Kuntien ja järjestöjen väliset kumppanuussopimukset Lapissa

Tutkimme opinnäytetyössämme Lapin kuntien ja niissä toimivien järjestöjen välistä yhteistyötä ja kumppanuussopimuksia. Opinnäytetyömme toimeksiantajana toimii Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry. Pyrimme selvittämään onko kuntien ja järjestöjen välisten yhteistyössä sekä kumppanuussopimusten solmimisessa alueellisia eroavaisuuksia ja löytyykö sopimuksellisia eroja eri järjestötyyppien välillä. Opinnäytetyömme tutkimuskysymyksiä ovat: 1. Onko Lapin kunnissa yhteistyötä järjestöjen kanssa? 2. Onko Lapin kunnissa sopimuksellista kumppanuutta? 3. Onko yhteistyössä ja sopimuksellisuudessa alueellisia eroavaisuuksia? Käytimme opinnäytetyössämme kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää. Keräsimme aineiston kyselylomakkeiden avulla, jotka lähetimme jokaiseen Lapin kuntaan. Lapissa on kaksikymmentäyksi kuntaa, joista neljätoista vastasi kyselyymme. Vastausprosentti oli 67. Lapin kunnissa sopimuksellista kumppanuutta järjestöjen kanssa on vielä melko vähän, vaikka yhteistyötä toimijoiden välillä tehdään paljon ja kolmannen sektorin merkitys tiedostetaan kunnissa. Teoreettisessa viitekehyksessä esittelemme järjestötoimintaa ja kolmatta sektoria erityisesti Lapin näkökulmasta, yhteiskunnallista rakennemuutosta sekä kuntien ja järjestöjen välistä yhteistyötä ja sen merkitystä. Teoreettinen viitekehys pohjustaa tutkimustamme.In our thesis we study cooperation between municipalities and associations in Lapland and also the partnership agreements they have. The mandatory of the thesis is Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry. Our aim is to resolve the differences in Lapland’s municipalities’ partnership agreements and cooperation in different areas. We’re also resolving if there are contractual differences in different areas of Lapland. Our thesis research questions are: 1. Are the Lapland’s municipalities cooperating with the associations? 2. Are there contractual partnership in Lapland’s municipalities? 3. Are there differences in cooperation and contractual partnership in different areas? Our thesis is a quantitative research. We used a questionnaire survey which we sent to every municipality in Lapland. There are twenty one municipalities in Lapland and fourteen of them answered to our questionnaire. The answering percent was 67. There are few partnership agreements in Lapland’s municipalities, even though municipalities are cooperating with the different associations. Also the meaning of associations is recognized in municipalities. In the theoretical framework we are presenting association work and the third sector especially from the Lapland’s point of view, social restructuring and the cooperation between municipalities and associations and the meaning of cooperation. The theoretical framework will outline our thesis

Järjestöoppaan rooli maahanmuuttajan kotoutumisessa

Villa Victor on kansainvälinen toimintakeskus, jonka toiminta on suunnattu niin Oulussa asuville ulkomaalaistaustaisille asukkaille kuin kantaväestöllekin. Villa Victor järjestää maahanmuuttajille infotilaisuuksia ja Suomen kielenkursseja sekä kansainvälisyydestä kiinnostuneille erilaista toimintaa. Villa Victor pyrkii toiminnallaan edistämään maahanmuuttajien ja kantaväestön positiivista vuorovaikutusta, parantamaan ja edistämään maahanmuuttajien keskinäisiä suhteita sekä edistää Oulussa ja Suomessa viihtymistä ja elämistä. Tämä toiminnallinen opinnäytetyö ja sen produkti (järjestöopas) on tehty Villa Victorille siksi, että heille järjestöoppaasta on eniten hyötyä. Villa Victor voi hyödyntää opinnäytetyötä esimerkiksi siten, että he voivat järjestöopasta apuna käyttäen kertoa maahanmuuttajille järjestötoiminnasta, sekä he saavat uutta tietoa järjestötoiminnan hyödyntämisessä maahanmuuttajan kotoutumisen apuna. Villa Victor toimii monien erilaisten maahanmuuttajatyön suuntausten keskellä, jossa tällä hetkellä pohditaan miten hyödyntää kantaväestön järjestöjä maahanmuuttajan kotoutumisen tukena. Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena olikin selvittää, miten maahanmuuttajia voitaisiin saada enemmän osallisiksi kantaväestön järjestöihin. Toiminnallisen opinnäytetyön ohessa valmistuu produkti, järjestöopas maahanmuuttajille, jonka tarkoituksena on, madaltaa maahanmuuttajien osallistumiskynnystä järjestötoi-mintaan. Opinnäytetyön tutkimuskysymykset ovat seuraavat: 1. Miten maahanmuuttajat ovat päässeet kantaväestön järjestöihin osallisiksi? 2. Onko järjestöaktiivisuudesta ollut apua kotoutumisessa? 3. Minkälaista tietoa maahanmuuttajat toivovat järjestöistä ja yhdistyksistä? Tämä opinnäytetyö on tehty kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä on käytetty teemahaastatteluja. Haastatteluiden avulla pystyin parhaiten saamaan esille ne asiat, jotka olivat tärkeitä produktin onnistumisessa. Lisäksi kaikkien haastateltujen maahanmuuttajien ääni pääsi kuuluville tällä metodilla. Opinnäytetyötä varten haastattelin kahdeksaa kantaväestön järjestöissä toimivaa maahan-muuttajaa. Opinnäytetyössä selvisi, että järjestöt ja yhdistykset ovat erittäin hyvä paikka maahanmuuttajille kokea osallisuutta. Maahanmuuttajat eivät olleet kokeneet järjestöissä syrjintää ja he olivat saaneet järjestötoiminnasta uusia ystäviä. Lisäksi he olivat oppineet kieltä ja kulttuuria sekä laajentaneet omia verkostojaan. Maahanmuuttajat toivoivat tulevaisuudessa järjestöiltä tehokkaampaa tiedotusta, jotta maahanmuuttajien olisi helpompi löytää mukaan toimintaan. Tämän opinnäytetyön tulokset on hyödynnettävissä kaikilla maahanmuuttajatyötä tekevillä tahoilla. Kantaväestön järjestöt ovat erittäin hyviä toimintapaikkoja maahanmuuttajille kokea sekä osallisuutta, että kotoutumista. Lisäksi toiminnallisen opinnäytetyön ohessa valmistuvan produktin (järjestöopas) tulen luovuttamaan kansainvälisen toimintakeskus Villa Victorin käyttöön.Villa victor is international activity center that provides activities for immigrants and Finns living in Oulu. Villa Victor organizes and coordinates informative events and courses in the Finnish language for im-migrants together with clubs, celebrations, and cultural events for people interested in all issues that are international in nature. Villa Victor aims to enable and facilitate positive interaction between and within immigrant communities and Finns. They also focus to improve the living conditions and creating positive experience. This practice-based thesis and its practice element (Guideline for participating and establishing NGO [non-governmental organization]) is tailored for the needs of Villa Victor. This is due to the fact that Villa Victor with its international clientele will mostly benefit from practice-based thesis. The Villa Victor operates in turbulent context where several immigration related tasks, working routines where current focus is on innovating ways to utilize expertise gained in NGOs to integrate and assimilate immigrants to Finnish culture. This practice-based research aims to understand how immigrants can be more strongly partaken to NGOs run by Finns and how immigrants can establish their own NGOs. As a practical result this practice-based thesis provides a guideline for immigrants to participate in NGOs in order to lower the barriers for belonging to a NGO. The research questions for this practice-based thesis are as follows: 1. How immigrants have gained access to Finnish NGOs ? 2. How has NGO activities helped in integration and assimilation to Finnish culture ? 3. What type of information is needed about NGOs ? This research is carried out as qualitative research. Research method employed is thematic inter-views. With in-depth thematic interviews researcher can best elucidate the facts and information that is needed to produce successful practice-based thesis. In addition, all the interviewees were heard dur-ing the process which makes qualitative research worthwhile. For this thesis eight immigrants, from diverse cultures that belong to a Finish NGO were interviewed. As a result this thesis demonstrates that NGOs established by Finns are excellent place for immigrant to feel that they belong to a community and culture. Immigrants did not feel that they were left out, bullied or discriminated because they were immigrants and actually they felt that they gained new friends, learnt language, and something about Finnish culture, as well as accumulated social capital. For the future immigrants hoped that Finnish NGOs would communicate more effectively about their NGOs to immigrants as most of the immigrants do not find direct access to NGOs run by Finns. The results from this practice-based thesis can be utilized in all NGOs and other organizations working with immigrants and immigration related issues. This is due to the fact that NGOS run by Finns are excellent places for immigrants to feel that they belong to a community and culture. Additionally, the outcome of the practice-based thesis i.e. the guidelines for participating and establishing NGOs will be offered to international activity centre Villa Victor to serve as practical tool to continue their integration and assimilation efforts

Järjestöluettelon koonti Helsingin kaupungin päihde- ja terveyspalveluille

Sosiaali- ja terveysalan palvelutuottajat ovat muutoksien edessä. Suomen hallitus on tehnyt uusia linjauksia sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiselle. Tarkoituksena on lisätä palvelujen moni-puolisuutta sekä mahdollistaa julkisen sektorin lisäksi myös yksityisen ja kolmannen sektorin hyö-dyntämistä terveyspalvelujentuottajina. Helsingin kaupungin tavoitteena on vahvistaa yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa sekä muuttaa sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamista kohti geneeristä toimintamallia, jossa ihminen nähdään kokonaisuutena. Tämän toiminnallisen opinnäytetyön toimeksiantaja oli Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston terveys- ja päihdepalvelut. Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda työkalu järjestökentän hyödyntämiseen Helsingin kaupungille geneerisen mallin luonnissa, kolmannen sektorin nykytilan kar-toituksen pohjalta. Opinnäytetyössä kolmas sektori oli rajattu sosiaali- ja terveysalan järjestöihin. Opinnäytetyön tarkoitus oli, että Helsingin kaupunki pystyy hyödyntämään kerättyä tietoa järjestöistä suunnitelleessaan asiakkaan jatko- ja tukihoitomuotoja. Toimeksiantaja oli kiinnostunut tuottaako järjestöt ryhmä- ja/tai vertaistukitoimintaa. Toimeksiantajalla on tavoitteena tulevai-suudessa luoda malli helpottamaan asiakkaan jatko- tai tukihoito toteutumista yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa esimerkiksi ryhmätoiminnan avulla. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys keskittyi kolmanteen sektoriin sekä sosiaali- ja terveysalan järjestöihin Suomessa. Opinnäytetyössä syvennyttiin palvelujen tuottamisen teoriaan sekä järjestöihin palveluntuottajina. Lisäksi oli tärkeä ottaa tarkasteluun myös sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittyminen tulevaisuudessa. Nykytilan kartoitus ja aineiston keruu toteutettiin järjestöjen internetsivujen systemaattisella ha-vainnoinnilla, jonka tulosten avulla luotiin sähköinen kysely. Sähköinen kysely lähetettiin 147 järjestölle, joista kahta järjestöä ei tavoitettu. Kysely tavoitti 145 järjestöä ja vastaus saatiin 42 järjestöltä. Vastausprosentti oli 29 prosenttia. Vastanneista järjestöistä kahdeksan toteutti ryhmätoimintaa ja kaksitoista järjestöä tuotti vertaistukitoimintaa. Sähköisellä kyselyllä kartoitettiin myös järjestön mielenkiintoa geneeriseen malliin sekä kiinnostusta mahdolliseen yhteistyöhön tulevai-suudessa Sosiaaliviraston kanssa. Aineiston analysoinnin jälkeen valmistettiin järjestökortit, jotka liitettiin järjestöluetteloon. Opinnäytetyön tuotoksena oli järjestöluettelo, joka koostui järjestökorteista. Jokaisen sähköiseen kyselyyn vastanneen järjestön vastauksien pohjalta tehtiin järjestökortti, jossa sisältönä oli kyseisen järjestön toiminnan tarkoitus, arvot ja palvelutarjonta. Järjestöluettelo auttaa tulevaisuudessa toimeksiantajaa, kun he selvittävät mahdollisia yhteistyökumppaneita jatko- ja tukihoidon järjestämisessä.The social and health care branch is in transition. Finnish government has established a new policy for providing services in the social and health care branch. The objective of this new policy is to increase services and utilize the private and third sector as health care service providers together with the public sector. The purpose of the City of Helsinki is to strengthen co-operation with the third sector and transform social and health care services towards a generic approach where the individual is perceived as an entity. The purpose of this functional thesis was to create a tool to utilize the third sector as a service provider for the Health and Substance Abuse Services of the City of Helsinki. The tool was a list of associations which was created based on a survey conducted with the third sector in the Helsinki area. In this thesis the third sector is limited to social and health care associations. The objective of this thesis was that the City of Helsinki could utilize the gathered information from the associations when the Health and Substance Abuse Services of City of Helsinki is planning client support and follow up treatments. The Health and Substance Abuse Services were interested in group and peer support treatments. The objective for the future in the City of Helsinki Health Care Services is to create a model, which makes it easier to provide services as a group and peer support treatments in the third sector. The theoretical framework in this thesis covers on the third sector as a concept, especially associations in the Social and Health care branch in Finland. Service production theory and associations as a service provider were covered. It was important to scrutinize how social and health care services will be developed in the future. Information from the social and health care branch and association in the Helsinki area was collected through systematic netscouting on the association’s’ internet pages. Based on these results a survey was compiled. It was sent to 147 associations. All together 42 associations answered the survey. The response rate was 29 percent. Eight associations offer group activities and twelve associations provide peer support activity. Associations’ interest to work towards a generic approach and interest in possible co-operation in the future with the City of Helsinki Health Care Services were also collected in the survey. The output of this thesis is a list of associations, which includes an individual description of the as-sociation. Every association description includes the association’s goals, values and provided services. The list helps the City of Helsinki when they list possible partners for client support and follow up treatments

Opiskelijakuntatoiminnan ja opiskelun yhdistäminen ammattikorkeakoulussa

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten opiskelijakuntatoiminnan ja opiskelun yhdistäminen ammattikorkeakoulussa onnistuu. Työssä selvitettiin opiskelija-aktiivien ajankäyttöä ja motivaatiota osallistua opiskelijakunnan toimintaan. Työn tuloksena saatiin ammattikorkeakoululle kehitysehdotuksia opiskelija-aktiivien kannustamiseen ja motivoimiseen. Opinnäytetyö toteutettiin tekemällä seitsemän yksilöhaastattelua, yksi ryhmähaastattelu ja kysely. Haastatteluilla ja kyselyillä saatiin kerättyä tietoa koulutusalajärjestöiltä, Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijakunta JAMKOn hallitukselta ja edustajistolta. Aktiivitoiminta koettiin opettavaiseksi ja hyödylliseksi ja sen avulla opiskelijat olivat luoneet uusia ihmissuhteita ja verkostoja sekä pystyneet kehittymään ihmisinä. Opiskelijakuntatoiminta kuitenkin vie aikaa opiskeluilta. Ratkaisuna tähän nähtiin muun muassa vaihtoehtoiset opintojen suoritusmuodot. Tutkimuksesta selvisi myös että ammattikorkeakoulun opettajien ja muun henkilökunnan tietämys opiskelijakuntatoiminnasta on vajavaista. Opiskelija-aktiivien tulisi olla oma-aloitteisempia opintopisteiden hakemisessa sekä opiskelujen ja opiskelija-aktiivitoiminnan yhdistämisen edistämisessä. Tutkimus osoitti, että selkeyttämällä opintopisteiden myöntämistä sekä henkilökuntaa tiedottamalla voitaisiin parantaa opiskelija-aktiivien motivoitumista. Joustavat opiskelumuodot olisivat myös kehitystä oikeaan suuntaan. Opiskelijakuntatoiminnasta saatavan osaamisen tunnistaminen auttaisi opiskelija-aktiivitoimijaa motivoitumaan myös opintoja kohtaan. Yhteistyötä ammattikorkeakoulun ja opiskelijakunnan välillä toivottiin kehitettävän.The aim of the thesis was to study how students can combine student union activity and the studies at the University of Applied Sciences. It was examined what motivates the students and how they manage their time. The results can be utilized as development suggestions for JAMK University of Applied Sciences on how to support and motivate student activists. This study was conducted through seven individual interviews, one group interview and an inquiry. The interviewees were student activists who had worked in different tasks in the student union JAMKO, a body of representatives and student field organizations. Working in the student union was considered to be an educational and useful activity. The student union work, however, is time-consuming and can also have a negative effect on the progress of one’s studies. It was found out that the teachers and staff did not have enough knowledge regarding the student union work. Furthermore, the student activists should show more initiative in combining student union activity and the studies at the university of applied sciences. This study showed that alternative forms of completing the studies, informing the teachers and staff about the student union work and making acquiring credits easier would be good ways to support student activists in their studies. It is recommended that there would be increased cooperation between JAMK University of Applied Sciences and the student union JAMKO

”Niin monta rautaa tulessa” : aktiivinen kansalaisuus järjestöaktiivien yliopisto-opiskelijoiden kertomana

Nuorten aktiivinen kansalaisuus on yksi tämän päivän yhteiskunnallisen keskustelun aiheita. Nuorten aktiivisuuden laskusta ollaan huolissaan, minkä vuoksi aktiivisena kansalaisena kehittymisen väyliä ja tukikeinoja etsitään jatkuvasti. Yliopistoissa tapahtuvaan opiskelijajärjestötoimintaan osallistuminen on yksi esimerkki nuorten aktiivisesta kansalaisuudesta. Tässä tutkimuksessa perehdyttiin järjestöaktiivien yliopisto-opiskelijoiden kuvauksiin heidän osallistumisestaan järjestötoimintaan tarkoituksena tarkastella, millaisena aktiivisena kansalaisuutena yliopistojen järjestötoiminta näyttäytyy järjestöaktiivien opiskelijoiden kertomana. Tätä pääkysymystä tarkasteltiin neljän osatutkimuksen avulla, joille kullekin on asetettu omat tutkimustehtävänsä ja -kysymyksensä. Tutkimuksen pääkysymystä lähestyttiin järjestötoimintaan tulon ja motivaation näkökulmasta (osatutkimus I), järjestötoiminnassa oppimisen näkökulmasta (osatutkimus II), järjestötoiminnassa kohdattujen haasteiden näkökulmasta (osatutkimus III) ja yliopistoaktiivien näkemyksistä itsestään tulevaisuuden työelämässä (osatutkimus IV). Tutkimuksen teoreettisessa taustassa avataan ensinnäkin aktiivisen kansalaisuuden käsite ja yliopisto-opiskelu omanlaisena elämänvaiheenaan. Järjestötoiminnassa oppimista tarkastellaan kokemuksellisen oppimisen mallin ja demokratiataitojen käsitteen näkökulmista. Järjestötoiminnassa kohdattavien haasteiden ja niistä selviytymisen tarkastelua taustoitetaan nuoruuden myönteisen kehittymisen sekä vahvuuksien ja resurssien teorioilla. Järjestötoiminnassa tapahtuvaa kehitystä tarkastellaan sosiaalisten, emotionaalisten, toiminnallisten ja tiedollisten positiivisen kehityksen resursseihin peilaten. Sosiaalis-kognitiivinen urateoria muodostaa pohjan työelämäodotusten analyysille. Tutkimus oli laadullinen tutkimus, jossa hyödynnettiin narratiivisen tutkimuksen menetelmiä. Aineistonkeruun tavoitteena oli saavuttaa yliopistoaktiivien henkilökohtaiset kertomukset kokemuksistaan ja toiminnastaan järjestöissä. Tutkimuksen aineisto koostui kahdesta aineisto-osasta: kirjallisista kertomuksista (N=48 järjestöaktiivia) ja henkilökohtaisista haastatteluista (N=12 ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajaa). Aineistojen analyyseissä hyödynnettiin narratiivisen tutkimuksen analyysimenetelmiä. Kirjallista aineistoa käytettiin osatutkimuksissa I ja IV. Haastatteluaineistoa hyödynnettiin osatutkimuksissa II, III ja IV. Järjestötoimintaan mukaan tulon syyt ja motivaatiotekijät voitiin luokitella viiteen kategoriaan: sosiaalisiin merkityksiin, osallisuuden ja vaikuttamisen haluun, järjestöaktiivisuuden antaman kokemuksen ja hyödyn arvostukseen, elämäntapaan ja sattumiin. Järjestötoiminnassa oppimista puolestaan tapahtui neljässä erilaisessa taitokategoriassa, jotka olivat kommunikaatiotaidot, yhteistyötaidot, päätöksentekotaidot ja poliittisen osallistumisen taidot. Lisäksi järjestötoiminnassa opitaan monipuolisia käytännön taitoja järjestöjen arjen pyörittämiseksi. Järjestötoiminnassa kohdataan myös haasteita. Järjestöaktiivit kuvasivat kognitiivisia haasteita, kuten jaksamista, sosiaalisia haasteita, joita ilmeni muiden ihmisten kanssa työskenneltäessä, toiminnallisia haasteita, kuten järjestötoiminnan sääntöjen ja normien omaksuminen, sekä emotionaalisina haasteina toiminnassa esiin tulleita negatiivisia tunteita. Toimijat kuvasivat myös tapojaan haasteista selviytymiseksi, jotka osoittavat positiivisten voimavarojen olemassaoloa ja kehittymistä. Järjestötoiminnassa kartutetut konkreettiset työelämätaidot pönkittivät järjestöaktiivien minäpystyvyyden tunnetta. Lisäksi opiskelijat kertoivat järjestötoiminnan edistävän opintoja nostamalla opiskelumotivaatiota. Järjestötoiminnan arvioitiin myös edistävän työnhakua muun muassa siinä muodostettujen sosiaalisten verkostojen avulla. Tutkimuksen perusteella yliopistojen tulisi entistä enemmän kannustaa opiskelijoita aktiiviseen kansalaisuuteen ja järjestötoimintaan. Järjestötoiminnan moninaiset hyödyt pitäisi tunnistaa ja tunnustaa osana korkeakoulutusta nykyistä paremmin. Sosiaaliset suhteet saavat järjestötoiminnassa korostetun roolin niin hyvässä kuin pahassa. Opiskelijoiden yhdessä toimiminen ei ole aina ruusuilla tanssimista. Positiivisen järjestökulttuurin luominen on omiaan edistämään oppimista, uusien toimijoiden mukaan tulemista sekä tuomaan esiin kaikkia niitä järjestötoiminnan hyviä piirteitä, joita aktiiviseen kansalaisuuteen liittyy. Järjestötoiminnassa oppimisessa korostuu kokemuksien kautta oppiminen. Nykyisestä toiminnasta puuttuu kuitenkin suunnitelmallisuuden elementti. Siten järjestöaktiivit eivät välttämättä huomaa järjestötoiminnan hyötyjä tai pahimmillaan ne voivat jopa jäädä toteutumatta osaamisen ja oppimisen reflektoinnin ja työkalujen puuttuessa. Korkeakoulutukseen kohdistuvat paineet suorastaan edellyttävät epämuodollisen oppimisen tunnistamista ja tunnustamista. Järjestöaktiivit oppivat toiminnassa arvokkaita taitoja ja kokevat olevansa valmiimpia kohtaamaan työelämän haasteet. Järjestötoiminnasta voisi huolellisella työllä tulla saumaton osa yliopistojen oppimisympäristöä ja työelämää. Myös tulevien työnantajien näkökulmasta olisi aiheellista sanallistaa järjestötoiminnassa tapahtuva oppiminen. Aktiiviseksi kansalaiseksi ei synnytä automaattisesti, vaan se on oppimisprosessi, joka tässä tutkimuksessa kuvattiin eri näkökulmista. Järjestötoiminta on omiaan synnyttämään aktiivisen kansalaisuuden taitoja nuorissa ihmisissä.Young people’s active citizenship is one of the most topical issues in today’s societal discourse. The decrease in their activity is worrying, and therefore new ways to develop as active citizens and support the development are constantly searched. Participation in student activism in universities is one example of young people’s active citizenship. This study focused on university students’ descriptions of their participation in student activism. The purpose was to analyze how student activism in universities resemble active citizenship when described by student activists themselves. This main research task was studied in four sub-studies that each had their own research tasks and questions: reasons for and motivation to participate in student activism (study I); learning in student activism (study II); challenges faced in student activism (study III); and student activists’ perceptions of themselves as future employees (study IV). The theoretical background of the research focused first on the concept of active citizenship and university studies as a phase of life. In organizational activities, learning was viewed from the perspectives of experiential learning and democracy skills. Challenges faced in student activism and the means of coping with them were analyzed by leaning on theories about positive development and strengths and resources. Positive social, emotional, functional, and cognitive resources formed the basis of viewing development in student activism. The social-cognitive career theory was used for analyzing students’ expectations of their future careers. This was a qualitative research that employed the approach and methods of narrative research. The purpose of the data collection was to hear student activists’ personal narratives about their experiences and work in student organizations. The data comprised two parts: written narratives (N=48 student activists) and personal interviews (N=12 chair persons of student unions). The data analyses employed narrative analyzing methods. The written narratives were used as data in sub-studies I and IV, and the interview data in sub-studies II, III, and IV. Reasons for and motivation to participate in student activism could be categorized into five categories: social motives; urge to participate and influence; appreciation of the experience and benefits from student activism; activism as a life style; and coincidence. Learning in student activism occurred in four skill areas that were communication skills, collaboration skills, decision-making skills, and political participation skills. In addition, student activists had learned various practical skills that were needed in the everyday work in student organizations. Students had also faced challenges in student activism. They described cognitive challenges, such as coping; social challenges that occurred for example when working with other activists; functional challenges, such as adopting the rules and norms of organizational activities; and emotional challenges, such as negative feelings related to activities. Student activists also described their coping with challenges, which proved that they possessed and developed positive resources. The concrete work skills seemed to boost student activists’ sense of self-efficacy. Furthermore, they reported that student activism enhanced their studies because participation in it also increased their motivation to study. Student activists also expected that student activism would enhance their employment, for example, due to the social networks they had created through student activism. Based on the findings, universities should encourage students to become active citizens and participate in student activism. The multiple benefits of organizational activities should be better recognized and acknowledge as a part of higher education. Social relationships have an emphasized role in organizational activities—in good and in bad. Students’ mutual collaboration is not always just sunshine. Therefore, creating a positive organizational culture would enhance learning, recruitment of new members, and make visible all the good features of organizational activities that are present in student activism. Experiential learning typifies learning in organizational activities. However, it is not systematically planned in its current form. It means that student activists do not necessarily recognize the benefits of activism or, at its worst, they do not become fulfilled if students are not able to reflect and recognize their skills and learning. The expectations targeted at higher education downright necessitate the recognition and acknowledgement of informal learning. Student activists learn valuable skills in organizational activities and consider themselves more ready to employment and face related challenges. If carefully planned, student activism could become a seamless part of learning environments of universities and work life. Likewise, it would be important to make the learning that happens in student activism visible also from the perspective of future employers. People do not born as active citizens automatically but becoming one is a learning process, which was described from various perspectives in this study. Student activism is a good way of developing active citizenship skills in young people

Marfanin oireyhtymä : Harvinaiset-opas

Marfan oireyhtymä on sidekudosten vakava perinnöllinen sairaus. Se voi aiheuttaa muutoksia sydämessä, verisuonistossa, silmissä, luustossa, keuhkoissa, selkäydinkanavassa sekä ihossa. Sen tärkein terveysongelma on oireeton aortan laajentuma. Oireyhtymän piirteet vaihtelevat tapauskohtaisesti vähäisistä vaikeisiin. Hyvässä potilasohjeessa on oleellista asioiden esittäminen tärkeysjärjestyksessä potilaan näkökulma huomioon ottaen sekä asioiden looginen eteneminen. Selkeän tekstin rakenne koostuu lyhyehköistä kappaleista, helposti hahmottuvista virkkeistä sekä mahdollisimman yleiskielellisestä tekstistä. Se, että ohje on kirjoitettu juuri potilaalle tai hänen omaiselleen, on tärkeintä. Pitkäaikaissairaiden lasten perheet tarvitsevat tukea arjessa selviytymisessä, vanhemmuuden vahvistamisessa sekä tunteiden jakamisessa. Lapsesta, jolla on pitkäaikaissairaus, tulee helposti perheen päätöksenteon ja toiminnan keskipiste. Tämän vanhemmat kokevat usein kuluttavaksi ja raskaaksi.Hoitotyön lähtökohtana on perheen yksilöllinen tilanne ja avuntarve. Opinnäytetyössä tehtävänä oli tuottaa Marfan oireyhtymää käsittelevä harvinaiset-opas vanhemmille, sairastuneille sekä muille asiasta kiinnostuneille. Projektin tavoitteena on antaa tietoa Marfan oireyhtymästä sairastuneille, omaisille ja muille asiasta kiinnostuneille. Opas sisältää tietoa sairaudesta, sen oireista, hoidosta, sekä arjessa selviytymisestä ja tukimuodoista. Siinä on käsitelty vertaistuki- ja järjestötoimintaa, yhteiskunnan tukia ja lisäksi mukana on hyödyllisiä linkkejä asiaan liittyen. Työn toimeksiantajana oli Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö. Opas kuuluu Invalidiliiton Harvinaiset oppaisiin.Oppaan voi myöhemmin lukea osoitteesta www.invalidiliitto.fi. Jatkossa olisi hyvä päivittää opasta, kun sairaudesta saadaan uutta tutkittua tietoa.Marfan’s syndrome is a systemic disorder of connective tissue. Marfan’s syndrome is a multisystem disorder with manifestations typically involving the cardiovascular, skeletal, lungs ,skin, spinal cord and ocular systems. The Syndromes main healthproblem is symptomless dissection of the ascending aorta.Clinical presentation varies from mild symptoms to serious symptoms. In good patient information guide it is very important how to present things to approach disease from the patient’s perspective. The clear structure of the text consists of short pieces, logically arranged sentenced and also simple fied language. It is very important that the guide is written just for the patient or relatives. The family of the chronic diseased child needs support for coping with daily life and establishment of parentage. Child with a chronic disease easily becomes the center of attention and decisions in family. Parents will find this often consuming and difficult.Nursing is based on the families unique situation and need of help. The purpose of the thesis was to produce a guide about marfan’s syndrome.The guide is aimed for people with Marfan’s syndrome, parents and others who are interested.The guide contains information about the disease,its symptoms and treatmeant methods. The guide deals with everyday survival, peer support and social support.The work was commissioned by the Rare Unit of the Finnish Association of People with Physical Disabilities. In the future it woud be good to update the guide when new research-based information about the illness is available. The guide can be found at www.invalidiliitto.fi.

Yhdessä se syntyy - Jaksaminen vapaaehtoisessa järjestötoiminnassa

Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena on ollut luoda järjestötyöhön opas, joka käsittelee toiminnassa jaksamisen haasteita vapaaehtoisten näkökulmasta. Opas on syntynyt vapaaehtoisten kokemusten pohjalta, joita työn tueksi on kerätty kyselyn ja haastattelun avulla. Oppaan tarkoituksena on tehdä näkyväksi niitä haasteita, joita toiminnassa on jaksamisen näkökulmasta. Opas pyrkii myös vastaamaan jaksamisen haasteisiin tuomalla esiin niitä menetelmiä ja toimintatapoja, jotka jaksamista tukevat. Oppaaseen on koottu myös tietoa järjestötoiminnan tilasta ja kehittämisen tarpeista sekä osallistumiseen ja jaksamiseen vaikuttavista tekijöistä. Opas lähestyy vapaaehtoistoiminnassa jaksamista niin yksilön kuin organisaationkin näkökulmista kuljettaen kokoajan matkassa vapaaehtoisten ainutlaatuisia kokemuksia. Oppaan tilaajana on toiminut Suomen Sosialidemokraattinen puolue. Oppaan kuvitus on Heli Pukin käsialaa. Opinnäytetyössä jaksamisen haasteita vapaaehtoisessa järjestötyössä käsitellään teorian sekä hankitun aineiston näkökulmasta. Työssä myös kuvataan oppaan syntymistä ja sen merkityksellisyyttä suhteessa toimialan haasteisiin.The intention of this functional thesis has been create a guide, which handle challenges of well-being in organizational activities. This guide is includes volunteers experienses, which has collected by interviews and surveys. The meaning of this guide is to clear up those challenges which come out in action by perspective of well-being. Guide attempt also to respond the challenges of well-being by bring out the methods and rituals which contribute well-being. Guide includes the information about condition of organizational activities and developing area in acts. In guide, there is also text about causes which have an effect to involvement and well-being. Guide approach the well-being in organizational activities by perspective of individual and organization. There is all the time along the unique experiences of volunteers. The orderer of this guide is Finnish Social Democratic party. Artwork in guide is handwrite of Heli Pukki. In thesis I handle the challenges of well-being by perspective of the theory and collected material. This work also includes the description how the guide arise and what is the meaning of it according to profession

Yritysten työeläkemaksut vuonna 2003

Julkaisu sisältää tilastotietoja yritysten maksamista lopullisista vakuutusmaksuista vuonna 2003. Tiedot perustuvat eläkevakuutusyhtiöiltä saatuihin vakuutuskohtaisiin tietoihin ja eläkesäätiöiden ja -kassojen työnantajakohtaisiin tilinpäätöstietoihin ja eläkkeiden kustannusten perusteena oleviin tietoihin

Työterveyshuollon ja yrityksen yhteistyö ja toimintamallit työkyvyn tukemisessa

Pk-yrityksiä on Suomessa paljon. Suurempiin yrityksiin verrattuna työterveyshuollon ja työkyvyn ylläpidon haasteita tuovat työntekijöiden pieni lukumäärä sekä vähäiset työjärjestely- ja joustomahdollisuudet. Työkyvyn ja –hyvinvoinnin systemaattinen ylläpitäminen, edistäminen ja tukeminen vaatii erityisolosuhteiden vuoksi panostusta ja tässä korostuu työterveyshuollon merkitys asiantuntijana sekä toimiva yhteistyö työnantajan ja työterveyshuollon välillä. Tässä kvantitatiivisessa poikittaistutkimuksessa selvitettiin työterveyshuollon sekä pk-yritysten yhteistyötä työkyvyn tukemisessa ja yrityksissä käytössä olevia toimintamalleja tai käytäntöjä sekä niiden toimivuutta työntekijöiden työkyvyn tai -hyvinvoinnin ylläpitämiseksi tai edistämiseksi. Tietoa kerättiin sähköisen kyselylomakkeen avulla 139 pk-yritykseltä. Tulokset kuvattiin frekvenssi- ja prosenttijakaumina. Aineiston analysoinnissa hyödynnettiin faktorianalyysiä, jonka jälkeen aineistosta muodostettiin summamuuttuja. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että yritysten kokemukset yhteistyön sujuvuudesta työterveyshuoltojen kanssa vaihtelivat. Yrityksissä käytettiin melko paljon erilaisia käytäntöjä tukemaan työntekijöiden työkykyä. Näitä käytäntöjä ei kuitenkaan koettu yhdeksi kokonaisuudeksi, koska yli puolessa yrityksistä ei ollut käytössä, eikä kehitteillä työkyvyn tukimallia. Yritysten toimiala vaikutti melko usein siihen, käytettiinkö yrityksissä työntekijöiden työkyvyn tukemisen toimintamalleja ja terveys- ja sosiaalipalveluiden sekä järjestötoiminnan alan yritykset käyttivätkin eniten työkyvyn tukemisen toimintamalleja. Yritysten ikä ei pääsääntöisesti vaikuttanut yrityksissä käytettyihin työkyvyn tukemisen toimintamalleihin. Sen sijaan pienimmissä yrityksissä käytettiin yleensä vähiten työkyvyn tukemisen toimintamalleja. Suurin osa yrittäjistä ei ollut saanut työterveyshuollon edustajalta tarpeeksi tietoa lakisääteisistä oikeuksista kuntoutukseen, eikä valtaosa yrittäjistä tuntenut tarpeeksi yhteiskunnan tarjoamia tukia vajaakuntoisen työntekijän työssä selviämisen tukemiseksi. Pienyrittäjien työkyvyn turvaamiseksi ja edistämiseksi on tarpeellista kehittää jatkossa työterveyshuollon ja yrityksen yhteistyötä ja toimintamalleja työkyvyn tukemisessa niin työpaikan, työterveyshuollon kuin yhteiskunnankin tasoilla. Tämän tutkimuksen keskeisenä johtopäätöksenä todetaan, ettei nykyisellään työterveyshuollon ja pienyritysten yhteistyö ja toimintamallit aina kohtaa pienyrittäjien tarpeita