Ambulanssin kustannukset

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri vastaa Keski-Suomen alueen ensihoitopalveluista eli ambulanssitoiminnasta. Sairaanhoitopiiri ostaa ensihoitopalvelun palveluntuottajilta, joista yksi on Keski-Suomen pelastuslaitos. Pelastuslaitos tuottaa ensihoitoa 14 ambulanssilla ympäri Keski-Suomen maakuntaa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa kustannustietoutta sekä palvelunostajalle että palveluntuottajalle laskemalla Keski-Suomen pelastuslaitosten erityyppisille ambulansseille tuntihinta sisäisen laskennan menetelmiä käyttäen. Toimeksiantajana toimi Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ensihoidon ylilääkäri Mikko Lintu. Tavoitteena oli saada hyödyllistä kustannustietoa, jota toimeksiantaja voi käyttää suunnitellessaan tulevien sosiaali- ja terveysalueiden kuluja ja sitä kautta toiminnan rakennetta. Työ toteutettiin case- eli tapaustutkimuksena. Tapaustutkimuksen aineistonkeruumenetelminä käytettiin havainnointia ja haastatteluja sekä hyödynnettiin valmiiksi olemassa olevaa tilinpäätösaineistoa sekä muuta pelastuslaitoksen materiaalia. Tutkimustuloksissa laskettiin tuntihinnat erityyppisille ambulansseille. Tuloksista selvisi, miten ambulanssin taso, valmiusaika ja sijainti vaikuttivat kustannusten muodostumiseen. Tutkimus lisäsi sekä palveluntuottajan, että -ostajan tietoutta kustannusten jakautumisesta yksiköille. Tämä parantaa talouden huomioon ottamista suunnittelussa. Ensihoito on palvelutuotantoa,joten suurin osa kustannuksista on henkilöstökustannuksia. Näin ollen ambulanssin valmiusaika on kustannusten muodostumisessa suurin tekijä. Kun kustannuksia käsitellään valmiusaikaan suhteutettuna, erot yksiköiden välillä pienenevät. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää talouden seurannan apuvälineenä, uusien investointien suunnittelussa sekä päätöksenteossa. Toimeksiantaja voi hyödyntää tuloksia palveluntuottajien vertailussa sekä ensihoitopalvelujen vertailussa, esimerkiksi terveyskeskus vastaan ambulanssi

Verkkolaskutuksen kustannukset yritykselle

Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tutkia verkkolaskutuksen kustannuksia, selvittää edullisin verkkolaskuoperaattori sekä selventää lukijalle verkkolaskutusta. Tutkimusosuutena on verkkolaskutuksen kustannusten tutkiminen. Tämä toteutettiin vertailemalla kuuden Suomessa toimivan verkkolaskuoperaattorin sekä neljän pankin verkkolaskupalveluun liittyviä hintoja. Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään verkkolaskutusta yleisesti, sen nykytilaa Suomessa ja maailmalla. Lisäksi käsitellään verkkolaskun hyötyjä, siihen siirtymistä, verkkolaskuoperaattoreita ja –standardeja. Teoriaosuudessa lähdemateriaaleina on käytetty Internet-lähteitä, lehtiartikkeleita, tutkimuksia ja alan kirjallisuutta. Opinnäytetyön tutkimus on kvantitatiivinen tutkimus. Tutkimus on tehty tiedonkeruumenetelmällä. Kerätyn tiedon pohjalta on koottu kolme vertailutaulukkoa verkkolaskun kustannuksiin liittyen. Tutkimuksen tulokset osoittivat verkkolaskuoperaattoreiden hintojen erot. Edullisin operaattori oli Maventa ja pankeista edullisimmat palveluntarjoajat olivat Aktia ja Handelsbanken. Tulosten pohjalta tehtiin johtopäätöksiä verkkolaskuoperaattorin valitsemiseen.The aim of this thesis project was to research the costs of electronic invoicing for a company, and to find out the most inexpensive operator and clarify the subject for the reader. The research was carried out by comparing six Finnish operators and the prices offered by four banks regarding e-invoicing. The theoretical section of this thesis deals with e-invoicing in general, including the present state of e-invoicing in Finland and elsewhere, the benefits of e-invoicing, the process of transitioning to e-invoicing along with operators and standards. Literature was drawn from online and printed sources, including articles and published research. A quantitative research approach was taken during the study. On the basis of the collected data three charts comparing e-invoicing were drawn up. The results of the study indicate differences in the costs of the operators. The most inexpensive operator was Maventa whereas Aktia and Handelsbanken were the most affordable of the banks. Based on the results conclusions were made about selecting an operator

Salaojituksen kustannukset ja kannattavuus

vokkirjasto Aj-

Hissin jälkiasennus : Jälkiasennushissin kustannukset

Lähes puolet maamme kerrostaloista on hissittömiä ja sama ongelma vaivaa kotikuntani Rovaniemen kerrostaloja. Portaikossa sattuu vuosittain useita loukkaantumiseen johtavia tapaturmia ja hissin puuttuminen pakottaa liikuntarajoitteisten asukkaiden muuttamaan esteettömään asuinrakennukseen. Ongelman vähentämiseksi on käynnistetty Hissi – esteetön Suomi 2017 -hanke. Hankkeen tavoitteena on parantaa nykyaikaisen asumisen laatua, liikuntaesteettömyyttä sekä lisätä asumisen turvallisuutta ja mahdollistaa iäkkään väestön asumisen kotona pitempään. Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin Kiinteistöliitto Lapin Rovaniemen alueella sijaitsevien jäsenkerrostalojen esteettömyyttä sekä mahdollisuutta jälkiasennushissille. Tarkastuskäyntien aikana tehtyjen dokumentointien pohjalta tehtiin jokaiselle taloyhtiölle tapauskohtainen raportti. Raporteissa on ehdotus hissin sijoituksesta sekä listattu huomiot taloyhtiön esteettömyydestä. Työn tavoitteena on helpottaa taloyhtiöiden hissihankkeen käynnistämistä sekä selvittää jälkiasennushissihankkeen toteuttaminen.In Rovaniemi there are several residential buildings that do not have a lift. Only half of residential buildings have a lift in Finland. People are injured in the staircase every year because they do not have the possibility to use a lift. The physically impaired and aged population is not able to live in this kind of buildings. The project Hissi – esteetön Suomi 2017 was started to reduce the problem. The Project improves the quality of the living and the accessibility of the building. The main objective of the project is to enable to older people living longer at home. This Bachelor’s thesis was commissioned by Kiinteistöliitto Lappi. The objective was to clarify the possibilities of the retrofitting lifts and inspect to accessibility of the residential buildings of Kiinteistöliitto Lappi in Rovaniemi. Each housing cooperative was provided with a detailed report based on the inspection, photographs and measurements. The results of this thesis will help the housing cooperatives in starting the projects to retrofit the lifts. Hopefully the reports will help house companies to start the retrofitting lift projects

Eläinlääkäripalveluiden saatavuus ja kustannukset

201

Mikrobilääkkeiden käyttöön liittyvät kustannukset porsastuotannossa

Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella mikrobilääkkeiden käyttöön liittyviä kustannuksia porsastuotannossa ja pohtia sikaloiden mikrobilääkehoidoista mahdollisesti aiheutuvaa resistenssiongelmaa. Aineistona käytettiin Helsingin yliopiston Mätsälässä sijaitsevan Saaren tuotantoeläinyksikön hoitoalueeseen kuuluvien viiden porsastuotantosikalan ja kahden muualla Etelä-Suomessa sijaitsevan porsastuotantosikalan lääkitystietoja ja porsastuotannon tietoja kolmen vuoden ajalta retrospektiivisesti. Kaikkien tutkimuksessa olleiden seitsemän sikalan mikrobilääkehoitotiedot koottiin tilakohtaisesti vuosilta 2006 – 2008. Kerättyjen lääkitys- ja tuotantotietojen sekä vakioitujen lääke- ja porsashintojen perusteella voitiin laskea tilakohtaiset vuotuiset lääkemenot per emakko ja pahnuekohtaisesti porsastuotannosta saatava bruttotulo ja kuolleisuudesta johtuva tulonmenetys. Tutkimus osoitti, että vuotuiset mikrobilääkehoitokustannukset sikalan keskimääräistä emakkolukua kohden vaihtelevat moninkertaisesti eri sikaloiden välillä. Mikrobilääkehoitojen kulut emakkoa kohti vuodessa oli Saaren alueen pienissä sikaloissa noin viisi euroa (keskiarvon vaihteluväli 3,45 – 6,13), kahdessa isossa yksikössä kulutus oli selvästi suurempi (keskiarvon vaihteluväli 14,68 – 38,17). Molemmissa isoissa sikaloissa porsastuotannon pahnuekohtaisen bruttotulon keskiarvo oli korkeampi (keskiarvo 510,84 €) pieniin Saaren alueen sikaloihin verrattuna (keskiarvo 465,67 €) ja pahnuekohtainen tulonmenetys oli keskimäärin pienempi (keskiarvo 68,50 €) Saaren alueen sikaloihin verrattuna (keskiarvo 79,90 €). Porsastuotannon bruttotulo ei huomioi mitään tuotantoon liittyviä menoja. Tulonmenetyksen osuus bruttotuloista vaihteli tilakohtaisesti 12 %:sta 23 %:iin mediaanin ollessa 15 %. Pienestä aineistosta johtuen saatuja seitsemän tilan tuloksia ei suoraan voida yleistää, vaan lisätutkimuksia tarvitaan. Tuloksia voitaneen kuitenkin pitää suuntaa antavina ja sitä humaanilääketieteessä olevaa käsitystä tukevina, että mikrobilääkeresistenssillä on kannattavuutta heikentäviä vaikutuksia. Näin ollen erityisesti nykytilanteessa, jossa sikatalouden kannattavuus on heikko, olisikin taloudellisesti perusteltua seurata resistenssin kehittymistä ja pyrkiä estämään sen leviäminen sikaloissa. Lääkityskustannusten lisäksi olisi huomioitava tuottajien oma turvallisuus liittyen mikrobilääkkeiden annosteluun eläimille. Lisäksi olisi kiinnitettävä huomiota niihin hoitokäytäntöihin, jotka voivat vaikuttaa resistenssiongelman syntyyn ja laajuuteen

Laiduntaminen lypsyrobottitilalla ja laiduntamisen kustannukset

Tässä työssä selvitetään kuinka laiduntaminen lypsyrobottitilalla toteutetaan ja mitä laiduntaminen kustantaa. Aihe on ajankohtainen lypsyrobottien yleistymisen vuoksi. Lypsyrobottiin siirtymisen myötä laiduntaminen monesti lopetetaan. Syitä tähän on varmasti monia, mutta varmasti vähäisin niistä ei ole kyseisen aihealueen tutkimuksen puute. Kotimaisista kirjallisuuslähteistä ei löydy tietoa kyseisestä asiasta. Työn tausta-aineistona on Savonia-amk:ssa tehty esiselvitystyö 60 lypsylehmän aseman- ja robottipihaton laiduntamisen eroista. Lypsyrottitilan laiduntamisen tutkimiseen tarvittu aineisto kerättiin itse haastattelemalla yhteensä kuutta laiduntavaa lypsyrobottitilaa Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa ja Keski-Suomessa. Haastattelijat kävivät tiloilla tekemässä haastattelut.Haastattelut tallennettiin sanelulaitteella, josta ne litteroitiin. Litteroidusta aineistosta muodostettiin laiduntamismalli niin että tilojen yleisimmin käyttämä toteutus kerrotaan tässä työssä. Haastatelluilla lypsyrobotti tiloilla kaikki yli kuusikuukautiset naudat laidunnetaan. Kaikki eläimet saavat laiduntaa vapaasti ympäri vuorokauden. Hiehot ja umpilehmät saavat laitumelta kaiken rehustuksensa. Lypsylehmillä laitumen osuus rehustuksesta on pieni, haastattelutiloilla maksimissaan arviolta 25 %. Laidunta tiloilla on käytössä lypsyssä oleville lehmille yhteensä keskimäärin 4,7 ha, mikä tarkoittaa keskimäärin 0,075 ha/lehmä. Lehmät pääsevät ulos toukokuussa ja viimeistään syyskuussa laiduntaminen loppuu. Laiduntaminen vähentää lehmien lypsyketoja keskimäärin 0,05 vuorokaudessa/lehmä. Laiduntaminen lisää kustannuksia aitausmateriaalien, juomaveden järjestämisen sekä eläinten siirtelyyn kuluvan työajan lisääntymisen vuoksi. Toisaalta na-vettatyöajan väheneminen tuo saman verran säästöjä joten laiduntamisen vuoksi työ, tai materiaalikustan-nuksia ei tule lisää, vaan työnkuva muuttuu erilaiseksi. Lypsykertojen määrän vähenemisestä johtuva maidontuotannon alenema verrattuna eläinten hyvinvointituen määrään kertoo laiduntamisen kannattavuuden. Laskelmien mukaan laiduntaminen kannattaa haastattelutiloillamme.This thesis explains how grazing in automatic milking system (AMS) barns can be organised and how much it costs. The subject is current because AMS has become widely spread. When chang-ing milking system to AMS, grazing usually ends. There are many reasons for this, but one of the reasons certainly is the lack of research of the matter. From Finnish literature sources you cannot found information on this subject. The background material was from a preliminary study on grazing differences between station and automatic milking system with 60 dairy cows made by Savonia UAS students. The report can be found at the beginning of this work. To study AMS grazing the required data was collected by interviewing a total of six dairy production farms that graze their animals in Northern Ostrobothnia, Northern Savo and Central Fin-land. Interviewers visited the farms and did interviews. The inter-views were recorded to dictation devices from which they were transcribed. From the transcribed material a grazing model was formed so that the implementation farms most commonly used is described in this work. On AMS farms every cow older than six months grazed. All the animals were allowed to graze freely around the clock. Heifers and dry cows got all the feed they needed from the pasture. The share of pastures in dairy cows feeding was small. The interviewed farms estimated it to be 25 %. The farms had pasture for dairy cows a total average of 4.7 hectares, which means an aver-age of 0.075 ha / cow. Cows started to graze in May, and in September they stopped. Grazing reduced milking times per day on average of 0.05 times per day / cow . Grazing increased fence and fencing costs, drinking water and the labour costs of above-mentioned. A animal transportation to the grazing area also increased labour costs. On the other hand, working hours in the barn decreased and brought the same amount of savings as the grazing brought costs. Labor or material costs should not increase but the labour is different