Självregleringsbefrämjande arbete i språkbadsundervisning

Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää, millaisia itseohjautuvuustaitoja edistäviä työtapoja kielikylpyopettajat käyttävät opetuksessaan sekä samalla kartoittaa teoreettisen viitekehyksen avulla kielikylpyopettajien käyttämien itseohjautuvuutta edistävien työtapojen laatua. Lisäksi selvitän, millä tavalla kielikylpyohjelma edistää itseohjautuvuustaitojen kehittymistä, ja minkälaisia haasteita se tuo itseohjautuvuustaitojen opettamiseen kielikylpyopettajien kokemuksen pohjalta. Lisäksi tutkimukseni tavoitteena on eritellä työn piirteitä, jotka erityisesti kehittävät itseohjautuvuutta teoreettisen viitekehyksen avulla. Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeiden avulla, ja vastauksia saatiin neljältätoista kielikylpyopettajalta, jotka toimivat monilla eri paikkakunnilla. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kikyopettajat käyttävät monenlaisia itseohjautuvuutta edistäviä työtapoja opetuksessaan. Keskeisiksi opetustavoiksi osoittautuivat interaktiiviset työtavat sekä teemaopetus. Tämän lisäksi itseohjautuvuutta edistäviä piirteitä havaittiin kielikylpyopettajien käyttämissä työtavoissa. Piirteitä, joiden havaittiin kehittävän itseohjautuvuustaitoja kielikylpyopetuksesta oli muun muassa oppilaiden aktiviisuus tunnin aikana, kielikylpyopettajien pedagoginen ajattelu opetuksessa, oppilaiden itsetunnon nostaminen, tunteiden huomiointi sekä perustarpeiden, kuten autonomian, turvallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunteen lisääminen. Tämän lisäksi kielikylpyopettajien työtapojen laatua tarkasteltiin sekä havainnoitiin elementtejä, jotka kehittävät erityisen hyvin itseohjautuvuustaitojen kehittymistä. Tutkimukseni osoitti että kielikylvyssä käytetyt opetustavat edistävät itseohjautuvuuden kehittymistä. Oppilaiden kielikylpykielinen opiskelu koettiin sekä edistävänä että heikentävänä tekijänä itseohjautuvuustaitojen kehittymiselle. Toisen kielen koettiin vahvistavan oppilaiden valppautta oppitunnilla, toisaalta oppilaiden sisällön ymmärtäminen koettiin heikentävänä tekijänä. Erityisen kehittävänä tekijänä itseohjautuvuudelle koettiin kielikylpyopetuksessa käytettävä konkreettinen, visuaalinen opetusmateriaali, sanamatriisit, saatavilla oleva elektroniikka, opettajan omistautuminen työhönsä sekä oppilaiden rohkeus ja aktiivisuus opetuksessa

Liikkumisen kestävien palvelumarkkinoiden ohjauskeinot (LIIKE-PALO)

Liikennesektori on keskellä laajaa ja nopeaa kestävyyssiirtymää. Liikenteen päästöjä on vähennettävä ja samalla on huolehdittava siitä, että mahdollisuudet liikkua säilyvät koko maassa. Uusilla liikkumispalveluilla voi olla merkittävä rooli tavoitteiden saavuttamisessa. Liikkumispalveluiden tulevaisuuteen vaikuttavat laajat yhteiskunnalliset trendit kuten kaupungistuminen ja väestön ikääntyminen. Samanaikaisesti globaalit teknologiset trendit kuten digitalisaatio, automatisaatio ja palveluistuminen aiheuttavat muutoksia yrittäjyyteen ja palvelutuotantoon. Nykyiset liikennesuunnittelun ja päätöksenteon työkalut eivät pysty vastaamaan edellä kuvattujen tekijöiden aiheuttaman siirtymän tuomiin haasteisiin. Tarvitaan uusia keinoja, joiden avulla murrosta voidaan tarkastella ja hallita pitkällä aikavälillä. Uusien keinojen tunnistamiseksi projektissa hyödynnettiin iteratiivista prosessia, jossa skenaarioiden kehittämisen kanssa kulki rinnakkain niiden esittämien potentiaalisten vaikutusten kvantitatiivinen arviointi. Liikkumisen palveluiden mahdollistaman kestävyyssiirtymän hallinta vaatii myös ajattelu- ja toimintatapojen muutosta hallinnossa. Hankkeessa tunnistettiin viisi toimenpidekokonaisuutta, joilla hallinto voi kehittää kyvykkyyksiään ja menetelmiään sekä koko hallintokulttuuria entistä oppivampaan ja ennakoivampaan suuntaan ja edistää koko liikennealan yhteistyötä.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Elevers uppfattning om bedömning i matematik i skolår 5

I följande undersökning har vi fenomenografiskt försökt att undersöka elevers uppfattning om bedömning i matematik. Vårt syfte har varit att ta reda på om lärarkontexten har en betydelse för hur elever bedömer sina kunskaper i matematik. Vi kom i undersökningen fram till att elever ofta formas till en inlärnings- eller prestationsorienterad uppfattning av bedömning. Den blir då styrande för vilka kriterier eleverna använder för att bedöma sina egna kunskaper men också hur de uppfattar lärarens bedömning. Läraren spelar en stor roll för vilken orientering eleverna konstruerar, men för att ge eleverna en inlärningsorienterad syn med läroprocessen i fokus räcker det inte enbart med en undervisning som är formativt inriktad. Det krävs också ett stort engagemang kring varje individ

Är Crossfit en motiverande träningsform?

Self-Determination Theory är en teori som handlar om hur hur och vilken grad av motivation vi har för att göra saker. Vi applicerade denna teori på Crossfitutövare då vi tror att det är en motiverande träningsform. Syftet med studien är att undersöka upplevd kvalitet av motivation i samband med Crossfit-träning. En enkätundersökning genomfördes mot 94 Crossfit-utövare från två Crossfit-anläggningar i västra Sverige. Enkäterna mätte tre olika variabler inom ramen för Self-Determination Theory: tillfredsställelse av psykologiska behov, målsättningar och motiv till träning. Dessa tre variabler ställdes sedan mot deltagarnas träningsbakgrund, hur länge de hade tränat Crossfit och hur ofta de tränar. Resultatet visar att deltagarna får sina psykologiska behov tillfredställda, har en bra träningsmotivation och strävar efter att utveckla sina färdigheter. Utifrån resultatet tror vi att träningen bedrivs i en miljö som är inlärningsorienterad och autonomi-stödjande.Vi drar därför slutsatsen att Crossfit är en motiverande träningsform. Detta tror vi beror på att träningen bedrivs i små grupper, där instruktören kan utveckla kompetenser och deltagarna har möjlighet att jobba i eget tempo och välja sina egna vikter i ett förutbestämt program. Deltagarna erbjuds ofta möjligheten att samarbeta dels under rörelseinlärning men även under de avslutande delarna i passet