Rekisteröityneiden käyttäjien nimet verkkopeliyhteisö Aapelissa

Tutkielman aiheena ovat Internet-yhteisöihin rekisteröidyt epäviralliset henkilönnimet, joiden tarkoituksena on erottaa yhteisön käyttäjät toisistaan, tehdä heidät tunnistettaviksi. Nimistä käytetään termiä käyttäjänimet. Tutkielman tavoitteena on luoda yleiskatsaus tämän varsin niukasti tutkitun nimikategorian rakenteellisiin piirteisiin. Lisäksi tutkielmassa kartoitetaan käyttäjänimien oikeinkirjoitusta sekä tutkitaan Internetin käyttäjien käsityksiä siitä, millainen on hyvä käyttäjänimi. Tutkielman aineisto on hankittu Internetin peliyhteisö Aapelista (www.aapeli.com). Aapeli on suomalaisen Playfo-ria Oy:n ylläpitämä kansainvälinen pelisivusto, joka toimii 15 eri kielellä ja jonne on luotu yli 5 miljoonaa käyttäjätiliä. Tutkimusaineisto on kerätty sähköisellä kyselylomakkeella, jonka on täyttänyt 279 Aapelin käyttäjää. Vastaajien keskimääräinen syntymävuosi on 1991. Vastaajista 63 % on miehiä ja 37 % naisia. Käyttäjänimien rakenneanalyysin aineistona ovat kyselytutkimukseen vastanneiden käyttäjien nimet. Analyysimalli muistuttaa lähtökohdiltaan Paula Sjöblomin yritysnimien tutkimukseen luomaa funktionaalis-semanttista mallia. Käyttäjänimien rakenneanalyysissä nimistä erotetaan funktioidensa perusteella kaksi nimenosaa: Yksilöivä osa on nimen runko, varsinaiseksi nimeksi usein miellettävä osa. Erottavan lisäosan funktio on erottaa yksilöivältä osaltaan samanlaiset nimet toisistaan (samannimisyys ei ole käyttäjänimissä sallittua). Näin esimerkiksi käyttäjänimessä Toope_79 yksilöivä osa on Toope, kun taas alaviiva ja luku 79 ovat lisäosia. Nimien yksilöivissä osissa käytetään useimmin leksikaalista merkitystä kantavia ilmauksia ja henkilönnimiä, erottavissa lisäosissa numeroita ja erikoismerkkejä. Useimmat aineiston käyttäjänimet ovat järjestyneet rakenteellisesti siten, että yksilöivä osa on nimen alussa ja mahdollinen lisäosa tai lisäosat lopussa. Käyttäjänimien kirjoitusasua ei säätele mikään ulkopuolinen taho tai normi, minkä vuoksi nimet kirjoitetaan usein muista propreista poikkeavalla tavalla. Tutkielmassa keskitytään tarkastelemaan erityisesti isojen ja pienten kirjainten sekä välilyönnin käyttöä. Isolla alkukirjaimella alkaa 61 % tutkimusaineiston käyttäjänimistä. Välilyöntejä esiintyy vain 13 %:ssa aineiston nimistä. Vähäinen lukema johtuu todennäköisesti siitä, että useissa muissa verkkoyhteisöissä välilyönnit eivät kuulu käyttäjänimien merkkivalikoimaan. Hyviä käyttäjänimiä tarkastellaan niin niiden yleisten ominaisuuksien kautta kuin sen perusteella, miten vastaajat ovat arvioineet Aapelista kyselylomakkeelle poimittuja todellisia käyttäjänimiä. Käytetyt menetelmät poikkeavat esimerkiksi hyvien kadunnimien tutkimusperinteestä siten, että parhaimpien ja huonoimpien nimien ohella selvitetään myös käyttäjien näkemyksiä niistä nimistä, jotka eivät herätä yhtä voimakkaita tuntemuksia puolesta tai vastaan. Kyselytutkimuksen tuloksia yhdistelemällä saadaan selville, että useimpia Aapelin käyttäjiä miellyttää käyttäjänimissä kielinormien mukaisuus eli ison alkukirjaimen käyttäminen ja nimen erikoismerkittömyys. Semanttisesti läpinäkymättömät nimet ovat käyttäjäänsä kuvaavia nimiä suositumpia. Nimen pituudella ja kielivalinnalla ei ole selvää yhteyttä vastaajien nimimieltymyksiin

Verkkoyhteisö Suomi24:n Treffit-seuranhakupalvelun käyttäjien nimet

Tässä pro gradu -tutkielmassa käsitellään verkkoyhteisö Suomi24:n Treffit-seuranhakupalveluun rekisteröityneiden käyttäjien nimiä. Tutkimuskohteesta käytetään termiä käyttäjänimi. Työllä on kaksi päätavoitetta. Ensimmäisenä tavoitteena on selvittää, millaisia käyttäjänimet ovat rakenteeltaan ja leksikaaliselta sisällöltään. Tällöin tarkastellaan muun muassa sitä, sisältävätkö käyttäjänimet erisnimiä vai muunlaisia kielen ilmauksia. Lisäksi huomioidaan, millaisin keinoin käyttäjänimiä todennäköisesti muokataan, jotta ne olisivat palvelun edellytysten mukaisesti uniikkeja. Näin saatujen tulosten perusteella hahmotellaan kuvaa prototyyppisestä seuranhakupalvelun käyttäjänimestä. Toisena tavoitteena on kartoittaa käyttäjänimien semantiikkaa, jolloin tarkastellaan käyttäjänimien semanttista läpinäkyvyyttä ja läpinäkymättömyyttä, merkityssuhteita sekä merkityssisältöjä. Käyttäjänimien merkityssisältöjä käsitellessä huomio kiinnitetään siihen, millaisia tulkintoja nimet herättävät seuranhaun ympäristössä. Käyttäjänimet jaetaan tällöin kolmeen kategoriaan: käyttäjää kuvaileviin, vuorovaikutuksellisiin sekä muihin käyttäjänimiin. Tutkielman aineisto käsittää 200 Suomi24:n Treffit-palvelun käyttäjänimeä. Nimet on kerätty Treffit-palvelun sisäisellä käyttäjähaulla kirjautumattomana vierailijana. Haun ainoaksi kriteeriksi asetettiin täysi-ikäisyys; sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai seuranhaun laatuun ei tehty rajoituksia. Hakutulokset järjestettiin uusimmasta profiilista vanhimpaan, ja lopulliseksi aineistoksi valikoitui 200 ensimmäistä käyttäjänimeä. Aineistoa tarkastelemalla selviää, että 47 % käyttäjänimistä sisältää erisnimiä ja 53 % muita kielen ilmauksia. Erisnimiä sisältävistä käyttäjänimistä suurimman alaryhmän (reilu 23 %) muodostavat virallisia etunimiä sisältävät käyttäjänimet (esim. J0hannA). Muista kielen ilmauksista käyttäjänimissä on useimmin (28 %) substantiiveja (esim. rallikuljettaja). Käyttäjänimiä muokataan tavallisesti liittämällä kielellisen ilmauksen perään numeroita (esim. pikkumyy45). Prototyyppisenä voidaan pitää käyttäjänimeä, joka sisältää henkilönnimen, ja tarkemmin etunimen, sekä henkilönnimen perään liitetyn, käyttäjän ikää tai syntymävuotta ilmaisevan, numeroaineksen. Semanttisesti läpinäkyviksi ja tarkoitettaan joko suoraan informoiviksi tai siihen assosiatiivisesti kiinnittyviksi hahmottuvat sellaiset käyttäjänimet, jotka sisältävät tunnistettavia kielellisiä ilmauksia (esim. jellonaemo). Semanttisesti läpinäkymättömiä ja merkityssuhteiltaan vaikeasti tulkittavia ovat puolestaan käyttäjänimet, jotka koostuvat tunnistamattomista tai vaikeasti tunnistettavista ilmauksista (esim. olts). Käyttäjänimien merkityssisältöjä kartoittamalla selviää, että usein nimissä ilmennetään jotakin käyttäjän ominaisuutta, kuten sukupuolta (esim. Kolli03), ikää (esim. Nuorituh) tai kiinnostuksenkohteita (SportgirlH). Myös vuorovaikutuksellisuus on keskiössä monissa käyttäjänimissä. Usein tällaiset nimet ilmentävät seuranhakua esimerkiksi sen osanottajia – minää, sinää ja meitä – kielellistäen (esim. RUmysoulmate)

Käyttäjänimet käytössä : Henkilöviittaukset suomalaisen peliyhteisön verkko- ja kasvokkaiskeskustelussa

Peer reviewe

Nimet verkossa : Tutkimus verkkoyhteisöjen käyttäjänimistä ja virtuaalisen minigolfpelin radannimistä

The Internet has changed several areas of our society and culture, including communication and its tool, language. The change of language has been studied from different points of view, but proper names have not received much attention. This thesis fills the gap by examining two name categories in the Internet: user names and level names. Theoretically and methodologically, the study is based especially on onomastics but also on several other disciplines, for example computer-mediated communication (CMC), game studies, digital culture, and drug trade and culture. The thesis consists of four research articles and an extensive summary. In many online communities, a user can create a personal user name, which makes them recognizable to other users. Article I makes an overview of user names in Finnish online communities, using a large corpus. The focus is especially on structure and the semantics of names. Article II studies user names of drug vendors on a global marketplace on Tor network. The article examines especially what kind of information and images vendors share and create of themselves in their names while building the trust that the online drug trade requires. Video games often consist of several spaces of play, which are called levels in this thesis. Article III examines the names of levels in a game called Minigolf, which was located on an online gaming community Playforia (Aapeli in Finnish). Special attention is paid to the principles of naming: what kinds of connections are there between the names and levels’ characteristics? Article IV continues examining level names in Minigolf from the point of view of memorability: what kind of names are easy or difficult to remember? Results of the empirical memory tests completed by game hobbyists show that memorability is influenced by the principle of naming, language and the length of the name, as well as the characteristics of the level itself. The summary part of the thesis evaluates the differences and similarities of user names and level names. The most remarkable common features are uniqueness, intertextuality, the influence of the English language, plentiful use of made-up words, and a somewhat carefree and playful attitude towards naming. The summary also presents the most important research question of the whole thesis: has the Internet changed the ways we give and use names? The answer is an equivocal yes and no. There are some characteristics in the Internet names that do not appear in the name categories of the non-virtual world. On the other hand, there are many resemblances, and some of them seem to be based on the models adapted from real-world names.Internet on muuttanut useita yhteiskunnan ja kulttuurin osa-alueita, myös viestintää ja sen välineenä toimivaa kieltä. Kielen muutosta on tutkittu runsaasti eri näkökulmista, mutta erisnimet ovat jääneet varsin vähälle huomiolle. Tämä väitöskirja paikkaa aukkoa käsittelemällä kahta verkossa esiintyvää nimikategoriaa: käyttäjänimiä ja radannimiä. Teoreettiselta ja metodologiselta taustaltaan se perustuu vahvimmin nimistöntutkimuksen alaan mutta myös useisiin muihin tieteenaloihin, kuten tietokonevälitteisen viestinnän, videopelien, digitaaliseen kulttuurin sekä huumekaupan ja -kulttuurin tutkimukseen. Tutkimus koostuu neljästä tutkimusartikkelista sekä niiden antia kokoavasta yhteenveto-osuudesta. Useissa verkkopalveluissa käyttäjä voi luoda itselleen henkilökohtaisen käyttäjänimen, jonka avulla muut käyttäjät tunnistavat hänet. Artikkeli I luo laajan aineiston tuella yleiskuvan käyttäjänimistä suomalaisissa verkkoyhteisöissä. Tarkastelu kohdistuu erityisesti nimien rakenteeseen ja semantiikkaan. Artikkeli II käsittelee huumemyyjien käyttäjänimiä Tor-verkon kansainvälisellä kauppapaikalla. Artikkelissa tarkastellaan erityisesti, millaisia tietoja ja mielikuvia myyjät välittävät itsestään ostajille rakentaessaan verkkohuumekaupan edellyttämää luottamusta. Videopelit koostuvat usein erillisistä pelitiloista, joita tässä tutkimuk-sessa kutsutaan radoiksi. Artikkeli III tarkastelee ratojen nimiä verkkopeliyhteisö Aapelissa sijainneessa Minigolf-pelissä. Erityishuomion kohteena ovat nimenantoperusteet: millaisia yhteyksiä nimillä on ratojen ominaisuuksiin? Artikkeli IV jatkaa Minigolfin radannimien tarkastelua muistettavuuden näkökulmasta: millaiset nimet ovat helppoja tai vaikeita muistaa? Pelin harrastajille teetettyjen empiiristen muistikokeiden tulokset osoittavat, että muistamiseen vaikuttavat niin nimenantoperuste, nimen kieli ja pituus kuin radan pelilliset ominaisuudet. Tutkimuksen yhteenveto-osuudessa arvioidaan käyttäjä- ja radannimien eroja ja yhtäläisyyksiä. Huomattavimpia yhteisiä piirteitä ovat nimien uniikkius, intertekstuaalisuus, englannin kielen vaikutus, tekosanojen runsas käyttö sekä tietynlainen nimenannon huolettomuus ja leikkisyys. Yhteenvedossa pohditaan myös väitöskirjan kokonaisuuden tärkeintä tutkimuskysymystä: onko verkko muuttanut tapojamme antaa ja käyttää nimiä. Vastaus on maltillinen: kyllä ja ei. Verkon nimissä on piirteitä, joita reaalimaailman nimikategorioissa ei esiinny. Toisaalta myös yhtäläisyyksiä on paljon, ja paikoin ne perustunevat reaalimaailman nimistä omaksuttuihin malleihin

Rekisteröimättömät nimimerkit Suomi24-keskustelupalstalla

Tutkielmassani luon kokonaiskuvan Suomi24-keskustelupalstan rekisteröimättömistä nimimerkeistä. Tutkimus avaa ennestään verkonkäyttäjille tuttua mutta tieteelle vielä hyvin tuntematonta kategoriaa. Selvitän, minkälaisia rekisteröimättömät nimimerkit ovat rakenteeltaan ja ortografialtaan, mistä aineksista ne koostuvat ja mitä tehtäviä ne toteuttavat osana verkkokeskustelua. Hypoteesini on, että rekisteröimättömät nimimerkit pohjautuvat usein keskusteluun. Teoriapohjani on nimistöntutkimuksessa. Yhdistän henkilönnimitutkimusta ja nimien funktionaalista analyysia sosiaalisen median tekstilajin, verkkokeskustelun, tutkimukseen. Tuloksia vertaillaan soveltuvilta osin rekisteröidyistä käyttäjänimistä tehtyyn tutkimukseen. Nimistöntutkimuksellisesta lähtökohdastani huolimatta nimimerkkejä ei voi kiistattomasti pitää niminä, sillä monet nimimerkkien ominaisuuksista ovat vieraita nimikategorioille. Tutkielmani yksi tehtävä onkin vastata siihen, ovatko rekisteröimättömät nimimerkit nimiä. Tulosten perusteella Suomi24:n rekisteröimätön nimimerkki on perustapauksessaan suomenkielinen lausemainen kokonaisuus, jonka alkukirjain on pieni. Tutkimus osoittaa Suomi24:n rekisteröimättömien nimimerkkien erittäin kiinteän suhteen keskusteluun, sillä yli puolet nimimerkeistä voi osoittaa jollain tavalla keskusteluun liittyviksi. Nimimerkkien nimisyydestä tulokset antavat kahtalaisen kuvan: osa nimimerkeistä on nimiä ja osa ei. Tämän voi todeta nimien appellatiivista sisältöä ja funktioita tarkastelemalla. Joissain nimimerkeistä nimisyys on häivytetty täysin tekemällä niistä epäitsenäisiä kommentin osia. Niiden ei voi katsoa edustavan nimimerkin lähtökohtaista tarkoitetta eli kommentoivaa henkilöä. Osa nimimerkeistä taas muistuttaa perinteisiä rekisteröityjä käyttäjänimiä, ja niitä saatetaan käyttää samassa asussa kommentista toiseen. Tällöin nimimerkki on luonteeltaan jo hyvin nimimäinen. Aineistonkeruuni aikaan Suomi24:ssä rekisteröimättömien nimimerkkien valinnassa oli huomattavasti vapauksia rekisteröityihin käyttäjänimiin verrattuna. Nykyään molemmissa nimisysteemeissä vallitsevat samat säännöt. Tämä on tarkoittanut itsestään selvästi rekisteröimättömien nimimerkkien muutosta, sillä monet aineistonkeruuni aikaan suositut elementit, kuten välilyönnit ja lukuisat erikoismerkit, on nykyään rajoitettu pois käytöstä. Olisikin kiinnostava tutkia, minkälaisiksi nimimerkit ovat tämän uudistuksen jälkeen muodostuneet. Toisaalta Suomi24:n keskusteluarkistot ulottuvat jopa kymmenen vuoden taa. Alkuaikojen nimimerkkeihin tutustuminen toisi kiinnostavaa tietoa rekisteröimättömien nimimerkkien kehityksestä ja kertoisi mahdollisesti Suomi24:n nimimerkkityyppien iästä ja syntytavoista.Siirretty Doriast

Aviciin kuolemaan liittyvät yhteisöllisyyttä rakentavat ja hajottavat mediarituaalit. Miten musiikintuottaja Tim Berglingiä surraan sosiaalisessa mediassa?

Tässä artikkelissa tarkastelen, millaisia mediarituaaleja Tim Berglingin (1989–2018), paremmin tunnettuna Aviciin, kuolema on tuonut esille sosiaalisessa mediassa sekä minkälaista yhteisöllisyyttä ne rakentavat. Lisäksi analysoin, miten poleemiset mediarituaalit osittain hajottavat sekä paradoksaalisesti lopulta rakentavat yhteisöllisyyttä. Tämän ohella tuon esille syitä Aviciin kuoleman mediaspektaakkeliin. Menetelmänä hyödynnän lähilukemista sekä mediaetnografista tutkimusotetta, ja pohjaan analyysia aikaisempaan mediarituaalien tutkimukseen, jossa on tarkasteltu esimerkiksi Michael Jacksonin kuolemaan ja hautajaisiin liittyvää uutisointia. Alati muuttuva sosiaalinen media on huomionarvoinen tutkimuskenttä, sillä se mahdollistaa uudenlaisten kuolemanrituaalien muodostumista. Nykypäivänä sosiaalinen media on osana monien suruprosessia, ja kuolemaan liittyvät mediarituaalit voivat vahvistaa ihmisten tunnetta yhteenkuuluvuudesta. Kuolemanrituaalit ovatkin olleet läpi historian ihmisille tapa surra poismenneitä, ja nyt tämä näkyy esimerkiksi Instagramissa, jossa on monia julkaisuja Aviciin muistolle. Monet fanit myös kommentoivat päivittäin Aviciin Instagram-tilin julkaisuihin osanottojaan. YouTuben puolella taas fanit ovat tehneet Aviciille muistovideoita. Parhaimmillaan tämänkaltaiset mediarituaalit tuovat ihmisille uuden tavan ilmaista ja käsitellä surua sekä tuntea yhteenkuuluvuutta, mutta vähintäänkin ne ovat osana muokkaamassa kuolemanrituaaleja

Raportointi Datazen-sovelluksella

Tämän opinnäytetyön aiheena oli suunnitella ja toteuttaa demo Datazen-sovelluksella. Opinnäytetyö toteutettiin toimeksiantona Inpulse Works Oy:lle. Demon tuli esitellä Datazenia BI-työkaluna mahdollisimman laajasti. Työn tarkoituksena on myös tutkia, täyttääkö Datazen BI 2.0 -konseptin määrittelemiä tavoitteita. Työssä tehtiin kokonaisuus, joka sisältää viisi näkymää ja muutaman KPI-mittarin Datazen-palvelimella. Kokonaisuuden tuli mahdollisimman hyvin täyttää BI-ratkaisun tavoitteet. Työssä hyödynnettiin Microsoftin BI-työkaluja, kuten Datazenia ja Microsoft SQL Serveriä. Tietokannan kyselykielenä käytettiin SQL-kieltä. Työn lopputuloksena syntyi automatisoitu BI-ratkaisudemo, joka sisältää näkymiä ja KPI-mittareita. Demon avulla aloitettiin pilottiprojekti asiakkaalle.The subject of this thesis was to design and implement a demo with Datazen application. Thesis was conducted as an assignment from Inpulse Works Oy. The demo should present Datazen as a BI-tool as widely as possible. The purpose was also to examine whether Datazen fulfils the goals defined by BI 2.0 concept. The demo contains five dashboards and a couple of KPIs on Datazen Server. In the thesis Microsoft BI-tools such as Datazen and Microsoft SQL Server were used. SQL was used as a database query language. A customer pilot project was started as a result of the demo

Aviciin kuolemaan liittyvät yhteisöllisyyttä rakentavat ja hajottavat mediarituaalit. Miten musiikintuottaja Tim Berglingiä surraan sosiaalisessa mediassa?

Tässä artikkelissa tarkastelen, millaisia mediarituaaleja Tim Berglingin (1989–2018), paremmin tunnettuna Aviciin, kuolema on tuonut esille sosiaalisessa mediassa sekä minkälaista yhteisöllisyyttä ne rakentavat. Lisäksi analysoin, miten poleemiset mediarituaalit osittain hajottavat sekä paradoksaalisesti lopulta rakentavat yhteisöllisyyttä. Tämän ohella tuon esille syitä Aviciin kuoleman mediaspektaakkeliin. Menetelmänä hyödynnän lähilukemista sekä mediaetnografista tutkimusotetta, ja pohjaan analyysia aikaisempaan mediarituaalien tutkimukseen, jossa on tarkasteltu esimerkiksi Michael Jacksonin kuolemaan ja hautajaisiin liittyvää uutisointia. Alati muuttuva sosiaalinen media on huomionarvoinen tutkimuskenttä, sillä se mahdollistaa uudenlaisten kuolemanrituaalien muodostumista. Nykypäivänä sosiaalinen media on osana monien suruprosessia, ja kuolemaan liittyvät mediarituaalit voivat vahvistaa ihmisten tunnetta yhteenkuuluvuudesta. Kuolemanrituaalit ovatkin olleet läpi historian ihmisille tapa surra poismenneitä, ja nyt tämä näkyy esimerkiksi Instagramissa, jossa on monia julkaisuja Aviciin muistolle. Monet fanit myös kommentoivat päivittäin Aviciin Instagram-tilin julkaisuihin osanottojaan. YouTuben puolella taas fanit ovat tehneet Aviciille muistovideoita. Parhaimmillaan tämänkaltaiset mediarituaalit tuovat ihmisille uuden tavan ilmaista ja käsitellä surua sekä tuntea yhteenkuuluvuutta, mutta vähintäänkin ne ovat osana muokkaamassa kuolemanrituaaleja.</p

Peli on kulttuuria, kulttuuri peliä

Introduction to a special academic journal issue on gaming culture research.</p

Nimistöntutkimuksen metodit Virittäjän kirjoituksissa

Peer reviewe