6,257 research outputs found

    Maito-liharisteytyksillä tehoa tuotantoon

    Get PDF

    Kurnaali on kummallista

    Get PDF
    On the names of certain forms of milk (englanti)Kielenainekset-lantti (kieli: suomi, sivulla: 275)-pulju (kieli: suomi, sivulla: 274-)-vesi (kieli: suomi, sivulla: 275)(-)maito (kieli: suomi, sivulla: 267-)ajeltu (maito) (kieli: suomi, sivulla: 275)alainen (päällisen-, retan-, viilin) (maito) (kieli: suomi, si

    Laktoosittomien maitotaloustuotteiden myynti kasvaa - Mikä on suosion salaisuus?

    Get PDF
    Valio toi laktoosittomat maitotaloustuotteet markkinoille 2000-luvun alussa. Valikoiman laajentuessa vuosien varrella minulla her√§si ajatus opinn√§ytety√∂n tekemisest√§ aiheesta. Opinn√§ytety√∂n tietoperusta k√§sittelee keskeisi√§ m√§√§ritelmi√§, kuten laktoosia, laktoosi-intoleranssi ja maitoallergiaa. T√§m√§n j√§lkeen ty√∂ keskittyy v√§h√§laktoosisten ja laktoosittomien tuotteiden historiaan sek√§ Suomessa ett√§ ulkomailla. Sen j√§lkeen keskityt√§√§n laktoosittomien maitotaloustuotteiden kehitykseen vuosina 2001‚Äď2011. Suomessa kehitetty laktoosittomien maitotaloustuotteiden valmistusteknologia on viety my√∂s ulkomaille, kuten Ruotsiin, Ven√§j√§lle ja USA:han. Monille maille, kuten Suomellekin, innovaatio on ollut korvaamaton ja arvokas keksint√∂. Ty√∂n tavoite oli selvitt√§√§ er√§√§n helsinkil√§isen elintarvikemyym√§l√§n asiakkaiden lak-toosittomien maitotaloustuotteiden k√§ytt√∂√§ eli sit√§ kenelle tuotteita ostettiin, mink√§ takia ja mit√§ tuotteita ostettiin laktoosittomina. Tutkimus toteutettiin kahdella tutkimusmetodilla. Ensimm√§inen tutkimus suoritettiin helmikuussa 2012 helsinkil√§isess√§ elintarvikekaupassa kvantitatiivisena ty√∂n√§ ja strukturoidulla lomakehaastattelulla. Tutkimuksen avulla tietoja ker√§ttiin yhteens√§ 101 elintarvikemyym√§l√§n asiakkaalta. Toinen tutkimustapa keskittyi elintarvikemyym√§l√§n maitojen ja maitojuomien myyntilukuihin. Tutkimuksessa vertailtiin nelj√§√§ tuoteparia ja siin√§ selvitettiin, miten laktoosittomien maitojuomien myynti oli kehittynyt vuosina 2009-2011. Tutkimustuloksien mukaan laktoosittomien maitojuomien myynti on ollut nousujohteista verrattuna tavallisiin maitoihin. Laktoosittomia maitotaloustuotteita ostettiin p√§√§s√§√§nt√∂isesti perheelle, mutta my√∂s itselle ja vieraille. Ostojen syyt olivat mm. laktoosi-intoleranssi, oireilu ja vieraiden tarpeet sek√§ se, ettei tuotetta saanut tavallisena. Yleisemmin ostettuja tuotteita olivat maitojuoma, kerma, jogurtti ja juusto. Tulosten mukaan laktoosittomia tuotteita k√§yttiv√§t sek√§ oireelliset ett√§ oireettomat henkil√∂t.Valio brought lactose free dairy products to the market in the beginning of year 2000. Selection growth with in few years very much and I came up with an idea of making my thesis of this topic. The facts of this thesis are about primary definitions like lactose, lactose intolerance and milk allergy. After this the thesis focuses on the history of low lactose and lactose free products in Finland and abroad. Then the thesis gets in to the development of lactose free dairy products in 2001-2011. Finnish made producing technology has been exported abroad like Sweden, Russia and USA. To the many countries the unique innovation has been very valuable and priceless. Top priority of the thesis was to find out the using of lactose free dairy products of the customers of one of the grocery stores in Helsinki. The goal was to research for whom products were bought and which dairy products were bought lactose free and why. The research was made in two ways. The first research method was a quantitative research in February 2012 in grocery store in Helsinki with an interview form. 101 customers were interviewed. The second research method focused on selling numbers of milk and lactose free milk in grocery store in Helsinki. This research compared four different pairs of milk and lactose free milk. The goal was to find out how the selling numbers developed between 2009-2011. According to the research results selling of lactose free milk has been increasing compared to basic milk. Lactose free dairy products were bought usually to family but also to themselves and guests. The reasons to buy lactose free dairy products were lactose intolerance, symptoms, guests needs and no basic product were found in the markets. Generally bought products were lactose free milk, cream, yogurt and cheese. The research showed that people with and without symptoms used lactose free dairy products

    Tilatason jalostussuunnitelmien toteutuminen

    Get PDF
    Kotieläinten jalostustieteen pro gradu-työvokKirjasto Aj-

    Tilasäiliöopas

    Get PDF
    Nimekkeen selvennys: Guidelines for acquisition of farm milk cooling tanks .vokMyynti MTT/VAKOLA puh. (09) 224 25

    Lapin keskikokoisten maatilojen haasteita

    Get PDF
    Eniten maatiloja Lapissa oli vuonna 1969. Tuolloin niit√§ oli 11647 kpl. T√§st√§ tilojen m√§√§r√§ on nopeasti v√§hentynyt ja vuonna 2016 niit√§ oli 1514 kpl (MAVI 2016). Tapahtunut maatalouden murros n√§kyy selv√§sti seutukuntatasolla. It√§- ja Pohjois-Lapissa on tilojen suhteellinen v√§henem√§ ollut suurta verrattuna esimerkiksi Kemi-Tornion seutuun. Keski- ja Pohjois-Lapin tuotantotasoa on viel√§ yll√§pit√§nyt keskikokoisten, 30‚Äď60 peltohehtaarin nautakarjatilojen m√§√§r√§. Tuotannon alueellinen keskittyminen tulevaisuudessa n√§ytt√§isi jatkuvan. Maidontuotanto on Lapissa ollut suurimmillaan vuonna 2003, l√§hes 108 milj. T√§m√§n j√§lkeen tuotanto on ollut tasaisen laskevaa vuoteen 2013 saakka, jolloin tuotanto oli n. 88 milj. kg vuodessa. Viimeisen kahden vuoden aikana tuotanto on noussut niin, ett√§ viimeisin vuosituotanto oli 91,5 milj. kg (stat.luke.fi 2017). Kuntatasolle jaettuna Lapin maidontuotannon alueellinen painotus n√§kyy hyvin. Lounais-Lapin kunnista Tornio, Yli-Tornio, Tervola erottuvat selke√§sti. N√§m√§ kunnat yhdess√§, Simon ja Keminmaan kanssa muodostavat voimakkaan maidontuotantoalueen. Pello, Rovaniemi, Ranua ja Posio muodostavat t√§t√§ aluetta ymp√§r√∂iv√§n murrosalueen, jossa maidontuotanto on viel√§ vahvaa ja maataloudessa nautakarjataloudella on viel√§ vahva sija. Lapin maatalousyritt√§jien keski-ik√§ on yli 50 vuotta ja se on aloittavien yritt√§jien v√§h√§isyyden vuoksi edelleen nousussa. Lapin maito- ja lihayritt√§jist√§ suurin osa on ik√§luokassa 45‚Äď55 vuotta ja omistavat noin 30‚Äď60 peltohehtaaria/tila. Haastattelututkimuksen tavoitteena oli l√∂yt√§√§ vastauksia kysymyksiin mik√§ on Lapin maatalouden nykytila, millaisia mahdollisuuksia ja uhkia maatalouden harjoittamiselle tulevaisuudessa n√§hd√§√§n, miksi maatalousyritt√§j√§t mahdollisesti lopettavat toimintansa ja mik√§ puolestaan saa jatkamaan, sek√§ onko maatilan sijainnilla ja tuotantosuunnalla merkityst√§ em. kysymyksien osalta ja mitk√§ ovat keskikokoisten maatilojen selviytymisen strategiat Lapissa? Haastateltavien m√§√§r√§ oli 45 tilaa tasaisesti eri puolilta Lappia kuitenkin niin, ett√§ haastatteluissa painotettiin tiloja j√§tt√§m√§ll√§ kaikkein suurimmat tilat poissa haastateltavien joukosta. Muutoin otos otettiin suhteellisella otannalla. Tutkimuksessa nousi esille, ett√§ valmiudet tavoitteellisesti ja yritt√§j√§m√§isesti harjoittaa toimintaa ovat kaiken yritystoiminnan l√§ht√∂kohtana my√∂s maatiloilla. Yritt√§j√§m√§isen ajattelutavan omaavilla yritt√§jill√§ oli p√§√§s√§√§nt√∂isesti korkeampi koulutus ja ty√∂kokemusta tilan ulkopuolelta. N√§m√§ antoivat paremmat valmiudet ajatella toimintaa kokonaisvaltaisemmin. Lis√§ksi n√§iden yritysten toiminta oli tavoitteellisempaa ja niiden toteutuksessa n√§kyi pitk√§j√§nteisyys. Erityisesti maatalousyritt√§jien kohdalla n√§kyi perheen vaikutus. Parhaiten vaikeinakin aikoina p√§rj√§siv√§t ne yritykset, joissa yleens√§ pariskunta oli yritystoimintaan sitoutunutta. Perheyritt√§jyys n√§htiin eritt√§in t√§rke√§ksi voimavaraksi. Niill√§, joilla t√§t√§ mahdollisuutta ei ole k√§ytett√§viss√§√§n, pit√§isi olla mahdollisuus rakentaa ymp√§rilleen perhett√§ vastaava verkosto, joka toimii voimavarana ja lis√§resurssina. T√§m√§ on sek√§ fyysinen ett√§ henkinen resurssi. Henkisi√§ voimavaroja helpottavana, tai kuormittavana tekij√§n√§ n√§kyi my√∂s se, miten maaseutuyritt√§jyys n√§hd√§√§n ulkopuolisen silmin ja millainen kuva t√§st√§ muodostuu itse yritt√§j√§lle. Arvostuksen puute lis√§√§ henkist√§ kuormaa ja vastaavasti positiivinen mielipideilmasto ja palaute luovat uskoa elinkeinon harjoittamiseen. Hyv√§ ja toimiva maatila voi olla miss√§ hyv√§ns√§ Lapissa, se ei ole riippuvainen maantieteellisest√§ sijainnista, erityisesti jos kyl√§alue jossa tila sijaitsee, on vire√§. Maatilojen alueelliseen jakautumiseen n√§ytt√§√§kin enemm√§n vaikuttavan maataloustuotteiden markkinoihin ja jalostukseen liittyv√§t seikat. T√§ss√§ raportissa julkaistavat tutkimustulokset tuovat hyvin esille sen mit√§ Lapin maataloudelle kuuluu. Raportin lopussa on tutkimuksen tuloksiin perustuva ehdotus toimenpiteist√§ joilla voidaan vaikuttaa tehokkaasti Lapin maatalouden elinvoimaisuuteen ja tulevaisuuden haasteisiin. T√§m√§ raportti on rakenteeltaan kumulatiivinen. T√§ss√§ se tarkoittaa esiin nousevien yhteenvetojen ja tulkintojen n√§kymist√§ jo v√§liotsikoiden alla ja niiden esille nostamista uudelleen loppuyhteenvedossa ja toimenpide-ehdotuksissa. T√§m√§ tyyli on tavallisimmin k√§yt√∂ss√§ taloustutkimuksen sektorilla.201
    • ‚Ķ
    corecore