Amk-opiskelijoiden majoittuminen Mikkelin seudulla

Tiivistelmä Opinnäytetyössä selvitettiin kyselyn avulla, miten Mikkelin ammattikorkeakoulun monimuoto- opiskelijat majoittuvat opintojensa aikana, mitä he toivovat majoituspaikalta ja mistä he ovat valmiita maksamaan sekä mitkä tekijät vaikuttavat majoituspaikan valintaan. Työ rajattiin koskemaan Mikkelin ammattikorkeakoulun monimuoto-opiskelijoita, jotka yöpyvät keskimäärin pari kertaa kuukaudessa opintojensa aikana. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivista ja kvantitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisen Webropol-kyselyohjelman avulla. Kysely julkaistiin Studentin etusivulla 15.8–15.10.2011 välisenä aikana. Kyselyä täydennettiin kahden opiskelijahaastattelun avulla. Lisäksi tutkimuksessa haastateltiin kahta majoitusalan yrittäjää. Haastattelut tehtiin 28.10.2011. Tulosten perusteella suurin osa monimuoto-opiskelijoista tulee Etelä-Suomesta ja yöpyy hotellissa. Vastauksista voidaan todeta, että monimuoto-opiskelijat majoittuvat mieluiten Mikkelin ammattikorkeakoulun läheisyydessä ja lähellä kaupungin palveluita. Majoituspaikan valintaan vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa hinta, sijainti ja majoituspaikan siisteys.The subject of this thesis was to research how Mikkeli University of Applied Sciences’ multi-modal students find accommodations during their studies, what they hope from the accommodation place, what they are willing to pay, and what factors affect their choices. The thesis was confined to multi-modal students who need accom-modation an average of twice a month during their studies. As a research method our thesis used qualitative and quantitative methods. The inquiry was carried out with Webropol-research software and it was published in the student intranet during August 15- October 15, 2011. By using interviews as a research method we collected more detailed information about students’ accommodations in Mikkeli during their studies. For additional material we interviewed two entrepreneurs who work in the accommodation industry. Interviews were completed on October 28, 2011. The results indicate that the majority of multi-modal students come from southern Finland and stay overnight at a hotel. They prefer to stay near campus and near Mikkeli city’s services. The factors that influence their accommodation choice are price, location, cleanliness and the place of accommodation

Hyvinvointipalveluiden kehitystutkimus Solo Sokos Hotel Paviljongille

Tämän opinnäytetyön aiheena on tutkia hotellin hyvinvointipalveluita ja löytää niistä mahdolliset kehityskohteet. Tutkimuksen kohteena ovat toimeksiantajana olevan hotellin Solo Sokos Hotel Paviljongin hyvinvointipalvelut, jotka kuuluvat hotellin palvelukonseptiin. Tutkimuksen avulla halutaan kartoittaa palveluiden tämän hetkinen taso, kuten myös selvittää sen pohjalta ne osa-alueet, jotka tarvitsevat mahdollisesti kehittämistä. Keskeisiä tutkimuskysymyksiä ovat: Mitä hyvinvointi merkitsee asiakkaalle? Kuinka asiakkaat kokevat hotellin tarjoamat hyvinvointipalvelut ja niiden toimivuuden käytännössä? Entä mikä näkökulma hotellin henkilökunnalla on tutkittavaan aiheeseen? Mitkä ovat ne osa-alueet jotka kaipaavat kehittämistä? Tutkimustuloksilla halutaan tarjota toimeksiantajalle käytännön apua hyvinvointipalveluiden kehittämistarpeen kartoittamisessa. Teoreettisessa viitekehyksessä tutustutaan majoitustoimintaan ja sen tarkoitukseen, erityisesti hotellitoimintaan. Työssä perehdytään myös tutkimukselle oleellisiin asioihin, kuten palveluun ja asiakkaan rooliin palvelun arvioijana. Lisäksi käsitellään myös hyvinvoinnin käsitettä ja siihen liittyviä palveluja hotelliympäristössä. Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyössä käytetään laadullista tutkimusta. Aineistoa kerättiin kahdella puolistrukturoidulla lomakehaastattelulla. Haastatteluilla oli myös omat kohderyhmänsä. Toinen haastatteluista toteutettiin liikematkustajilla, jotka ovat myös hotellin kanta-asiakkaita, ja toinen hotellin vastaanoton henkilökunnalla. Kanta-asiakashaastatteluun tavoitettiin kuusi vastaajaa ja henkilökuntahaastatteluun kahdeksan vastaajaa. Molemmat tutkimushaastattelut toteutettiin vuoden 2017 aikana. Haastatteluihin kerättiin vastauksia kahdessa osassa, touko- ja kesäkuussa sekä loput vastaukset elokuussa. Kaksi tutkimushaastattelua toteutettiin, jotta tutkittavaan aiheeseen saataisiin näkökulmaa sekä kuluttajalta että palvelun tarjoajalta. Lisämateriaalina tutkimuksessa käytettiin hotellin asiakaspalautteita (ASSI) kuluneen vuoden ajalta. Tutkimustulosten avulla saatiin selvitettyä palveluiden sen hetkinen tila ja löydettiin myös kehityskohteet. Tulosten avulla voidaan tehdä päätelmä siitä, että toimeksiantajan hyvinvointipalvelut ovat pääasiassa jo hyvällä tasolla, mutta pienillä lisäyksillä ja kehityksillä palveluista voidaan saada entistä toimivampia. Tutkimushaastatteluiden väliltä löytyneet yhteneväisyydet osoittivat ja vahvistivat ensisijaiset kehityskohteet

Change and exchange in the home:meanings and motivations of home and sharing among Finnish Airbnb hosts

Tiivistelmä. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on tutkia, miten matkailullinen jakamistalous Airbnb-majoittamisen muodossa muokkaa majoittajien ”kodille” antamia merkityksiä, mikä motivoi majoittajia jakamaan ”kotinsa” vieraiden ihmisten kanssa, ja miten he suhtautuvat muutoksiin, joita kodin jakamisesta voi koitua. Lähestyn tätä tavoitetta kolmen tutkimuskysymyksen kautta: (1) mitä merkityksiä Airbnb-majoittajat antavat ”kodille”, (2) mitä syitä majoittajilla on Airbnb-majoitustoimintaan osallistumiseen ja (3) muuttaako majoittaminen jotenkin kotia tai sen merkityksiä, ja jos muuttaa, miten majoittajat suhtautuvat muutoksiin. Tutkimusmateriaali koostuu yhdeksästä teemahaastattelusta, joihin sisältyy listausta ja valokuvausta, osallistuvasta havainnoinnista neljässä Airbnb-kodissa ja kyselylomakkeesta. Teoreettinen viitekehys on yhdistelmä kognitiivista antropologiaa ja talousantropologiaa, ja keskeisiä käsitteitä ovat skeemateoria, päätöksenteko ja motiivit, jakaminen, muutos sekä kodin merkitykset. Analyysissä käytin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia, jossa on piirteitä sekä aineistolähtöisestä että teorialähtöisestä analyysista. Tutkielman ydinhavainto on, että vaikka majoitustoiminta vaikuttaa kotiin ja sen merkityksiin ja jopa muuttaa niitä, majoitustoiminta ja kodin merkitykset eivät ole ristiriidassa keskenään vaan tukevat toisiaan, kunhan koti, majoitustoiminta ja muutokset ovat majoittajan hallinnassa. Koti määritellään tunnelman, aineellisten asioiden, ihmisten, toiminnan ja hallinnan kautta. Motiiveja majoitustoimintaan osallistumiseen ovat raha, ylimääräinen tila, harrastus, kokeilunhalu, erilaisten ihmisten tapaaminen, seura, majoituksen tarjoaminen sitä tarvitseville sekä vastavuoroisuus. Muutoksia kodissa, ja jossain määrin myös asukkaan käyttäytymisessä, perustellaan muutosten tilapäisyydellä, majoittujien ja majoittajien välisellä rahanvaihdolla ja Airbnb-vieraiden vertaamisella ”tavallisiin vieraisiin”. Tämä pro gradu -tutkielma tuo uusia oivalluksia akateemiseen tietoon kodista, jakamisesta ja vaihdosta kolmella tavalla. Ensimmäiseksi, se laajentaa tietämystä syistä osallistua Airbnb-majoitustoimintaan tarkastelemalla syvällisesti sosiaalisia motiiveita. Toiseksi, se täydentää tutkimusta kodin merkityksistä lisäämällä olemassa olevaan tutkimukseen Airbnb-majoittajien näkökulman. Viimeiseksi, se lisää muutoksen käsitteen Airbnb-kodin tutkimukseen; muutosta, jota majoitustoiminta tuo jokapäiväiseen elämään, fyysiseen kotiin ja jopa kodin merkityksiin, ei ole käsitelty aikaisemmissa tutkimuksissa

Statistik över finansiell leasing 1986

Suomen virallinen tilasto (SVT

Lyhytaikaisen majoitustoiminnan tilastointimahdollisuudet Suomessa

Digitaalisten alustojen kehittyminen on vahvistanut alusta- ja jakamistalouden voimakasta kehittymistä. Lyhytaikainen majoitustoiminta on merkittävä alustatalouteen kuuluva globaali ilmiö, joka haastaa perinteisen kilpailuympäristön. Ajantasaisen kokonaiskuvan muodostaminen digitaalisilla alustoilla tarjottavan lyhytaikaisen majoitustoiminnan laajuudesta on haastavaa, sillä yksityishenkilöiden tarjoama lyhytaikainen majoitustoiminta ei tällä hetkellä ole majoitustilastoinnin piirissä. Selvitys vastaa tähän puutteeseen erittelemällä digitaalisten alustapalveluiden kautta tarjottavan lyhytaikaisen majoitustoiminnan tilastoinnin mahdollisuuksia Suomessa. Lyhytaikaisen majoituksen tilastoinnin kohdejoukko sisältää kaikki sellaiset vuokrakäytössä olevat kohteet, jotka eivät ole Tilastokeskuksen Majoitustilaston piirissä. Osittain näitä kohteita on jo kartoitettu Tilastokeskuksen Vuokramökkitilastossa. Euroopan komissio on päässyt sopimukseen suurimpien matkailualustojen kanssa matkailijatietojen toimittamista EU:n tilastoinnista vastaavalle toimielimelle, Eurostatille. Loppuvuodesta 2020 alkaen Eurostat toimittaa tiedot edelleen kansallisille tilastolaitoksille, myös Tilastokeskukselle. Eurostatin toimittamia tietoja voidaan täydentää eri palveluntarjoajilta ostettavilla hintatasoa koskevilla analyyseillä (esim. AirDNA, Transparent). Selvityksen tulosten perusteella edellä mainittujen tietolähteiden yhdistäminen avaa mahdollisuuden julkistaa luotettavaa tietoa lyhytaikaisen majoituksen palveluntarjoajista, toiminnan volyymistä sekä lyhytaikaista majoitusta hyödyntävistä matkailijoista Suomessa. Työ- ja elinkeinoministeriön yhdyshenkilö: asiantuntija Ida Müller, Innovaatiot ja yritysrahoitus -osasto, puh. 0295 047 033

Epätyypillisen vuokraustoiminnan sääntely, tilanne ja edellytykset erityisesti kaavoituksen näkökulmasta

Pro Gradu -tutkielmassa perehdytään uuteen jakamistaloudelliseen ilmiöön, epätyypilliseen vuokraustoimintaan. Lyhytaikaisella epätyypillisellä vuokraustoiminnalla tarkoitetaan käyttöoikeuden luovutussopimusta, jossa asuinhuoneistoa tai kiinteistöllä sijaitsevaa rakennusta tai sen osaa vuokrataan lyhyiksi ajanjaksoiksi. Suomessa tunnetuin epätyypillisen vuokraustoiminnan muoto on Airbnb:n kautta tapahtuva asuinhuoneistojen vuokraaminen. Vertaismajoitukseksikin kutsuttu ilmiö on ollut viime aikoina paljon esillä, ja aiheen tutkiminen on tarpeellista – myös siihen liittyvien juridisten kysymysten määrän vuoksi. Tutkimusmetodina käytetään oikeusdogmatiikkaa eli lainoppia. Tutkielmassa tarkastellaan yleistasoisesti epätyypillistä vuokraustoiminnan juridista viitekehystä ja siihen liittyviä keskeisiä lain säännöksiä. Keskeisin tutkielman oikeuslähde on maankäyttö- ja rakennuslaki, ja aihetta käsitellään erityisesti kaavoituksen näkökulmasta. Tutkimuskysymyksenä on, salliiko kaavoitussääntely epätyypillisen vuokraustoiminnan ja millä edellytyksillä? Tutkielmassa päädytään johtopäätöksiin, joiden mukaan satunnainen ja vähäinen sekä jatkuva ja laaja epätyypillinen vuokraustoiminta on syytä erottaa toisistaan. Satunnaisen ja laajan epätyypillisen vuokraustoiminnan vaikutukset ja ominaisuudet eroavat toisistaan, ja laajamuotoinen toiminta voi ylittää tiettyjä rajoja, jolloin se edellyttää mahdollista poikkeamislupaa. Kaikissa epätyypillisen vuokraustoiminnan tapauksissa rakennusviranomaisen on erityisen tärkeää varmistaa eri tahojen osallistumisoikeuksien, kuulemisoikeuksien ja muiden oikeuksien toteutuminen

Jakamistalouteen liittyvien kysymysten vaihtoehtoisia ratkaisutapoja : Jakamistaloustyöryhmän loppuraportti

Työ- ja elinkeinoministeriö asetti 23.3.2018 poikkihallinnollisen työryhmän selvittämään vaihtoehtoisia tapoja ratkaista jakamistalouteen liittyviä kysymyksiä. Työryhmän työn tavoitteena oli esittää vaihtoehtoisia ratkaisutapoja keskeisiin jakamistalouden toimintaympäristön haasteisiin, kuten ammattimaisen ja ei-ammattimaisen toiminnan rajanvetoon, työhön liittyvien velvoitteiden hoitamisen helpottamiseen ja jakamistalouden säädösympäristön selkiyttämiseen. Työryhmän tarkoituksena ei ollut laatia yksityiskohtaisia säädösmuutosehdotuksia. Raportissa käydään läpi viisi keskeistä jakamistalouteen liittyvää teemaa: työ jakamis- ja alustataloudessa, kilpailuoikeuden soveltaminen itsensätyöllistäjin, jakamistalous ja työsuojelu, jakamistalouden palveluiden verotus sekä lyhytaikainen majoitustoiminta. Jokaisen osalta on analysoitu teemaan liittyviä haasteita ja toisaalta hahmoteltu erilaisia keinoja, miten haasteita voitaisiin joko lyhyellä tai pidemmällä tähtäimellä ratkaista. Raporttiluonnoksesta järjestettiin lausuntokierros. Työryhmä pitää raporttiluonnoksesta saatua lausuntopalautetta erittäin arvokkaana ja hyödyllisenä mahdollista jatkotyötä silmällä pitäen. Lausuntopalautteesta nousee esiin yleinen viesti siitä, että erilaisia jakamistalouteen liittyviä kysymyksiä on tarpeen käsitellä myös tulevaisuudessa. Toisaalta lausuntopalaute sisältää arvokasta tietoa ja osin hyvin konkreettisiakin ehdotuksia siitä, mihin kiinnittää jatkotyössä huomiota tai miten voitaisiin edetä esimerkiksi lyhytaikaisen majoituksen tai alustatyön haasteiden osalta

Epätyypillinen vuokraustoiminta maankäyttö- ja rakennuslain käyttötarkoitussääntelyn ja asunto-osakeyhtiön toimintaan puuttumiskeinojen näkökulmasta

Epätyypillinen vuokraustoiminta aiheuttaa moninaisia haasteita oikeudellisessa katsannossa. Epätyypillisellä vuokraustoiminnalla viitataan käyttöoikeuden luovutussopimukseen, jolla asuinhuoneiston tai kiinteistöllä sijaitsevan rakennuksen taikka niiden osaa tarjotaan lyhyeksi ajanjaksoksi edelleen. Tyypillistä on, että huoneistoja tarjotaan erilaisten digitaalisten alustojen kautta, joista yksi tunnetuimmista lienee Airbnb -varaussivusto. Tutkielmassa arvioidaan, onko asunto-osakeyhtiössä harjoitettava epätyypillinen vuokraustoiminta katsottava maankäyttö- ja rakennuslain 125.5 §:ssä tarkoitetulla tavalla rakennuslupaa edellyttäväksi olennaiseksi käyttötarkoituksen muutokseksi. Lisäksi tarkastellaan, mitä puuttumiskeinoja epätyypilliseen vuokraustoimintaan asunto-osakeyhtiöillä voidaan katsoa asunto-osakeyhtiölain puitteissa olevan. Lopuksi tarkastellaan asunto-osakeyhtiön taholta kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle tehtävää toimenpidepyyntöä toimintaan puuttumiskeinona yksittäisen asuntosijoittajan harjoittaessa epätyypillistä vuokraustoimintaa. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että epätyypillinen vuokraustoiminta voidaan katsoa tietyssä laajuudessa harjoitettuna käyttötarkoituksen olennaiseksi muutokseksi, joka edellyttää MRL 125.5 §:n mukaista rakennuslupaa. Asunto-osakeyhtiön asunto-osakeyhtiölain mahdollistamista toimintaan puuttumiskeinoista voidaan tunnistaa huoneiston hallintaaottomenettely ja yhtiöjärjestykseen otettava nimenomainen vuokrauskielto. Tutkielmassa havaitaan, että tarkoituksenmukaisimpana huoneiston hallintaanottoperusteena voidaan nähdä huoneiston yhtiöjärjestyksen vastainen käyttö. Asunto-osakeyhtiön tehdessä toimenpidepyynnön yhtiössä harjoitettavasta epätyypillisestä toiminnasta rakennusvalvontaviranomaiselle, tulee rakennusvalvontaviranomaisen harkinnassaan punnita asiaa muun muassa epätyypillisyysopin näkökulmasta

Problems in rural development in Finland

vokKirjasto Aj-

Kreditströmmar 1981, 1 kvartalet

Suomen virallinen tilasto (SVT