745 research outputs found

    Organisaatiokulttuurin muutos julkisella sektorilla:- narratiivinen kirjallisuuskatsaus

    Get PDF
    Tutkielmani keskittyi narratiivisen kirjallisuuskatsauksen keinoin siihen, miten organisaatiokulttuurin muutosta on tutkittu julkisella sektorilla ja millaisena tämä ilmiö näissä tutkimuksissa näyttäytyy. Tavoitteenani oli rakentaa aiheesta helppolukuinen synteesi ja tunnistaa siihen liittyviä jatkotutkimuskohteita. Organisaatiokulttuuri ymmärretään ajan myötä kehittyneeksi, subjektiivisen todellisuudenkin rajoja hämärtäväksi henkiseksi syvärakenteeksi, joka vaikuttaa siihen, miten sen omaksuneet tarkastelevat organisaationsa prosesseja, työnjaon rakenteita ja käytäntöjä. Julkinen sektori on puolestaan ymmärretty muista yhteiskunnan osa-alueista erilliseksi joukoksi organisaatioita, joiden toimintaa määrittävät esimerkiksi julkinen rahoitus, julkisten palvelujen ja julkisen arvon tuottaminen, hierarkkinen organisaatiokulttuuri ja julkinen vallankäyttö. Kävin tutkimusta varten läpi 1479 tekstiä, joista 48 valikoitui katsausaineistoksi varsin kevyin rajauksin aihepiirin, kielen, tekstilajin ja julkaisuajankohdan perusteella. Lopullinen synteesi rakentui teoreettisen analyysin pohjalta. Ensiksi toteutin ilmiön problematisoinnin asettaessani tutkimustehtävän. Sitä seurasi eksplikointi, jossa erittelin ja tarkastelin aiheeseen liittyviä erilaisia näkemyksiä. Toteutin eksplikoinnin teemottelemalla aineiston laadullista sisällönanalyysiä hyödyntäen niin, että tulososiossa tarkasteltiin julkisen sektorin kulttuurimuutosprosessin edellytyksiä, vaikutuksia, erityispiirteitä ja aikajänteitä sekä niitä sisäisiä, ulkoisia ja hybridejä tekijöitä, jotka vaikuttavat tämän prosessin taustalla. Viimeinen vaihe oli argumentaatio, jossa arvioin eksplikoinnin myötä saatujen näkemysten pätevyyttä. Havaitsin kärkijohtopäätöksinäni, että julkinen sektori vaikuttaa organisaatiokulttuurimuutokseen sen viitekehyksenä, joskin kulttuurin kompleksinen ja monimuotoinen luonne tuotti ristiriitaisia tuloksia myös siitä riippumatta. Tunnistin lisäksi, että Scheinin organisaatiokulttuurimalli määrittää tieteellistä keskustelua kulttuurimuutoksesta myös julkiseen sektoriin kohdistuvassa tutkimuksessa. Tutkielman yhteydessä tunnistin sekä teoreettisia että empiirisiä jatkotutkimuskohteita julkisen sektorin viitekehyksessä. Tällaisia olivat esimerkiksi organisaation kannalta kriittisten tapahtumien muutosvaikutukset ja kulttuurimuutoksen proaktiivisuus

    Pandemiaan varautuminen ja sen hallinta Suomessa : Mitä Covid-19-pandemia on opettanut?

    Get PDF
    Uudenlaisen koronaviruksen aiheuttama Covid-19-pandemia muutti maailman keväällä 2020. Influenssapandemioita on esiintynyt historiassa muutaman vuosikymmenen välein, ja tulevan pandemian uhkaan oli varauduttu. Covid-19-pandemia haastoi kuitenkin terveysjärjestelmien toimintaa ja varautumisen toimintamalleja laajuudellaan ja pitkäkestoisuudellaan. Tämän kandidaatin tutkielman tarkoituksena oli kuvata, miten Suomessa on varauduttu globaaleihin pandemioihin sekä selvittää tuoreen tutkimustiedon perusteella, miten vaste Covid-19-pandemiaan on toteutunut ja mitä sen perusteella varautumisesta voidaan oppia. Tutkielman tavoitteena oli tuottaa mahdollisimman kattava yleiskuva pandemiaan varautumiseen liittyvästä ohjauksesta sekä siitä, miten kokemukset Covid-19-pandemiasta ovat vaikuttaneet varautumissuunnitteluun tulevaisuutta varten. Pandemiaan varautumista säädellään monin tavoin niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Perustana varautumiselle toimii riskien tunnistaminen, jotta niihin voidaan varautua. Yhteiskunnalle merkittäviä riskejä arvioidaan kolmen vuoden välein toteutettavassa kansallisessa riskiarviossa. Suomessa varautumisen ja poikkeustilanteessa toimimisen kulmakiviä ovat tartuntatautilaki (1227/2016) ja valmiuslaki (1552/2011), jotka säätelevät eri yhteiskunnan organisaatioiden vastuita ja toimintavaltuuksia. Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa määritellään yleiset linjat ja tavoitteet varautumistoiminnalle. Mahdollista pandemiatilannetta varten on vuonna 2012 laadittu kansallinen varautumissuunnitelma influenssapandemiaa varten, joka oli lähtökohta toiminnalle myös koronapandemian hallinnassa. Tutkielma toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena, ja aineistoon valittiin 6 tutkimusta. Aineiston määrää rajasi se, että tutkimusaihe on tuore eikä julkaisuja ole rajattuun kysymykseen vielä kovin runsaasti saatavilla. Tuloksista nousi esiin sekä haasteita että onnistumisia. Varautumissuunnitelmissa ja lainsäädännössä oli puutteita. Terveysjärjestelmän pirstaleisuus ja epäselvyydet vastuissa hankaloittivat toimintaa, ja tiedonkulussa oli haasteita juuri pitkittäin eri tasojen toimijoiden välillä. Toisaalta poikittainen tiedonkulku ja yhteistyö alueilla oli keskeisiä onnistumisia. Varautumissuunnitelmissa ei ollut myöskään huomioitu nykyaikaisen mediaympäristön vaikutusta, mikä loi haasteita viestinnälle ja avoimuudelle. Henkilöstön saatavuus ja jaksaminen oli haaste, joka oli sivuutettu suunnittelussa. Materiaalisessa varautumisessa oli puutteita muun muassa henkilökohtaisten suojainten saatavuudessa, mutta lääkkeiden osalta varautuminen oli riittävää ja rokotteiden hankkiminen onnistui yhteishankintoina nopeasti. Hyvinvointiyhteiskunnan turva sekä luottamus yhteiskuntaan ja viranomaisiin olivat keskeisiä pandemian hallinnassa onnistumiselle. Covid-19-pandemia on nostanut esille heikkouksia ja vahvuuksia varautumisessa, ja niistä voidaan nyt oppia kehitettäessä varautumista tulevia pandemioita varten. Pandemiatilanteen rauhoittuessa on varautuminen entistä ajankohtaisempi aihe. Tulosten perusteella ilmeistä on, että terveysjärjestelmän varautuminen ja resilienssi eli muutosjoustavuus vaatii vahvistamista, vaikka Suomessa pandemian hallinnassa onnistuttiinkin kansainvälisesti melko hyvin. Varautumissuunnitelmat ja lainsäädäntö vaativat uudistamista sekä terveydenhuoltojärjestelmä yhtenäistämistä, mikä onkin jo käynnissä sote-uudistuksen myötä. Henkilöstön riittävyys ja toimivien tietojärjestelmien saatavuus tulee varmistaa. Covid-19-pandemia opetti, ettei pandemiatilanne ole vain terveydenhuollon kriisi ja varautumisessa tulisikin ottaa laajempi yhteiskunnallinen näkökulma. Varautumisen ja muutosjoustavuuden perusta luodaan normaalioloissa huolehtimalla terveysjärjestelmän toimivuudesta ja edistämällä väestön hyvinvointia

    Pedagogisia käytänteitä alle 3-vuotiaiden lasten fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen varhaiskasvatuksen oppimisympäristöissä

    Get PDF
    Tiivistelmä. Fyysisen aktiivisuuden tiedetään olevan edellytys lapsen kokonaisvaltaiselle kasvulle, kehitykselle sekä oppimiselle. Varhaiskasvatusikäisten lasten liikkumista ja fyysistä aktiivisuutta on pidetty pitkään hyvin marginaalisena tutkimuskohteena. Yleinen käsitys oli pitkään se, että lapset liikkuvat tarpeeksi heidän kasvunsa, kehityksensä ja hyvinvointinsa kannalta. Kuitenkin tutkimusten perusteella suurin osa lasten viettämästä ajasta varhaiskasvatuksessa on fyysisesti erittäin kevyttä ja reipasta liikkumista lapsilla kertyy keskimäärin vain alle tunnin verran varhaiskasvatuksen päivittäisessä toiminnassa. Kandidaatin tutkielmamme tarkoituksena oli selvittää, millaisin pedagogisin käytäntein voidaan lisätä alle 3-vuotiaiden lasten fyysistä aktiivisuutta varhaiskasvatuksen oppimisympäristöissä. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkielmamme aiheen valinnan taustalla vaikuttaa yhteinen huolemme pienten lasten fyysisen aktiivisuuden määrästä. Fyysisesti aktiivinen elämäntapa muodostuu jo varhaislapsuudessa, koska jo 3-vuotiaana omaksutuilla elämäntavoilla on tutkimusten mukaan taipumus säilyä aikuisuuteen asti. Tutkielmamme tulosten perusteella voidaan todeta, että lasten fyysiseen aktiivisuuteen vaikuttavat monet eri tekijät varhaiskasvatuksen oppimisympäristöissä. Tutkielmassamme korostui niin fyysisten, psyykkisten kuin sosiaalistenkin oppimisympäristöjen tärkeys lasten fyysisen aktiivisuuden mahdollistajana. Erityisesti ulkoilu, turvallisuus, erilaiset tilaratkaisut, lasten kannustaminen sekä lapsilähtöisyys ja kasvattajien omat asenteet liikuntaa sekä fyysistä aktiivisuutta kohtaan nousivat tärkeiksi tekijöiksi, jotka vaikuttavat lasten fyysisen aktiivisuuden määrään

    Katsaus koneoppimiseen : Koneoppimismallin kehitysprosessi

    Get PDF
    Koneoppimismallin kehittämisen tavoitteena on rakentaa matemaattinen malli, joka kykenee edistykselliseen ongelmanratkaisuun ja pystyy tekemään tarkkoja päätelmiä uuden tai tuntemattoman datan perusteella. Tässä tutkielmassa esitellään koneoppimismallin kehitysprosessin eri vaiheet datan siivoamisesta mallin arviointiin. Tutkielman tavoitteena on tutustua koneoppimismalli kehitysprosessiin ja selvittää, kuinka koneoppimismalli koulutetaan. Työ on kirjallisuuskatsaus, joka jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa esitellään tutkielman kannalta oleellisia koneoppimisen algoritmeja, sekä koneoppimismallin eri tyyppejä. Osan tarkoitus on esitellä tyypit, joihin koneoppimismallit yleisimmin jaotellaan, sekä tarkastella koneoppimismallien tunnetuimpia algoritmeja. Koneoppimismallit voidaan jaotella tyyppeihin monella eri tapaa, mutta yleisimmin mallit jaotellaan käytettävän datajoukon perusteella. Koneoppimisalgoritmit voidaan koneoppimismallin tapaa jaotella eri tyyppeihin tai luokkiin. Näistä luokista tarkastellaan tarkemmin tapausperustaisia algoritmeja. Tutkielman toisessa osassa perehdytään itse koneoppimismallin kehittämisen vaiheisiin suoraviivaisessa järjestyksessä. Koneoppimismallin kehittäminen on monivaiheinen prosessi, jonka jokainen vaihe vaikuttaa lopullisen mallin tarkkuuteen ja tehokkuuteen. Tutkielmassa koneoppimismallin kehitysprosessi jaotellaan datan valmisteluun, mallin valintaan ja kouluttamiseen, sekä koulutetun mallin arviointiin ja optimointiin. Datanjoukon keruuta tutkielmassa ei käsitellä. Kerätty raaka datajoukko ei suoraan sovi käytettäväksi koneoppimismallia kouluttaessa, vaan raaka data tulee valmistella. Malli, jonka kouluttamiseen käytetään raakaa, jäsentämätöntä, tai muuten huonokuntoista dataa ei pysty tekemään tarkkoja päätelmiä, ja malli, joka käyttää datan ja ongelman tyypille sopimattomia algoritmeja, voi johtaa pitkiin prosessointi aikoihin ja resurssien tuhlaukseen. Työn lopussa on lyhyt yhteenveto koneoppimismallin kehitysprosessist

    Etätyöskentely ketterässä ohjelmistokehityksessä

    Get PDF
    Työn tarkoituksena oli tarkastella etätyön vaikutusta ketterään ohjelmistokehitykseen eli mitä hyötyä siitä on, mitä haasteita se aiheuttaa sekä miten etätyö suhteutuu ketterän kehityksen viitekehyksiin. Tätä tarkastellaan työssä pitkälti COVID-19 pandemian seurauksena, sillä pandemia vaikutti merkittävästi etätyön yleistymiseen ja tutkimusten sekä tilastojen määrään aiheesta. Näin ollen pandemian rajoitusten mahdolliset vaikutukset tutkimuksiin tulee ottaa huomioon työtä lukiessa. Työ toteutettiin moniäänisenä kirjallisuuskatsauksena, jossa organisaatioiden ja yksilöiden mielipiteitä etätyöstä vertaillaan tutkimustuloksiin ja viitekehysten asettamiin rajoitteisiin. Tämän seurauksena pyritään muodostamaan kuva siitä, vastaako yleinen käsitys tutkittua tietoa, ja mitä asioita tulisi tutkitun tiedon valossa ottaa huomioon etätyön toteutuksessa ketterässä kehityksessä. Lisäksi työssä tarkastellaan ketterän kehitysten viitekehyksien ajanmukaisuutta ja pätevyyttä etätyössä nykypäivänä. Työssä selvitettiin ensimmäiseksi etätyön mahdollisia vaikutuksia ketterään kehitykseen viitekehyksien näkökulmasta, sen jälkeen organisaatioiden ja yksilöiden mielipiteiden näkökulmasta, ja lopuksi tieteellisiin tuloksiin viitaten. Etätyötä tarkasteltiin pääosin kolmesta näkökulmasta, teknillisestä, terveydellisestä ja sosiaalisesta. Lisäksi COVID-19 pandemian vaikutusta etätyön määrään tarkasteltiin etätyötä tekevien määrän osalta ennen ja jälkeen pandemian. Työn tuloksena voidaan todeta, että etätyö on toimiva tapa ketterän kehityksen toteuttamiseen, vaikka siinä esiintyykin sekä haasteita että hyötyjä. Eniten hyötyjä voitiin nähdä potentiaalisessa työn tehokkuuden kasvussa, mikäli sosiaaliset ja terveydelliset haasteet saadaan ratkaistua. Haasteet eivät kuitenkaan ole ylitsepääsemättömiä, vaan ne ovat suurelta osin ratkaistavissa riittävin resurssein. Hybridityö on kuitenkin tulevaisuudessa todennäköisesti yleisempää kuin kokonaan etänä tehtävä työ, sillä se helpottaa esimerkiksi etätyön tiedonvälitykseen liittyviä haasteita.The purpose of this thesis was to examine the impact of remote working on agile software development, i.e., what benefits it brings, what challenges it poses and how remote working relates to the agile development frameworks. This is examined largely as the consequence of the COVID-19 pandemic, which had a significant impact on the uptake of remote working and the number of studies and statistics on the subject. Thus, the potential impact of the pandemic restrictions on research should be considered when reading the thesis. The study was carried out as a multivocal literature study, comparing the opinions of organisations and individuals on remote working with the research findings and the constraints imposed by the agile frameworks. The aim was to form a picture of whether public perceptions match the research evidence and what issues should be considered in the light of the research evidence when implementing remote working in agile development. The thesis also examines the relevance and validity of agile development frameworks in remote working today. The thesis first explores the potential impact of remote working on agile development from the perspective of the frameworks, then from the perspective of the opinions of organisations and individuals, and finally with reference to scientific findings. Remote working was examined mainly from three perspectives: technical, health and social. In addition, the impact of the COVID-19 pandemic on remote working rates were examined in terms of the number of remote workers before and after the pandemic. As a result, it can be concluded that remote working is a viable way to implement agile development, although it presents both challenges and benefits. The greatest benefits could be seen in the potential increase in work efficiency if social and health challenges can be overcome. However, the challenges are not insurmountable and are largely solvable with sufficient resources. However, hybrid work is likely to become more common than fully remote work in the future, as it facilitates, for example, the communication challenges associated with remote working

    Teho- ja anestesiahoitotyön perehdytysohjelmat sairaanhoitajien ammatillisen kasvun alustana : Systemaattinen kirjallisuuskatsaus

    Get PDF
    Teho- ja anestesiasairaanhoitajat tarvitsevat ty√∂ss√§√§n erityist√§ ammatillista p√§tevyytt√§. Ty√∂el√§m√§ss√§ ammatillinen kasvu teho- ja anestesiasairaanhoitajaksi alkaa usein ty√∂yksik√∂n perehdytysohjelman kautta. T√§ss√§ kirjallisuuskatsauksessa tarkoituksena oli kuvata sairaanhoitajien ammatilliseen kasvuun liittyvi√§ tekij√∂it√§ teho- ja anestesiahoitoty√∂n perehdytysohjelmien aikana. Tutkimuskysymykseksi kirjallisuuskatsauksessa muodostui: Mitk√§ tekij√§t liittyv√§t sairaanhoitajien ammatilliseen kasvuun teho- ja anestesiahoitoty√∂ss√§ k√§yt√∂ss√§ olevien perehdytysohjelmien aikana? Tietokannoiksi kirjallisuuskatsauksessa valittiin Cinahl, Medline, PubMed, Nursing & Allied Health Database, Web of Science, Medic, Cochrane Library ja Scopus. Tietokannoissa k√§ytettiin hakusanoina termej√§ "transition program*", "transitional program*", "orientation program*", "orientation plan*", internship*, perehdytysohjelm*, nurs*, sairaanhoitaj*, ‚ÄĚintensive care‚ÄĚ, ICU*, MICU*, ‚ÄĚcritical care‚ÄĚ, CCU*, "anesthesia care", PACU, "anesthesia nurs*", perianesthe*, teho-osas*, tehohoi*, anestesiahoi* ja her√§√§m√∂*. Sis√§√§nottokriteerien mukaan artikkelissa tuli k√§sitell√§ teho- tai anestesiahoitoty√∂ss√§ k√§yt√∂ss√§ olevaa perehdytysohjelmaa, artikkelin tuli olla tieteellinen alkuper√§istutkimus, artikkelin julkaisuvuoden tuli olla v√§lill√§ 2007‚Äď2022 ja julkaisukielen√§ suomi tai englanti. Haun kokonaistulokseksi saatiin 2014 artikkelia, joista tietokantarajausten ja poissulkukriteerien sek√§ laadun arvioinnin ja manuaalihaun j√§lkeen valikoitui kirjallisuuskatsaukseen sis√§llytett√§v√§ksi 20 kansainv√§list√§ alkuper√§istutkimusta. Alkuper√§istutkimuksista saatiin kirjallisuuskatsauksen tutkimuskysymyksen kannalta keskeisten tulosten perusteella aineistol√§ht√∂isen sis√§ll√∂nanalyysin menetelm√§√§ apuna k√§ytt√§en tulokseksi kuusi yl√§luokkaa. Teho- ja anestesiasairaanhoitajien perehdytysohjelmien aikaiseen ammatilliseen kasvuun liittyv√§t tekij√§t jakautuivat yl√§luokkiin perehdytysohjelman toimivuus perehdytt√§misess√§ teho- ja anestesiahoitoty√∂h√∂n, teho- ja anestesiasairaanhoitajaksi eriytyminen, tarve ty√∂yhteis√∂n tarjoamasta tuesta, psyykett√§ horjuttavat tekij√§t, ep√§varmuus omasta pystyvyydest√§ sek√§ yhteis√∂llisen integraation ep√§onnistuminen. Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella tulisi tarkastella perehdytysohjelmien rakenteen toimivuutta, sen perehtyj√§lle tuomaa tietotaitoa ja sen aikana perehtyj√§ll√§ ilmenevi√§ psykososiaalisia tekij√∂it√§. Esiin tuli useita viitteit√§ perehdytysohjelman aikaisesta perehtyj√§n psyykkisest√§ rasituksesta ja perehtyj√§n psyykkisen tuen menetelm√§t perehdytysaikana tulisi olla selvill√§ perehdytyksess√§. Ty√∂yksikk√∂jen tulisi aktiivisesti suunnata ty√∂ilmapiiri√§ uuden ty√∂ntekij√§n perehtymist√§ tukevaksi

    Digitaalisen maturiteettimallin hyödyntäminen osana suurten kielimallien implementoinnin kannattavuuden arviointia

    No full text
    Suurten kielimallien nopea teknologinen kehitys ja yritysten kasvava kiinnostus teknologiaa kohtaan on aiheuttanut tarpeen tunnistaa k√§ytt√∂√∂noton ja implementaation osa-alueita sek√§ ongelmakohtia. Organisaatiot tarvitsevat laajan k√§sityksen LLM- teknologian k√§ytt√∂√∂nottoprojektissa huomioitavista tekij√∂ist√§, riskeist√§ sek√§ hy√∂dyist√§, joita suurten kielimallien avulla voidaan saavuttaa. Ty√∂ toteutetaan suurelle globaalille teknologiatoimittajalle, miss√§ on tunnistettu tarve strukturoidulle mallille, jota voidaan hy√∂dynt√§√§ osana aikaisen vaiheen asiakaskeskusteluja m√§√§ritt√§m√§√§n asiakasorganisaation teknologisen valmiuden nykytilaa liittyen suuriin kielimalleihin. Tutkimuksen tavoitteena on muodostaa liiketoiminnallinen maturiteettimalli, jonka avulla organisaatiot pystyv√§t tunnistamaan suurten kielimallien k√§ytt√∂√∂noton osa-alueita ja arvioida omaa kyvykkyytt√§√§n toimia teknologian aikaisena omaksujana. Ty√∂n aikana muodostetaan kirjallisuuskatsaukset LLM-teknologiasta sek√§ digitaalisista maturiteettimalleista ja n√§iden kehitt√§misprosesseista. LLM-teknologian osalta k√§sitell√§√§n teknologian yleiskuvaa ja nykytilannetta, liiketoiminnallisia hy√∂tyj√§ ja haasteita sek√§ teknologian implementaation osatekij√∂it√§. Maturiteettimalleihin kohdistuvassa kirjallisuuskatsauksessa keskityt√§√§n yleisiin maturiteettimalleihin ja n√§iden k√§ytt√∂tarkoituksiin sek√§ uuden kypsyysmallin kehitt√§misen prosesseihin ja vaiheisiin. Ty√∂n kirjallisuuskatsauksia t√§ydennet√§√§n haastattelemalla teknologiatoimittajan asiantuntijoita. Asiantuntijoilta ker√§t√§√§n tietoa asiakkaiden asenteista liittyen suuriin kielimalleihin sek√§ mit√§ kehitett√§v√§n maturiteettimallin tulisi k√§ytt√∂kohteessaan sis√§lt√§√§ ulkoasun ja sis√§ll√∂n osalta. Tuloksina muodostettiin maturiteettimalli, joka kattaa k√§ytt√∂√∂nottoon ja kypsyyden arviointiin osa-alueet: teknologia, strategia & suunnittelu, data, organisaatiot & resurssit, prosessit sek√§ etiikka, tietosuoja & tietoturva. Kypsyystasoja m√§√§ritettiin nelj√§, jotka olivat: aloitettu, m√§√§ritelty, tuotannossa ja optimoitu. Maturiteettimallin muodostamisen j√§lkeen linjattiin kypsyystason saavuttamisesta aiheutuvat liiketoimintahy√∂dyt kohdeorganisaatiolle. Muodostetun kypsyysmallin jatkokehitys ja testaus toteutetaan teknologiatoimittajan osalta diplomity√∂n ulkopuolella. Maturiteettimallin sek√§ liiketoimintahy√∂tyj√§ k√§sittelev√§n taulukon avulla voidaan jatkossa laajentaa organisaatioiden ymm√§rryst√§ suurten kielimallien k√§ytt√∂√∂noton laajuuteen, riskeihin sek√§ hy√∂tyihin liittyen.The rapid technological development of large language models and the growing interest of companies in the technology has led to the need to identify LLM related areas in deployment, implementation, and risk management. Organizations need a broad understanding of the factors to be considered in LLM-technology deployment projects including risks and the benefits that can be achieved with large language models. The research is conducted for a major global technology provider where has been identified the need for a structured model that can be used as a part of early-stage client discussions to determine the current state of the organization ŐĀs technological readiness for large language models. The objective of this study is to build a digital maturity model that will enable organizations to identify the areas of implementation of large language models and assess their own ability to act as early adopter of the technology. The work will include a literature review of LLM-technology as well as digital maturity models and their development processes. For LLM-technology, the overview and current state of technology, the business benefits and challenges, and the elements of technology implementation will be discussed. The literature review of maturity models will focus on generic maturity models and their use cases, as well as on the processes and steps in the development of a new maturity model. The literature review will be complemented by interviews with experts from the technology provider. Expert interviews will focus on client attitudes towards large language models and what the maturity model should contain when this is used as part of customer discussions in the terms of layout and content. Based on the literature reviews and the interviews done in the case organization, the maturity model was developed, covering the areas of technology, strategy & design, data, organizations & resources, processes, and ethics, data protection & security. Four maturity levels were defined: initiated, defined, in production and optimized. After forming the maturity model, the business benefits of achieving different maturity levels were outlined. The further development and testing of the developed maturity model will be carried out for the technology provider outside the scope of the thesis. The maturity model and the business benefits matrix will be used in the future to broaden the understanding of organizations regarding the scope, risks, and benefits of adopting large language models

    Asiakasväkivalta lastensuojelussa : integroiva kirjallisuuskatsaus sosiaalityöntekijään kohdistetun asiakasväkivallan vaikutuksesta sosiaalityöntekijän kykyyn suojella lasta, sekä asiakasväkivallan ehkäisyn ja hallinnan keinoista

    Get PDF
    Tämän pro gradu tutkielman tarkoituksena oli luoda integroivan kirjallisuuskatsauksen menetelmällä kokonaiskuva asiakasväkivallasta, eli työntekijään hänen työnsä vuoksi kohdistetusta väkivallasta lastensuojelun kontekstissa, ja selvittää miten asiakasväkivalta vaikuttaa lastensuojelun sosiaalityöntekijän suojelutehtävän toteuttamiseen, sekä koota yhteen asiakasväkivallan tehokkaita ehkäisy- ja hallintakeinoja. Lähtökohtana tutkielmassa oli lapsen edun toteutuminen asiakassuhteesta kumpuavasta väkivallasta huolimatta. Aihetta lähestytään tutkimuskysymyksien kautta: Millaisena asiakasväkivalta näyttäytyy lastensuojelussa? Miten asiakasväkivalta vaikuttaa lastensuojelun sosiaalityöntekijän kykyyn suojella lasta? Millä keinoin asiakasväkivallan vaikutuksia pystytään ennaltaehkäisemään ja hallitsemaan lastensuojelussa? Tutkimus on rajattu lapsi- ja perhekohtaiseen lastensuojeluun eli lastensuojelun avo- ja sijaishuoltoon. Tutkimusaineisto koostui yhteensä 26 tieteellisestä tutkimusartikkelista, joista seitsemän on virallislähdettä. Tutkimusartikkeleista 19 oli kansainvälisiä tutkimusartikkeleita ja seitsemän oli kotimaisia. Tutkimusaineiston analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisältöanalyysia. Tutkimustuloksien mukaan lastensuojelun sosiaalityöntekijään kohdistettu asiakasväkivalta oli hyvin yleistä. Asiakasväkivalta oli käsitteenä heikosti tunnettu ja tunnustettu lastensuojelun työyhteisössä, jonka vuoksi sen olemassaoloa ei välttämättä tiedostettu. Asiakasväkialta yhdistettiin usein pelkästään fyysiseen väkivaltaan ja henkistä väkivaltaa ei välttämättä tunnistettu ja/tai tunnustettu väkivallaksi. Asiakasväkivallan todettiin vaikuttavan lastensuojelun sosiaalityöntekijän kykyyn pitää lapsen etu ensisijaisena toimintaperiaatteena ja tehdä lapsen edun mukaisia päätöksiä. Tutkimusten mukaan asiakasväkivalta vaikutti lastensuojelun prosesseihin negatiivisesti lapsen suojelun onnistumisen näkökulmasta. Lastensuojelussa esiintyvän asiakasväkivallan ennalta ehkäisyn ja hallinnan kannalta pidetään merkittävänä väkivaltakäsitteistön tarkkaa määrittelyä, väkivaltatietouden lisäämistä, toimintamallien yhtenäistämistä ja esihenkilön saumatonta tukea työyhteisössä. Asiakasväkivalta tulisi nähdä lapsen kaltoinkohtelun riskitekijänä. Lasta pystytään suojelemaan ja tämän asiakasprosessit voivat edetä asianmukaisesti, asiakasväkivallasta huolimatta, jos työyhteisöllä on selkeä systemaattinen toimintamalli asiakasväkivaltaa käyttävien riskiperheiden varalle
    • ‚Ķ
    corecore