Ilmastopolitiikan ja muun yhteiskuntapolitiikan koherenssi. Ristiriidat ja synergiat metsäbioenergiaan ja elintarvikeketjuihin vaikuttavissa politiikkatoimissa

Politiikkaristiriitojen vähentämiseksi ja synergioiden luomiseksi tarvitaan tietoa siitä, miten politiikkatoimet eri sektoreilla ja sektorit ylittävästi vaikuttavat kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamiseen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen: Missä määrin politiikkasektorit ovat ilmastopolitiikan kanssa koherentteja? Tässä tutkimuksessa ilmastopolitiikan koherenssia tarkasteltiin suhteessa metsäbioenergiaan ja elintarvikeketjuihin liittyviin politiikkatoimiin toimien ja toimijoiden näkökulmasta. Tarkastelu perustui kvantitatiivisiin malleihin, politiikka–analyysiin, toimijahaastatteluihin ja työpajoihin. Tutkimuksessa havaittiin puutteita ristiriitojen tunnistamisessa ja tunnustamisessa. Metsäbioenergian osalta tämä ilmeni päällekkäisinä metsien käytön tavoitteina ilman selkeää tietoa siitä, mikä on ilmastotavoitteiden suhde muihin metsienkäytön tavoitteisiin. Toimijat kokivat ongelmat politiikkakeinojen nopeina muutoksina ja eroina erilaisten bioenergiaketjujen huomioinnissa. Mallilaskelmat nostivat esiin epäsuoria ja sektoreiden välisiä vaikutuksia. Esimerkiksi puuenergian lisääntyvä käyttö nostaa energiapuun hintaa ja kuljetuskustannuksia. Tämä vaikuttaa puun ja turpeen hintasuhteeseen ja siten energialaitosten polttoainevalintaan. Markkinavaikutukset tulee ottaa huomioon esimerkiksi asetettaessa päästöoikeuden hintaan sidottuja ohjauskeinoja. Energiakäytön aiheuttama kuitupuun hinnan nousu on esimerkki ristiriidasta ilmastopolitiikan ja teollisuuspolitiikan välillä. Elintarvikeketjujen osalta ravitsemussuositukset ovat ilmastopolitiikan kanssa yhtenevät: ravitsemussuositusten mukainen kulutus vähentäisi ilmastopäästöjä. Toisaalta suositusten mukainen kulutus ei suoraan johda kotimaisen maataloustuotannon ja sen tuottamien kasvihuonekaasupäästöjen merkittävään vähenemiseen, vaan vaikutus on pikemminkin globaali. Kansallisen tason päästövähennyksiä voidaan tukea maatalouspolitiikalla. Esimerkkinä tarkasteltiin maankäytön muutoksia. Pellonraivauksen todettiin aiheutuvan vesiensuojelun ja maatalouspolitiikan yhdistelmästä, joka tilakoon kasvun ja kotieläintuotannon alueellisen keskittymisen vuoksi kannustaa pellonraivaukseen myös alueilla, joilla peltomaan raivauksesta aiheutuu suhteessa suuremmat päästöt. Koherenssin lisääminen edellyttää koherenssiongelmien parempaa tunnistamista. Tämä vaatii politiikkatoimien ja niiden vaikutusten yksityiskohtaista tarkastelua. Käytännössä tarvitaan eri tavoitteiden välisten ristiriitojen avoimempaa käsittelyä sekä tavoitteiden selkeää priorisointia

Työn koherenssin tunne työhyvinvoinnin mittarina : tutkimus koherenssin tunteesta työssä ja työkykyä edistävässä toiminnassa

Tutkimuksessa tarkastellaan Rovaniemen kaupungin Työssä tapahtuu –toimintaan osallistuneiden henkilöiden työhyvinvointia ja oppimista koherenssin tunteen teorian viitekehyksestä. Tutkimuksen tavoitteet jakautuvat kahteen osaan. Tutkimuksessa pyritään selvittämään Antonovskyn koherenssin tunteen mittarin pohjalta kehittämämme työn koherenssin tunteen mittarin toimivuutta. Tällöin mie-lenkiinto kohdistuu siihen, kuinka koherenssin tunne näyttäytyy työn kontekstissa ja voidaanko työn koherenssin tunteella kuvata työhyvinvointia. Toiseksi tutkimuksessa pyritään selvittämään millai-nen merkitys koherenssin tunteella on oppimisessa. Työn koherenssin tunteen mittarin toimivuuden testaamisen ja mittauksesta saatujen tulosten perus-teella koherenssin tunne ilmenee erilaisena työn kontekstissa, jolloin voimme nimittää sitä työn koherenssin tunteeksi. Työn koherenssin tunteen voimakkuudella on merkittävä yhteys koettuun työhyvinvointiin ja se kuvaa työhyvinvointia psykososiaalisesta suunnasta. Mitä korkeampi työn koherenssin tunne on, sitä paremmaksi työhyvinvointi koetaan. Työn koherenssin tunnetta selittää merkittävästi koettu työhyvinvointi ja työyhteisössä koettu keskinäinen arvostus. Työn koherenssin tunteen eri osatekijöistä mielekkyys selittää eniten koettua työhyvinvointia. Tulosten mukaan työn koherenssin tunne ja sitä mittaava mittari toimii työhyvinvoinnin kuvaajana, mutta jatkotutkimuksia esimerkiksi mittarin reliabiliteetin varmistamiseksi tarvitaan. Tutkimustulosten mukaan koherenssin tunteen voimakkuudella ja oppimisella on yhteys riippuen siitä, mihin ryhmätoimintaan on osallistuttu. Työnantajan tarjoamaan ryhmätoimintaan osallistuneil-la koherenssin tunteella ja koetulla oppimisella ei ollut yhteyttä. Vastaavasti työterveyshuollon jär-jestämään ryhmätoimintaan osallistuneiden koherenssin tunteella ja koetulla oppimisella oli yhteys. Kun tarkasteltiin opitun viemistä käytäntöön, ei koherenssin tunteella ollut yhteyttä riippumatta siitä kenen järjestämään ryhmätoimintaan oli osallistuttu. Oppimisen tarkastelun yhteydessä havaittiin myös, että koherenssin tunteen voimakkuus ilmentää ryhmätoimintoihin osallistumisen aktiivisuut-ta. Tutkimuksen mukaan työhyvinvointia edistävää toimintaa järjestettäessä tulisi kiinnittää huo-miota henkilöihin, joiden koherenssin tunne on matala, jotta heidät saataisiin mukaan toimintaan. Tutkimus on kvantitatiivinen eli tilastollinen tutkimus. Aineisto on kerätty Webropol –kyselyllä, johon vastasi 359 henkilöä. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin IBM SPSS Statistics 21 -ohjelmalla

Perhekuntoutus puntarissa : Kelan psykiatrisen perhekuntoutuksen kehittämishankkeen arviointi

Kelan moniammatillisen perhekuntoutuksen tavoitteena oli lapsen ja nuoren toiminta- ja opiskelukyvyn parantaminen ja turvaaminen sekä yhteistyön tiivistäminen paikallisten tahojen, kuten päivähoidon, koulujen, perheneuvoloiden ja sairaanhoitopiirien, kanssa. Lapsilla ja nuorilla tuli olla lääkärin toteama psykiatrinen sairaus sekä hoitosuhde ennen kuntoutuksen aloitusta. Yhteensä 1 514 lasta ja nuorta perheineen 12:sta eri perhekuntoutushankkeesta osallistui kuntoutukseen vuosina 2005–2008. Lapset olivat hyvin heterogeeninen ryhmä iältään ja diagnooseiltaan. Lapin yliopisto ja Kuntoutussäätiö vastasivat kehittämishankkeen ulkoisesta arvioinnista. Arvioinnin tehtävänä oli kuntoutuksen kohderyhmän kuvauksen ohella tutkia, millaisia muutoksia lasten tilanteissa tapahtui kuntoutusintervention myötä. Tarkoitus oli selvittää, kokivatko lapset ja vanhemmat saaneensa tukea kuntoutuksesta. Tehtävänä oli myös selvittää, mitkä tekijät ennustivat lapsissa tapahtuneita myönteisiä muutoksia tai lasten ja vanhempien saamaa tukea sekä millaiset kuntoutuksen toimintamuodot osoittautuivat perheille hyödyllisiksi. Tiedot kerättiin kuntoutuksen alussa ja lopussa lapsille ja vanhemmille sekä perhekuntoutushankkeille suunnattujen kyselyiden avulla. Vanhempien arvioiden perusteella lasten oireet vähenivät lähes kahdella kolmesta, pysyivät ennallaan viidesosalla ja lisääntyivät vajaalla viidenneksellä. Vanhempien huoli lapsesta, perheen koherenssi ja kuntoutuksen kesto ennustivat lapsen oireilun vähenemistä. Kuntoutuksen kesto ja toimintamuoto puolestaan ennustivat vanhempien ja lasten kuntoutuksesta saamaa tukea. Lapset hyötyivät yksilö- ja perhepainotteisesta kuntoutuksesta ja vanhemmat perheterapeuttisesti ja ryhmätoimintaan painottuneesta kuntoutuksesta. Lähipiiristä saatu apu lisäsi vanhempien voimavaroja. Lasta auttoi se, että vanhemmat saivat kuntoutuksesta voimavaroja.15,00 euro

Terveyslähtöinen työote äitiysneuvolassa

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää mitä on terveyslähtöinen työskentely äitiysneuvolassa ja miten se toteutuu käytännössä. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuden ja tutkimusten avulla otettiin selvää, mitä terveyslähtöinen työ käytännössä tarkoittaa ja miten se toteutuu äitiysneuvolassa. Opinnäytetyöhön valitut tutkimukset käsittelevät naisen hallinnan tunnetta raskauden aikana, naisten synnytyksen jälkeistä masennusta salutogeenisesti tarkastellen, työelämässä olevien raskaana olevien naisien voimavaroja ja selviytymiskeinoja salutogeenisestä lähtökohdasta, terveyden edistämistä käytännössä ja työssä lapsiperheen kanssa sekä äitiyshuollon kehittämistä terveyden edistämisen näkökulmasta. Terveyslähtöinen työskentely on voimavarakeskeistä ja terveyden hoitoon painottuvaa. Se on ennakoivaa ja ennalta ehkäisevää. Terveyslähtöisessä työskentelyssä keskeistä on auttaa asiakasta löytämään omat voimavaransa ja vahvistamaan niitä. Äitiysneuvolassa keskeistä terveyslähtöisessä työskentelyssä voimavarojen vahvistamisen lisäksi on naisen hallinnan tunteen ja osallisuuden tunteen vahvistaminen sekä itseluottamuksen parantaminen. Äitiysneuvolatyössä tärkeää on myös perhekeskeisyys sekä riittävä vertaistuen mahdollistaminen. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää äitiysneuvolatyön kehittämisessä. Kirjallisuuskatsauksen tulokset ovat samanlaisia erilaisista erityispiirteistä huolimatta. Samat kehityshaasteet ja toiveet terveyslähtöisestä äitiysneuvolasta nousevat esiin jokaisessa tutkimuksessa. Jatkossa voisi tutkia terveydenhoitajien mielipiteitä äitiysneuvolan kehittämisestä ja terveyslähtöisen työotteen toteutumisesta äitiysneuvolassa. Myös lastenneuvolan terveyslähtöiseen työskentelyyn tulee kiinnittää huomiota. Perhevalmennuksen tärkeys nousi esille jokaisessa tutkimuksessa, sitä voisi kehittää myös Satakunnassa terveyslähtöisemmäksi ja enemmän vanhempien tarpeita tukevaksi.The goal of this thesis was to find out what is salutogenic work in maternity clinics, and how does it implement in practise. Thesis was executed as a descriptive literature review. With the help of literature and studies, was found out what salutogenic work practically means and how is it actualizing in maternity clinics. The studies selected to thesis deal salutogenic way with women's sense of control during pregnancy, postpartum depression, resources and lifelines of working pregnant mothers from salutogenic basis, health improvement in practice and in work with families with children, and also the improvement of maternity care from health promoting point of view. Salutogenic work is resource-pivotal and health care focused. It is proactive and preemptive. Helping customer to find her resources and how to strengthen them, is crucial in salutogenic work. In addition to strengthening the resources, it is central to approve the sense of control and participation along with improving self-confidence. Family-centricity and sufficient allowing of peer support is also important while working in a maternal clinic. The results of this thesis can be exploited while improving maternity clinic work. Literature reviews results are similar despite different special features. The same hopes of health-oriented mother clinics and improvement challenges come up with every research. In the future, health nurses opinions on improving and executing salutogenic work approach in maternity clinics, should be examined. Child welfare clinics salutogenic working should also be paid attention to. The importance of parent training came up on every research, and it should be improved also in Satakunta to more health-oriented and supporting to parent’s needs

Mahdollisuus, välttämättömyys ja luodut ikuiset totuudet Descartesin filosofiassa

Tässä artikkelissa käsittelen Descartesin ikuisten totuuksien välttämättömyyteen liittyvää ongelmaa. Teoksessa Mietiskelyjä ensimmäisestä filosofiasta (1641–1642) Descartes nostaa esiin käsitteen ikuisista totuuksista, käyttäen esimerkkinään kolmiota. Kolmion muuttumattomaan ja ikuiseen luontoon kuuluu esimerkiksi, että sen kolme kulmaa ovat yhteenlaskettuna 180°. Se on totta kolmiosta, vaikka yhtään yksittäistä kolmiota ei olisi koskaan ollutkaan olemassa. Eräät ajattelemieni asioiden piirteet ovat siis Descartesin mukaan ajattelustani riippumattomia. Ikuisia totuuksia ovat ainakin matemaattiset ja geometriset tosiseikat sekä ristiriidan laki. Samoin Descartesin kuuluisa lause “ajattelen, siis olen” lukeutuu ikuisten totuuksien joukkoon. Descartesin ikuiset totuudet olisivatkin siis loogisesti välttämättömiä. Niillä on kyseinen olemus riippumatta ulkoisten kohteiden olemassaolosta tai siitä, ajattelenko niitä lainkaan. Kuitenkin kirjeenvaihdossaan Descartes pitää itsepintaisesti kiinni käsityksestään, että ikuiset totuudet ovat Jumalan vapaasti luomia ja Jumala olisi voinut luoda ne erilailla. Näin ollen luodut ikuiset totuudet eivät tarkkaan ottaen olisikaan välttämättömiä vaan kontingentteja. Ne voisivat olla myös toisella tavalla. Artikkelin alkuun esittelen Descartesin modaalista metafysiikkaa sekä luotujen ikuisten totuuksien kontingenttiudesta seuraavia tulkinnallisia vaikeuksia. Tämän jälkeen pureudun kolmeen erilaiseen ratkaisuyritykseen kommentaarikirjallisuudessa (Frankfurt 1977; Curley 1984 & Bennett 1994) ja osoitan, miksi ne eivät riitä vastaamaan ongelmaan. Lopussa vedän johtopäätöksiä ja luonnostelen mahdollisen ratkaisun

FastICA-algoritmin erottelukyky äänimaisema-analyysissä

Tiivistelmä. Ihmisen kuuloaisti kykenee erottelemaan ympäristöstään yksittäisiä ääniä erinomaisella tarkkuudella. Sitä on pyritty jäljittelemään monilla erilaisilla koneellisilla menetelmillä, mutta yksikään niistä ei ole saavuttanut ihmisen kuuloaistin erottelukykyä. Näistä menetelmistä hyödyllisimpiä ovat sokeat signaalin erottelumenetelmät (BSS), joissa äänilähteistä ei tiedetä mitään ennakkoon. Tässä työssä äänilähteiden erotteluun käytetään riippumattomien komponenttien analyysiä (ICA), joka on tehokas BSS-menetelmä. Tällä hetkellä ICA:lla kyetään hyvin erottelemaan äänilähteitä, mutta sen rajoituksia ovat muun muassa mikrofonien lukumäärä, äänilähteiden tilastollinen riippumattomuus, äänilähteiden liikkumattomuus sekä permutaatio ja skaalaus -ongelma. Tässä työssä kehitetyn ohjelmiston toteutus pohjautuu valmiiseen FastICA-algoritmiin, joka on tällä hetkellä yksi nopeimmista olemassa olevista ICA-algoritmeista. FastICA:n erottelukykyä arvioidaan koherenssilla 2–19 äänilähteen erottelussa. Tulokset osoittavat, että FastICA:n erottelukyky heikkenee äänilähteiden lukumäärän kasvaessa ja samankaltaiset äänilähteet eivät erotu hyvin. Lisäksi matalataajuiset signaalit osoittautuivat huonosti erottuviksi. Erinomaiseen erottelutulokseen päästään alle kahdeksalla äänellä, jolloin yli 95 % äänistä erottuu hyvin. Jatkotutkimuksessa tulisi keskittyä lisämenetelmiin, joilla voisi paikata ICA:n rajoituksia.The separation performance of the fastICA algorithm in auditory scene analysis. Abstract. The human sense of hearing is able to separate individual sounds in the environment with extraordinary accuracy. Several attempts have been made to imitate it artificially but so far none of these methods have achieved the performance of the human sense of hearing. The most useful of these methods is blind signal separation (BSS) since it does not need any preliminary information on the sound sources. This work used independent component analysis (ICA) for separating sound sources. ICA is an efficient blind signal separation technique. At the moment, ICA is able to separate sound sources well but it has limitations such as the amount of microphones used, statistical independence between sound sources, immobility of sound sources and the permutation and scaling problem. The software developed for this Bachelor’s thesis is based on the FastICA algorithm, which is currently one of the fastest ICA algorithms in existence. The accuracy of FastICA is measured by calculating the coherence in the separation of 2 to 19 sound sources. The results indicate that the separation performance of FastICA decreases as the number of sources increases and similar sound sources are not separated all that well. Additionally, low frequency signals are separated poorly. The separation performance is excellent with less than eight sound sources and over 95 % of sounds will separate well. In conclusion, it can be said that further research is needed in order to develop methods that deal with the limitations of ICA

Koherenssin tuolla puolen

Kirja-arvi