Italianraiheinä ja viljat tuorerehuna

Italianraiheinän, ohran, kauran ja rukiin seosviljelyä tutkittiin kolmella koepaikalla: Kainuun tutkimusasemalla Vaalan Pelsolla, Karjalan tutkimusasemalla Tohmajärvellä ja Lapin tutkimusasemalla Rovaniemen maalaiskunnan Apukassa 1979-81. Seossuhteista todettiin paremmaksi 25 kg/ha italianraiheinää +75 kg/ha viljaa kuin 150 kg/ha viljaa. Italianraiheinän kanssa viljeltävien viljalajien paremmuus on vaihtunut pohjoisesta etelään päin tultaessa seuraavasti: Lapissa ruis on ollut paras ohran tullessa toiseksi, ja Karjalassa ohra on ollut paras kauran tullessa toiseksi. Valkuaissatoina mitaten ruis on Kainuussa ohittanut ohran. Ruis on myös kohottanut kaikilla koepaikoilla eniten satojen kuiva-ainepitoisuuksia. Laskettaessa kannattavuutta saadaan vain 1979 Lapin tutkimusasemalla rukiin ja 1980 Kainuun tutkimusasemalla ohran siemenkustannus peitettyä. Pelkillä satomäärillä ei voi rehun ruokinnallista arvoa kokonaan mitata. Ohran italianraiheinän kanssa puoltavat seuraaavat tekijät. Kasvusto rikkaruohottuu keväällä vähemmän, jos italianraiheinän kanssa on kylvetty nopeasti kasvavaa viljaa. Sadon valkuaispitoisuus on noussut muihin verrattuina varsinkin rukiin ansiosta Kainuussa ja Lapissa. Kaikilla koepaikoilla on yhdistelmä italianraiheinä + ruis tai ohra alentanut rehun kaliumpitoisuutta puhtaaseen raiheinään verrattuna. Jos viljana on käytetty ruista, on rehun fosforipitoisuus ollut paras toisessa ja kolmannessa niitossa. Samoin yhdistelmä ohra tai ruis + italianraiheinä on kaikissa niitoissa ollut kalsiumpitoisin. Ekvivalentti-ravinnesuhteesta K:(Ca+Mg) voidaan todeta, että korkein suhdeluku saadaan kaikilla koepaikoilla puhtaalla italianraiheinäkasvustolla, joten tässäkin tapauksessa viljoilla on edullinen vaikutus.The main factors affecting cocksfoot panicle production negatively in Finland were divided in three catergories. Firstly, the juvenile stage of cocksfoot and a short favourable for floral evocation in the fall caused inadequate floral evocation. Therefore the panicle production in the first harvest year remained small when the stand was sown late in the previous season or was established with a late maturing cover crop. Secondly, damages due to low temperatures in the absence of snow cover and/or ice cover during winter decreased panicle and seed production. Thirdly, frosts during panicle growth stage destroyed panicles and decreased the seed yield. In addition, a long snow cover period may have decreased the seed yield since er when the snow cover period in the previous winter was shorter than 120. The cultivar sttrongly affected the ability of a stand to produce panicles in Finnish conditions. The choice of cultivar is important for abundant panicle production. The average seed yield of the standard cv. Haka was 258 kg ha-1 (range from 0 to 698 kg ha-1) in the seed production cultivar trials at the Agricultural Research Centre. The average yield per hectare could be raised by establishing the stands without a cover crop early in the growing season. The present situation in Finland with obligatory fallow makes this kind of establishment recommendable. If the ds established with a late matturing cover crop, the yield of first year stand should be taken for fodder and the second year harvest for seed. Fodder and seed production of cocksfoot should be combined since a seed production stand can give a fodder yield in addition to a seed yield. Combination of fodder and seed production would be important because the fodder yield of the stand can still be high although panicle production, and consequently, seed production fails. Seed production areas where the risk of late spring frost is high should be avoided. In addition,seed production should be practised on areas where the risk of ice cover and low temperatures in the absence of snow cover is small. However, a long snow cover period is also detrimental for the panicle production. The southern Lake District area in Eastern Finland may have favourable climatic conditions for seed production of cocksfoot, therefore seed production should be tried that area.vokKirjasto Aj-

Rehua perunan käsittelyssä ja juustonvalmistuksessa syntyvistä sivujakeista

Perunan käsittelyssä ja juustonvalmistuksessa syntyvien sivujakeiden hyödyntämisessä rehuksi on tehostamisen varaa. Viljaa ja usein kalliita valkuaisrehuja korvaaville rehukomponenteille on kysyntää erityisesti sikataloudessa. Sivujakeiden hyödyntämiseen tarvitaan uusia vaihtoehtoja, kuten kustannustehokkaita säilöntämenetelmiä. Esimerkiksi perunan sivuvirtojen käyttö sikojen rehuksi edellyttää prosessointia, jotta haitta-aineet saadaan poistettua, rehuaineiden koostumus optimoitua ja säilyvyyttä parannettua. Tämä raportti sisältää kirjallisuuskatsauksen perunan ja sen jalostusprosesseissa syntyneiden sivujakeiden, kuten perunapulpan ja perunarehun sekä juustoheran käyttökelpoisuudesta ja rehuarvoa parantavista käsittelymenetelmistä sikojen, siipikarjan ja turkiseläinten ravitsemuksessa. Raportissa esitetään myös tulokset sivujakeiden fermentointitestauksista, jotka toteutettiin laboratorio- ja pilot -mittakaavassa. Kirjallisuuden perusteella monilla perunan sivujakeilla olisi käyttömahdollisuuksia erityisesti sikojen, mutta myös siipikarjan ruokinnassa. Bioprosessointi, kuten hallittu fermentointi mikrobien avul-la, voisi parantaa säilyvyyttä ja rehuarvoa. Omien testausten perusteella maitohappobakteerikantojen lisääminen sivujakeisiin ja niiden seoksiin näyttäisi nopeuttavan pH: n laskua ja hidastavan sokeri-pitoisuuden pienenemistä viiden päivän säilönnän aikana. Mikrobiymppien vaikutus liemirehun tärkkelys- ja valkuaispitoisuuteen oli vähäinen. Mikrobiymppien käytön kannalta olisi eduksi, jos liemien kuiva-ainepitoisuutta pystyttäisiin vakioimaan. Selvitys on osa Perunajäte arvotuotteiksi -hanketta. Hanketta koordinoi Oulun yliopisto ja osatoteuttajana oli Luonnonvarakeskus. Hankkeen päärahoittajana oli Pohjois-Pohjanmaan liitto, Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR), Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Osarahoittajina olivat BioGTS Oy, Vaalan Juustola Oy, Jahotec Oy ja Tyrnävän kunta.201

Eri säilöntäaineet esikuivatun ja tuoreen säilörehun valmistuksessa sekä kiinteä ja nouseva väkirehun annostus mullien kasvatuksessa

vokKirjasto Aj-

Analyysinäytteiden käsittely kotieläintuotannontutkimuksen laboratoriossa

Mestariluokka -täydennyskoulutuksen kehitystyöKehitystyö tehtiin osana Kotieläintuotannon tutkimuksen (KEL) laboratorion kehityshanketta ja se on osa MTT:n teknisen henkilöstön täydennyskoulutusta Mestariluokka 2011–2012. Työn tavoitteena oli KEL laboratoriossa jo olemassa olevien ohjeiden ja analyysitilauskaavakkeen päivitys sekä kirjallisten ohjeiden tekeminen näytteiden vastaanottamiseen laboratoriossa. Näytteiden säilytyksen ja varastoinnin käytännöt dokumentoitiin. Tiedonhankinta tapahtui haastattelemalla KEL/laboratorion henkilökuntaa sekä tutustumalla MTT:n Laatukäsikirjaan

Eri säilöntäaineet nurmirehun säilönnässä

vokKirjasto Aj-

Turkiseläinten lannan määrä ja ominaisuudet : Tilaseurannan ja lantalaskennan tulokset

Turkiseläinten lanta on fosforirikasta kuivikelantaa. Sen hyödyntämisen merkittävimpiä haasteita on turkistuotannon sijoittuminen maantieteellisesti alueelle, jolla on runsaasti muutakin kotieläintuotantoa. Ravinteiden runsas tarjonta vaikeuttaa merkittävästi turkislannan käyttöä alueen kasviviljelyn lannoitteena. Lanta tulisi kuitenkin pystyä hyödyntämään nykyistä kustannustehokkaammin. Tieto turkiseläinten tuottaman lannan määrästä ja koostumuksesta on vanhentunutta, mikä osaltaan vai-keuttaa lannan täysimääräistä hyödyntämistä. Turkiseläinten lannan tehokkaampi hyödyntäminen edellyttää nykyistä tarkempaa tietoa eläinten tuottamasta lannan määrästä ja koostumuksesta. Tässä raportissa esitellään turkiseläinten lannan määrän ja laadun selvityksen tulokset.201

Biologiset säilöntäaineet sopivat esikuivatulle säilörehulle

Kesän rehusato pyritään säilömään mahdollisimman hyvälaatuisena ja pienin tappioin sisäruokintakautta varten. Säilöntäaineilla varmistetaan, ettei rehu pilaannu. Säilönnässä muurahaishappopohjaiset aineet rajoittavat rehun käymistä. Niiden vaihtoehtona ovat biologiset säilöntävalmisteet, jotka sisältävät kylmäkuivattuja maitohappobakteereita. Ne ohjaavat rehun käymisen maitohappovaltaiseksi ja pienentävät käymistappioita. Maitohappo laskee tehokkaasti myös rehun pH:ta, jolloin haitalliset mikrobit eivät pysty lisääntymään siinä.vo

Kasvien vedenkäyttö ja säätekijät

vokKirjasto Aj-kDer Wasserverbrauch der pflanzen mit Berücksichtigung der witterungselement

Kasvuindeksianalyysi viljelymaalle : Kasvatuskokeet vehnällä, retiisillä ja lehtisalaatilla

Kokeen tarkoituksena oli selvittää, onko kompostimaan fytotoksisuutta kuvaava kasvuindeksikoe käyttökelpoinen myös viljelymaalle. Koetta jouduttiin hieman muokkaamaan viljelymaanäytteille. Kokeellinen osuus suoritettiin kesällä 2017 Ahma ympäristö Oy:n Seinäjoen toimipisteessä. Kokeessa oli neljä eri näytettä, joista neljättä käytettiin pohjana kasvuindeksilas-kuihin. Näytteet ovat; hietasavi, HtS (näyte 1); hiesusavi, HsS (näyte 2); luonnon-tilassa oleva metsäsaraturve, LCt (näyte 3) ja multamaa, Mm (näyte 4). Koekas-veina käytettiin vehnää, retiisiä ja lehtisalaattia. Tuloksista ilmeni ennalta-arvattavia arvoja, viljelymaana yleisesti käytetyt HtS ja HsS menestyivät hyvin, mutta luonnontilassa oleva LCt ei sovellu sellaisenaan viljelytarkoitukseen. Jatkoa ajatellen kokeeseen voisi valita sellaisia kasveja jotka ovat yleisimmin vilje-lyssä ja ottaa mukaan yhden tarkoituksella saastutetun maan. Lisäksi kokeita voi-si tehdä enemmän, jotta ristiintaulukoinnilla saataisiin enemmän luotettavuutta tuloksiin.The purpose of this dissertation is to research if the compost test for phytotoxicity is also useful for agricultural soils. The test had to be modified for agricultural land. The experimental part was performed in the summer of 2017, at Ahma envi-ronment Ltd in Seinäjoki. The test contained four different samples, one of which was used for growth in-dex calculations. The samples were; sandy clay (sample 1), silty clay (sample 2), lingo carex peat (sample 3) and mould (sample 4). The test plants used were wheat, radish and lettuce. The results for samples one and two showed that sandy clay and silty clay is ex-cellent cultivated land as expected. Sample three turned out to be poor cultivated land as it is and sample four was very good cultivated land, so it was a good choice for the calculation of the growth index. A future step in the tests, might be to choose plants that are the most common in agriculture with one of the samples being deliberately polluted for test purposes. In addition, it is good to do more tests so that the analysis of the resulting calcula-tions are more accurate and reliable

Sellutehtaan kuorijäte lietelannan, sakokaivolietteen ja jätevesien käsittelyssä

vokKirjasto Aj-k. Yksikön huom.: KirjastoThe barking waste from a pulp mill in the treatment of cow slurry, septic tank sludge and waste wate