2,269 research outputs found

    Päällystystöiden työselitys 1981

    Get PDF
    TVH 73280

    Lantaravinteiden kestävä hyödyntäminen tiloilla ja keskitetyssä biokaasulaitoksessa

    Get PDF
    Kotieläintiloilla lannan kestävän hyödyntämisen haasteena on useimmiten ylimäärä fosforia suhteessa typpeen, kasvien tarpeisiin ja levityspinta-aloihin. Tällöin lannan ravinteita ei pystytä hyödyntämään kasvintuotannossa optimaalisesti, mikä rasittaa tilan taloutta ja aiheuttaa haitallisia ympäristövaikutuksia. Haaste korostuu etenkin sikataloudessa. Tilojen kannalta olisi tärkeää löytää uusia ja kustannustehokkaita hyödyntämismalleja ylimääräiselle fosforille. Lannan sisältämä typpi tarvitaan yleensä oman tilan kasvintuotantoon. Tässä tutkimuksessa selvitettiin linkouksen soveltuvuutta ja ravinteiden erottelutehoa erilaisten sian lietelantojen käsittelyssä, koska sian lietelannan linkouksesta ei ole juuri kokemusta Suomessa. Samalla selvitettiin tuoreen sian lietelannan ja siitä erotettujen jakeiden metaanintuottopotentiaalit. Linkotestauksen tuloksia sovellettiin tilatason ja aluetason tarkasteluissa. Tilatasolla tarkasteltiin linkouksen rinnalla ruuvipuristinta ja molempien erottelumenetelmien taloudellista kannattavuutta ja ympäristövaikutuksia. Aluetason tarkastelu tehtiin Vakka-Suomeen, jonka sikojen, nautojen ja munituskanojen lantamäärät sekä typpi- ja fosforimäärät laskettiin alueellisen ravinnetaseen lähtökohdaksi. Aluetasolla keskityttiin erityisesti sikatalouteen ja linkousmenetelmien vaikutuksiin aluetason ravinnetaseisiin. Lisäksi tehtiin vertailua laskeutuksesta tilatason fosforin erottelumenetelmänä. Keskitettynä lannankäsittelymenetelmänä tarkasteltiin biokaasulaitosta, joka ottaa väkevöitynä talteen mädätysjäännöksen ravinteet. Keskitetyn biokaasulaitoksen taloudellista kannattavuutta tarkasteltiin kolmella erilaisella maatalouden massoihin perustuvalla käsittelykonseptilla sekä erilaisilla biokaasun hyödyntämisvaihtoehdoilla. Lopuksi arvioitiin myös aluetason ympäristövaikutuksia tilatason tarkastelujen pohjalta. Linkous todettiin tehokkaaksi fosforin erotusmenetelmäksi, mutta sen kustannukset olivat suuremmat kuin ruuvipuristimen ja lietelantana hyödyntämisen. Yksikkökoon kasvaessa erot kuitenkin pienenevät. Tutkimuksessa tarkastelluilla separointimenetelmillä ei ole mahdollista päästä kuivajakeessa 30 % kuiva-ainepitoisuuteen ilman kustannusten kasvua ja/tai fosforin erotustehokkuuden heikkenemistä. Kuivajakeen peltovarastoaumojen peittäminen vähentää varastoinnin aiheuttamia ammoniakkipäästöjä selvästi, samoin kuin se, että ne levitetään sijoittaen tai levityksen jälkeen nopeasti maahan mullaten. Ylipäänsä aumojen peittäminen ja altaiden kattaminen on ammoniakkipäästöjen kannalta olennaista sekä raakalannalla että biokaasulaitoksen tuottamilla ravinnetuotteilla. Biokaasukäsittelyyn lanta tai sen jakeet tulisi saada mahdollisimman tuoreena, että mahdollisimman suuri osa energiantuotantopotentiaalista säilyy käsittelyyn saakka. Lyhyillä varastointiajoilla voidaan myös alentaa lannankäsittelyn ympäristövaikutuksia. Lantojen keskitetyssä käsittelyssä on mahdollista tuotteistaa ja uudelleenjakaa merkittävä määrä alueellisesta lantafosforista edellyttäen, että laitos käyttää mädätysjäännöksen jalostamisessa ravinteiden talteeotto- ja väkevöintimenetelmiä, joiden ravinnehävikit minimoidaan. Lannan keskitetty biokaasulaitoskäsittely on mahdollista toteuttaa kannattavasti sähkön tuotantotuella tai biokaasun myynnillä liikennepolttoaineeksi. Jos biokaasulaitos tuottaa päästöt minimoiden kannattavasti kuljetettavia ravinnetuotteita, jotka voidaan hyödyntää niitä tarvitseville alueille ravinneylijäämän alueen sijaan, saavutetaan ympäristöhyötyjä.201

    Kokemukset kanapunkin biologisesta torjunnasta rohkaisevat jatkamaan

    Get PDF

    Lietelannan varastointi ja levitys

    Get PDF
    vokMyynti VAKOLA (09) 224 251. Yksikön huom.: Kirjast

    Piensiemenlevittimien ryhmävertailu

    Get PDF
    Opinnäytetyössä tutkitaan kolmen eri piensiemenlevittimen levitysominaisuuksia sekä vertaillaan levittimien levitystarkkuuksia ja niiden välillä olevia vaihtelukertoimia. Vertailussa käytetään yhtä pneumaattista levitintä ja kahta sähkötoimista piensiemenlevitintä. Työssä selvitetään levittimien työleveyttä, tarkkuutta ja siemenien sopivuutta eri koneiden välillä. Tavoitteena on saada tietoa, pitävätkö tehtaan asettamat levitysarvot paikkansa. Levityskokeita tehtiin eri siemenillä, lannoitteella ja nurmiseoksella. Levitystestiä varten piensiemenkylvökoneisiin asennettiin kierroslukumittari, jolla mitattiin kuormittamatonta ja kuormitettua levityslautasen pyörimisnopeutta. Tutkimukset suoritettiin konehallissa Ilmajoen koulutilalla. Hallin lattialle levitettiin riviin 18 muoviastiaa. Levitystesteissä ajettiin astioiden yli ja astioihin tulleet siemenet punnittiin. Punnitustuloksista piirrettiin levityskuviot taulukkolaskelmaohjelmaa käyttäen. Testien aikana saimme selville koneiden levityskuviot ja vaihtelukertoimet. Keskipakolevittimistä toinen oli edullinen ja toinen kallis. Kolmantena koneena käytettiin koulutilan pneumaattista kylvökonetta. Koneiden välillä oli huomattavia eroavaisuuksia levityskuvioiden osalta. Yllätyksenä tuli, että keskipakolevittimien levitysleveydet ovat huomattavasti pienempiä, mitä tehtaalta on ilmoitettu. Seoksia ei suositella levitettäväksi keskipakolevittimillä lajittumisen takia. Pneumaattinen kylvökone soveltuu testiemme mukaan parhaiten piensiemenille ja niiden seoksille.The purpose of this study is to find out the differences between the spreading quality of two different small seed spreaders and one pneumatic seeder. Differences in spreading width, accuracy and seed convenience was researched. The aim was to find out if the spreading values set by the factory are correct. Spreading experiments were carried out with various seeds, fertilizers and mixtures of different grass seeds. A tachometer was used to measure the burden and unburden spreading disc rotation speed. This study was carrried out in the farm hall at the Vocational Education Centre Sedu School. Spreading tests were carried out by setting 18 plastic containers evenly on the floor and by driving past these containers when spreading was turned on. Seeds in the containers were then weighed. Based on the results a spreading patterns were created by using a spreadsheet program. During the study the spread patterns and variations of the machines were checked. One of the small seed spreader machines was inexpensive and other one was more expensive. The third machine was a pneumatic seeder from the Vocational Education Centre Sedu’s school. There were considerable differences between the spreading patterns of the seeders. It was a suprise that the spreading widths of the small seed spreaders are considerably smaller than what were announced by manufacturers. Mixtures of different grass seeds are not recommended to be used with a small seed spreader because the different sizes of seeds are separated by size and weight during the spreading process. According to the results of this research, the pneumatic seeder is a better choice for grass seeds and their mixtures

    Levityslaitteen suunnittelu

    Get PDF
    Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli suunnitella metsäkoneurakoitsijoille levityslaite, joka helpottaa heidän työtänsä. Laitteella levitettävällä energiapeitteellä peitetään metsissä kasattavat rankapinot sekä hakkuutähteet, minkä tarkoituksena on kuivattaa puuainekset peitteen alla. Työn toimeksiantajana oli JL-Tuotteet Oy Tampereella. Työhön sisältyi levitys-laitteen mallintamista sekä piirrosten laatiminen patenttia sekä laitteen valmistajaa varten. Mallinnuskuvat sekä piirustukset tehtiin Pro Engineer mallinnusohjelmalla. Työssä käydään läpi työn tarkoitusta ja laitteen suunnittelua eri vaiheissa, kehityskohteita sekä reagointia käyttäjäpalaut-teeseen. Levityslaitetta alettiin kehittää alkuperäisen laitteen pohjalta, mikä ei ollut kovin käytännöllinen. Laitteen avulla peitteen levittäminen helpottuu ja työ yksinkertaistuu. Levitys vaati urakoitsijalta fyysistä työtä enemmän, kun se tapahtui käsin tai painavalla laitteella. Laitteen kehityksessä on ollut mukana useita metsäkoneurakoitsijoita sekä JL-Tuotteiden edustajia. Käyttäjäpalautetta otetaan laitteesta koko ajan vastaan, minkä perusteella pyritään kehittämään laitetta mahdollisimman paljon. Tällä pyritään asiakastyytyväisyyteen ja mahdollisimman yksinkertaiseen laitteeseen. Levityslaitteita on tehty jo useampaa eri versiota erilaisten ehdotusten pohjalta. Runko on kuitenkin pysynyt alusta alkaen samana, mutta siihen on saatta-nut tulla uusia ominaisuuksia mukaan ajan kanssa. Tavoitteena on kuitenkin saada aikaan levityslaite, joka on samalla käytännöllinen ja budjetiltaan sopiva valmistaa.The aim of this thesis was to design a device for forest machine contractors to cover stacks of felled timber and residue and facilitate their drying process, which makes their work easier. The device is applied to coating, which hiding assembly trees and stacks of logging residues in the forest. The main idea is designed to dry wood material under the cover. The work was commissioned by JL-Tuotteet Oy in Tampere, Finland. The thesis includes application device modeling and preparation of drawings for patent application and manufacturing of the device. The modeling photos and drawings were created in Pro Engineer modeling software. The work and various stages of the design, development sites and response to user feedback are also examined in this thesis. The device was initially developed an original device, which was not very practical. The spreading of the covering initially required more physical work, but with the new device this was reduced. Several forestry contractors and the representatives of JL-Tuotteet Oy have participated in the development of the device. . User feedback has been obtained on the device all the time, on which it has been developed as much as possible. The aim is to upkeep customer satisfaction and keep the device as a simple as possible. Many versions of the covering device have already been made based on various proposals. The body has, however, remained the same since the beginning, but there may be new features added with time. The aim is to provide a device, which is at the same time practical and financially viable

    Orgaanisten lannoitevalmisteiden varastointi, levittäminen ja annostelu

    Get PDF
    Biolaitokset k√§sittelev√§t huomattavia m√§√§ri√§ biomassoja ymp√§ri vuoden, mutta niist√§ jalostettavien lannoitevalmisteiden k√§ytt√∂ on mahdollista vain kasvukauden aikana. Tuotteiden varastointi valmistuksesta k√§ytt√∂√∂n on biolaitoksille ongelma ja toisaalta niiden varastointi on ongelma my√∂s viljelij√∂ille. Hankkeen tavoitteena oli saada tietoa orgaanisten maanparannusaineiden patteroinnista syntyvist√§ valumista ja selvitt√§√§ keinot, joilla mahdollinen ymp√§rist√∂nkuormitus voidaan est√§√§. Orgaanisten maanparannusaineiden kuljetukseen liittyy kiinte√§n√§ osana kuormaus ja purku sek√§ varastointi, joka tapahtuu t√§ysin eri tavoin kiinteiden tai nestem√§isten materiaalien kohdalla. Ymp√§rist√∂n kannalta kest√§v√§ mutta kustannuksiltaan kohtuullinen peltopatterointi ja logistiikka vaativat selvitysty√∂t√§ ja malliratkaisujen tarjoamista yleiseen k√§ytt√∂√∂n. Orgaanisten lannoitevalmisteiden oikeista levitystekniikoista ja oikeasta annostelusta viljelyk√§yt√∂ss√§ on ollut ep√§selvyytt√§. Tarvittiin tietoa eri levityslaitteiden soveltuvuudesta orgaanisille lannoitevalmisteille ja ohjeita laitteiden oikeista s√§√§d√∂ist√§. Orgaanisten tuotteiden k√§ytt√∂m√§√§r√§√§ rajoittavat yleens√§ nitraattiasetuksen kokonaistypen levitysraja 170 kg/ha, jos raaka-aineena on yli 10 % lantaa, ja ymp√§rist√∂korvauksen fosforilannoitusrajat, jos tila kuuluu siihen. Joskus k√§ytt√∂m√§√§r√§√§ on voinut rajoittaa lannoitevalmistelain haitallisten metallien hehtaarikohtainen kuormitusraja. Liukoisen typen tarkka annostelu on eritt√§in t√§rke√§√§ hyv√§n sadon m√§√§r√§n ja laadun kannalta. Liukoisen typen m√§√§r√§n ja sen k√§ytt√∂kelpoisuuden vaihtelu orgaanisissa lannoitevalmisteissa tuovat suuria haasteita oikean annoksen ja riitt√§v√§n hyv√§n levitystasaisuuden saavuttamiselle. Sopivan suhteen l√∂yt√§minen orgaanisesta tuotteesta ja t√§ydennyslannoituksesta tulevan liukoisen typen m√§√§rille on kompromissi levityskustannusten ja tuotantovaikutuksen v√§lill√§. K√§yt√§nn√∂lliset ohjeet orgaanisten tuotteiden levitystekniikkaan ja k√§ytt√∂√∂n ovat tarpeellisia viljelij√∂iden, tuotevalmistajien ja lannoitevalmisteiden tulevan kysynn√§n kannalta. Tavoitteena oli m√§√§ritt√§√§ erilaisille orgaanisille lannoitevalmistetyypeille soveltuvat levitystekniikat, k√§ytt√∂tavat, logistiikka ja peltopatterointi. Hanketta toteutettiin nelj√§ll√§ ELY-alueella: Kaakkois-Suomi, Etel√§-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa ja Uusimaa. Kaakkois-Suomessa esimerkkituotteena oli termofiilisen prosessin m√§d√§tysj√§√§nn√∂s. Etel√§-Pohjanmaalla esimerkkituotteena oli puhdistamolietteen ja bioj√§tteen mesofiilisen m√§d√§tysprosessin j√§√§nn√∂ksest√§ termisesti pellet√∂ity maanparannusrae (tyyppinimi kuivarae tai -jauhe). Pohjois-Pohjanmaalla esimerkkituotteena oli Kemicond-k√§sittelyll√§ kemiallisesti hapetettu puhdistamoliete. Kentt√§kokeissa oli mukana my√∂s lietepohjainen kuivarae. Uudellamaalla esimerkkituotteena oli lietepohjainen maanparannuskomposti. Patteroinnit alkoivat talvella pellon routaannuttua ja p√§√§ttyiv√§t kev√§√§ll√§. Peltovarastointi aiheutti liukoisen typen pitoisuuden nousun vain peltopatterin kohdalla olevassa maassa. Patterien purkamisen aikaan maan pintakerrosten ammoniumtyppi oli kohonnut korkeintaan 30 cm syvyydess√§ patterin alla. Ammoniumtyppi voi kasvukauden aikana muuntua huuhtoutumiselle alttiiksi nitraattitypeksi, joten typen siirtymist√§ patterin alla oleviin maakerroksiin on ehk√§ist√§v√§. Pistekuormitus voidaan minimoida auman rakenteellisilla ratkaisuilla. Orgaaninen nestett√§ ja ammoniumtyppe√§ sitova pohjakerros lannoitevalmisteen alla voi sitoa ravinteita maahan valuvasta nesteest√§. Yksi mahdollinen ratkaisu voi olla my√∂s lannoitevalmisteen v√§liaikaisvarastointi ja typpipitoisen nesteen ‚ÄĚvalutus‚ÄĚ valmistuslaitoksella. Pellolla varastoitavan maanparannusaineen kuiva-aineen tulee 1.4. voimaan tulleen Nitraattiasetuksen (VnA 1250/2014) mukaan olla yli 30 prosenttia. T√§sm√§llinen ja ajantasainen tuoteseloste on viljelyss√§ t√§rke√§ ty√∂kalu. Tasainen kuiva-ainepitoisuus on erityisesti levitt√§misen yhteydess√§ t√§rke√§√§, koska se vaikuttaa levityskuvioon. Levitysmenetelmi√§ valittaessa on huomioitava orgaanisen lannoitevalmisteen raekoko, kosteus ja tasalaatuisuus sek√§ valittava levityskalusto sopivaksi kyseiselle materiaalille. Levityskaluston k√§ytt√∂√§ on syyt√§ harjoitella juuri kyseisell√§ tuotteella tai jopa kyseisell√§ tuote-er√§ll√§. Kiinte√§n maanparannusaineen tasainen levitys onnistuu yleens√§ sit√§ paremmin mit√§ kuivempaa ja tasalaatuisempaa levitett√§v√§ massa on. Tasainen levitys on t√§rke√§√§, jotta liukoisen typen annos on tasainen ja sato valmistuu tasaisesti. Tasainen levitys voi vied√§ enemm√§n aikaa, mutta huolimattomasti levitetyt suuret massat tuovat enemm√§n vaikeuksia kuin tyytyv√§isi√§ asiakkaita. Orgaanisten lannoitevalmisteiden annostelussa on yleens√§ syyt√§ keskitty√§ liukoisen typen oikeaan annokseen. Orgaanisen liukenemattoman typen satovaikutus on useimmiten v√§h√§inen. Muiden ravinteiden satovaikutuksen tarkastelu ei ole orgaanisten lannoitevalmisteiden k√§yt√∂n yhteydess√§ mielek√§st√§, koska typen vaikutus peitt√§√§ alleen muiden ravinteiden vaikutuksen. Liukoisen typen pitoisuus orgaanisissa lannoitevalmisteissa vaihtelee paljon. Lis√§ksi typen liukoisuus vaihtelee orgaanisen lannoitevalmisteen l√§ht√∂materiaalin mukaan, joten tuotteiden v√§linen vertailu on haastavaa. Tiettyjen kuivien tuotteiden osalta orgaanisten lannoitevalmisteiden annostelua kannattaa tarkastella liukoisen typen lis√§ksi my√∂s kokonaistyppipohjalta. T√§llaisia el√§inper√§isi√§, muusta kuin lannasta valmistettuja, lannoitevalmisteita ovat esimerkiksi maitopohjainen kuivarae ja lihaluujauho-pohjaiset tuotteet. N√§iss√§ tuotteissa liukenematon orgaaninen typpi mineralisoituu kasvukauden kuluessa niin nopeasti, ett√§ viljelykasvit ehtiv√§t hy√∂ty√§ niist√§. Orgaanisten maanparannusaineiden sopiva levitysm√§√§r√§ on noin 20 t/ha (lukuun ottamatta kuivarakeita ja -jauheita). Suurin sallittu levitysm√§√§r√§ m√§√§r√§ytyy yleens√§ kokonaistyppipitoisuuden perusteella niin, ett√§ kerta-annos on 170 kg/ha kokonaistyppe√§, vaikka kyseinen ns. nitraattiasetuksen raja ei en√§√§ lietetuotteita koskekaan. Jos fosforim√§√§r√§ tai haitallisten metallien kuormitus ei mahdu sallittuihin rajoihin viiden vuoden tasausjakso huomioon ottaen, alennetaan levitysm√§√§r√§√§. Kun t√§m√§ sallittu ja j√§rkev√§ taso on l√∂ytynyt, pidet√§√§n mieluummin v√§livuosia kuin pienennett√§√§n annosta. Kylv√∂n yhteydess√§ annettavan t√§ydennystyppiannoksen m√§√§r√§n kannattaa usein olla v√§hint√§√§n 60 kg/ha, jos liukoisen typen tavoitetaso on luokkaa 100 kg/ha ja maanparannusaineen liukoisen typen pitoisuus on matala. Mik√§li maanparannusaineessa on runsaasti liukoista typpe√§ (esim. 3-4 kg/t), kannattaa silloinkin tavoitella k√§yt√§nn√∂ss√§ toimivaa levitysm√§√§r√§√§ (noin 20 t/ha) ja t√§ydent√§√§ kylv√∂lannoituksessa tarvittava typpim√§√§r√§, mik√§li liukoisen typen sallittu k√§ytt√∂m√§√§r√§ sen mahdollistaa. T√§t√§ pienemm√§t levitysm√§√§r√§t olisivat k√§yt√§nn√∂ss√§ hankalia levitt√§√§. My√∂s logistiset kustannukset (kuljetukset, organisointi) kasvavat tuoteyksikk√∂√§ kohti yksitt√§isten kohteiden levitysm√§√§rien pienentyess√§. Kuivarakeiden tai -jauheiden sopiva k√§ytt√∂m√§√§r√§ on kokonaistypen perusteella noin 5 t/ha. Fosforirajat saattavat kuitenkin helposti ylitty√§ t√§ll√§ levitysm√§√§r√§ll√§, jos lohkon fosforiluku on v√§ltt√§v√§ tai sit√§ korkeampi. Kuivarakeiden levitykseen sopivat l√§hinn√§ kalkinlevittimet. Tavanomaisten mineraalilannoitteiden levitt√§miseen tarkoitetut keskipakoislevittimet eiv√§t yleens√§ ole tarpeeksi kest√§vi√§ n√§ille tuotteille, ja ne on suunniteltu selv√§sti pienemmille mineraalilannoitteiden levityksess√§ k√§ytett√§ville levitysm√§√§rille. Peltok√§yt√∂n uudet s√§√§nn√∂kset Nitrattiasetuksessa ja Ymp√§rist√∂korvausj√§rjestelm√§ss√§ aiheuttavat haasteita kierr√§tysravinnetuotteiden k√§yt√∂lle kev√§√§ll√§ 2015. Sallitut fosforin k√§ytt√∂m√§√§r√§t peltoviljelyss√§ tiukentuvat sek√§ fosforin levitysm√§√§rien ett√§ kokonaisfosforin k√§ytt√∂kelpoisuuden osalta, jolloin lietepohjaisten tuotteiden k√§ytt√∂ ja kysynt√§ muuttuu v√§ist√§m√§tt√§. Tarvitaan edelleen tietoisia kehitt√§mistoimia, jotta kierr√§tysravinteiden k√§ytt√∂ on tulevaisuudessa kest√§v√§√§ ja mielek√§st√§ toimijoiden kannalta.201

    TEHO-hankkeen raportteja, osa 3 : Fosforin kerrostuminen, Lietteenlevitys sokerijuurikkaalle, Lannan levityskokeilut, Separointi, Typen poisto

    Get PDF
    Tehoa maatalouden vesiensuojeluun (TEHO) -hankkeen tavoitteena on edistää maatalouden vesiensuojelua. Tähän julkaisuun on koottu tuloksia TEHO-hankkeen aikana tehdyistä kokeiluista ja seurannoista. Julkaisun ensimmäinen osa käsittelee fosforin kerrostumista suorakylvölohkoilla ja suojavyöhykkeillä. Fosforin kerrostuminen maan pintakerroksiin pellon muokkauksen loputtua on ongelmallista varsinkin liukoisen fosforin osalta, koska se on tällöin alttiina huuhtoutumiselle pintavalunnan mukana. Toisessa osassa käsitellään TEHO-hankkeen ja Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen yhteistyössä toteuttamaa kokeilua, jossa lietelantaa levitettiin sokerijuurikkaalle kasvukaudella. Näin voidaan vähentää maan tiivistymistä ja saada ravinteet paremmin juurikkaiden käyttöön. Kolmannessa osassa kuvataan sian lietelannan ja biokaasulaitoksen maanparannusmädätteen vaikutuksia ohrasatoon eri lannanlevitysmenetelmillä. Neljänteen osaan on kerätty kokemuksia lietelannan separointikokeilusta kahdeksalla TEHO-tilalla. Viides osa käsittelee vermikuliittia (GeoTrap), joka on Turun yliopistossa kehitetty materiaali ammoniumtypen poistoon. Sitä voitaisiin hyödyntää lannan typpivalumien ehkäisyyn ja typpiravinteiden talteenottoon esimerkiksi jaloittelutarhojen valumavesistä. Julkaisu on toteutettu osana Tehoa maatalouden vesiensuojeluun (TEHO) -hanketta
    • ‚Ķ
    corecore