activity events arrange in the elderly people nursing units and how it affect for the elderly people´s ability of function and their well-being

Musiikkia, teatteria ja improvisaatiota : Harjoituskokoelma improvisoinnista musiikki- ja teatteriryhmille

Opinnäytetyöni sisältää kokoelman musiikkia ja teatteria yhdisteleviä improvisaatioharjoituksia sekä kirjallisen raportin. Työni tarkoitus on innostaa yhdistämään musiikki- ja draamakasvatusta improvisaation avulla. Tavoitteena on tuoda esille, kuinka tärkeää ja monipuolista improvisointi on sekä musiikin että teatterin alalla. Improvisaation kautta oppijat pääsevät itse luomaan taidetta ja kehittämään mielikuvitustaan. Improvisointi on kaiken kaikkiaan luonnollinen tapa yhdistää eri taiteenlajeja. Ajatukseni konkretisoimiseksi olen luonut kokoelman harjoituksia, joissa sovelletaan draamaa, musiikkia ja improvisaatiota. Harjoitukset on jaettu viiteen eri osa-alueeseen sen mukaan, mitä taitoja niillä voidaan erityisesti harjoittaa. Osa-alueet ovat rytmi, liike, laulu ja äänenkäyttö, kuuntelu ja vuorovaikutus. Harjoituksiin on lisäksi merkitty vaikeusaste I-IV, jonka avulla voidaan hahmottaa, millaisia valmiuksia osallistujilta vaaditaan. Raportissa kerron pedagogisista ajatuksistani ja tavoitteistani, joihin olen pyrkinyt kokoelmaa laatiessani. Tarkoituksenani on täydentää raportin avulla harjoituskokoelmaa kertomalla sen taustalla olevista ideoista tarkemmin. Arvioin harjoituskokoelman tekoprosessia, syntyneitä harjoituksia ja pohdin jatkosuunnitelmia projektille. Harjoituskokoelmasta ja raportista on hyötyä varhaisiän musiikkikasvattajille, soitonopettajille ja muille teatteri- tai musiikkiryhmien ohjaajille.This Thesis examines the collection of improvisation exercises and the report. The exercises combine music and theatre. The purpose of my work is to intrigue educators to combine music- and theatre education even more. I emphasize the importance of improvisation both in music and in theatre. Through improvisation, participants can create art themselves and develop their imagination. The improvisation is a simple way to combine art forms. A collection of exercises that utilized music, theatre and improvisation. Exercises were divided into five sections; each section was focused on a certain skill. The sections was rhythm, movement, singing and voice control, listening and interaction. There was a degree of difficulty (I-IV) in the exercises, which helped to perceive what kind of readiness was required. The report introduces my own pedagogical philosophy and the aims of the collection. My aim is to complete the collection of exercises by explaining the ideas on the background. I evaluate the process of making the collection, the exercises and I consider future plans to continue the project. The collection of exercises and the report are useful for early childhood music educators, music teachers and other music and theatre group leaders