164 research outputs found

    Puutarhantutkimuslaitoksen tiedote. N:o 11. Avomaan vihannesviljely

    Get PDF
    Sisältö: Säkö, Jaakko: SF-vihanneskasvilajikkeet; Mäkelä, Simo: Vihannesten viljely elintarviketeollisuuden käyttöön; Kurki, Lea: Vihannesten varastointi; Pessala, Raili: Muovihuoneen käyttö avomaan vihannesviljelyn tehostajana; Osara, Kirsti: Sipulin pahkamätä; Karhiniemi, Anneli: Rikkakasvien torjunta avomaan vihannesviljelyksilt

    Tutkimus puutarhaviljelyn tuotosta ja kustannuksesta Malminkartanon opetus- ja koetilalla

    Get PDF
    In this study the aim has been to survey the return and costs of horticulture on a given farm, in this case the Malmi Estate, the Instructional and Experimental Farm of Helsinki University. The three points on which especial attention has been focussed in the research are as follows: 1) the structure and amount of the return and costs of different branches of production and of crop groups, 2) the use of the means of production measured as physical quantities, 3) the division of the return and cost items between various crop groups and branches of production. The study includes the financial years 1950/ 1951 and 1951/1952 from April 1st, 1950, to March 31st, 1952. The garden concerned can be described as a commercial garden and in this respect it can be compared with other commercial gardens of diversified production. The only essential difference from private horticultural undertakings is that the Malmi Estate, as a state-owned farm, is exempt from taxes. The amount and structure of the return is given in table 1. The figures show that in some cases there are considerable changes in the returns of the various crop groups in different years. This fact is especially valid as regards the intercrops, which represent typical mixed crops. The receipts make the overwhelmingly biggest part of the return in all crop groups. The ¬Ľinterior transfers¬Ľ (the materials furnished by one branch of production to another) have been of some importance and even of paramount importance in the growing of ornamental plants and of vegetables in hotbeds. The indirect return has been practically of no consequence. Tables 2, 3 and 4 and figures I‚ÄĒ7 show the results concerning the amount and structure of the costs. It is striking how closely the return level is followed by the cost level in the various crop groups. The costs are overwhelmingly highest in the production of ornamental plants. This proves true in growing crops both outdoors and under glass. The figures show' very clearly how different the various crop groups are as regards the use of labour and capital. Vegetables and ornamental plants in hotbeds, small fruits and outdoor vegetables are typically the heaviest labour-consuming plants. The glasshouses involve high capital investment, as is demonstrated by the amount of the capital costs and the cost of material. Tables 2 and 3, and the summary in table 5 indicate the importance of the direct and indirect costs in the various crop groups. The direct costs represent a relatively small part of the total costs in growing crops in hotbeds; this fact denotes that this branch of production is connected with the whole horticultural enterprise rather closely. The direct costs are relatively highest when crops are grown outdoors. Table 6 shows that the direct costs are less than two thirds of the cost of material; they constitute a still greater proportion of the capital and labour costs, but only a fourth of the tractor and horse work costs. The payments for water, electricity, telephone and cables, and postage (service) and the management costs of the enterprise, belong entirely to the direct costs. Broadly speaking 60 per cent of the total costs of the Malmi Estate Garden have been direct costs and 40 per cent indirect costs. As regards the various crop groups, it has been possible to work out with some certainty only the labour (time) requirement and the application of the plant nutrients in commercial fertilizers. In table 7 information on the direct labour (time) requirement and in table 8 on the indirect labour (time) requirement of various jobs are given. In order to get a more illustrative general picture, the various jobs have been grouped as follows 1) spring farming operations, 2) management of crops, 3) harvesting and 4) other work.1 The average apple yield has been 32.5 kg per are, the yield in this case consisting only of marketable fruit. Thus the labour (time) requirement has been 33.8 hours per 100 kg. The average yield of small fruits has been 44.1 kg per are and the labour (time) requirement 70.5 hours per 100 kg. The small fruits have consisted almost entirely of currants and gooseberries. As table 10 shows, the application of commercial fertilizers has been heaviest in glasshouses and for the vegetables in hotbeds

    Puutarhatilastot 2012

    Get PDF

    Puutarhatilastot 2013

    Get PDF
    Julkaisu kuuluu myös sarjaan Tilastovakka, ISSN 2342-213

    Annales Agriculturae Fenniae. Vol. 22, 1

    Get PDF

    Lapin maatalouden rakenne ja tuotanto 2014

    Get PDF
    Lapin asukasluku ja elinkeinorakenne on vuosikymmenien vaihtuessa muuttunut paljon. Lappilaisen maaseudun yritystoiminnan peruskivi maatalous, on muuttunut rakenteeltaan ja lukum√§√§r√§isesti. Eniten maatiloja Lapissa oli vuonna 1969. Tuolloin tiloja Lapissa oli 11647 kpl. T√§st√§ tilojen m√§√§r√§ v√§heni tasaisesti ja nopea tilam√§√§r√§n lasku k√§ynnistyi 1980-luvulla. Vuoden 2014 tilaston mukaan maatiloja on en√§√§ 1612 kpl (MAVI 2015). Lis√§√§ntynyt teknologia 1990- luvun taitteessa viritti viljelij√∂iden keskuudessa ajatuksen toimin-nan kasvattamisesta. Rehunkorjuutekniikan kehittymisell√§ oli t√§h√§n tavattoman suuri merkitys. Kun aikaisemmin nautakarjarehun tekemiseen piti varata l√§hes koko kes√§ ja ty√∂t olivat suurelta osin k√§sity√∂t√§, selvittiin 1990- luvulla samasta toimenpiteest√§ muutamalla p√§iv√§ll√§ tehokkaan koneellistumisen vuoksi. Nykyisin suomalainen maatalous on voimakkaissa ristipaineissa. Euroopan Unionin maatalouspolitiikka ja globaalin talouspolitiikan ja elintarviketuotannon paineet heijastuvat suomalaiseen maatalouteen. N√§m√§ paineet n√§kyv√§t maataloudessamme nopeana tilojen koon muuttumisena. T√§m√§n globaalin paineen lis√§ksi omat vaikutuksensa on my√∂s julkisuudessa n√§kyv√§ll√§ viestill√§, jonka mukaan Suomen maatalous on ahdingossa. Asiasta tehdyt tutkimukset eiv√§t anna siit√§ n√§in yksioikoista kuvaa, osalla tiloista tosiasiallisesti menee hyvin. N√§ihin negatiivisiin viesteihin tuo oman lis√§ns√§ kertomukset byrokratian aiheuttamasta kuormasta, valtavasta ty√∂m√§√§r√§st√§ ja jatkuvista viranomaistarkastuksista. Lapin maatalousyritt√§jien keski-ik√§ on hieman yli 50 vuotta ja se on aloittavien yritt√§jien v√§h√§i-syyden vuoksi edelleen nousussa. Lapin maito- ja lihayritt√§j√§t ovat keskim√§√§rin 45‚Äď55-vuotiaita ja omistavat noin 30‚Äď60 peltohehtaaria. T√§m√§ keski-ik√§isist√§ viljelij√∂ist√§ ja keskikokoluokan maatiloista muodostuva ryhm√§ on siirtym√§ss√§ l√§hitulevaisuudessa i√§n, tai muun syyn my√∂t√§ pois aktiiviviljelyst√§. T√§ss√§ ryhm√§ss√§ on paljon sellaisia maatiloja, joiden kannattavuus on hyv√§ ja velkataakka pieni. Toisaalta osa n√§ist√§ tiloista on ollut niin sanotusti toimintaansa j√§√§hdyttelevi√§, yritysten viimeaikaiset investoinnit ovat olleet minimaalisia. Koska jatkajan olisi teht√§v√§ suuria investointeja, t√§m√§ ‚ÄĚj√§√§hdyttelystrategia‚ÄĚ vaarantaa sukupolvenvaihdoksen, tai muun omistajanvaihdoksen. Lapin kokonaismaitom√§√§r√§ oli vuonna 2014 92 milj. litraa ja maidontuottajia oli 380. Kun Lapin maidontuotanto jaetaan tasaisesti kaikkien tuottajien kesken, on ik√§luokan 51‚Äď65 tuottama laskennallinen maitom√§√§r√§ 51 milj. litraa Lapin vuotuisesta maitom√§√§r√§st√§. Nuorempien ik√§ryhmien maitotiloja, 0‚Äď50 vuotta, oli156 tilaa ja Yli 65 -vuotiaita maidontuottajia oli 11 kpl. Huolestuttavaa tilarakenteessa on, ett√§ alle 51-vuotiaiden kokonaism√§√§r√§ on pienentynyt vuodesta 2008 l√§hes sadalla tilalla. Lapissa menestyvien tuotteiden kokonaiskulutuksen arvo on l√§hes 210 milj. ‚ā¨. Se on l√§hes puolet Lapin elintarvikkeiden kokonaiskulutuksesta, jonka arvo on n. 443 miljoonaa euroa. Naudanlihasta Lapissa jalostetaan arviolta n. 25 %. Poron jalostus Lapissa kattaa kokonaisuudessaan maakunnan kulutuksen, niin kuin my√∂s lampaalla. N√§m√§ ovat kuitenkin kulutusm√§√§rilt√§√§n niin pieni√§, ett√§ niill√§ ei ole kokonaisuuteen kovin suurta vaikutusta. Lapin kannalta merkitt√§vimpi√§ jatkojalostuksen kannalta ovat maito ja naudanliha. Molemmissa puhutaan suurista m√§√§rist√§ ja niille on my√∂s mahdollista rakentaa merkitt√§v√§ maakunnallinen pohjoinen imago. Voidaan arvioida, ett√§ 57 milj. euron jalostusarvo ty√∂llist√§isi suoraan l√§hes 700 henkil√∂√§. V√§lillisen vaikutuksen kautta puhuttaisiin noin 3000‚Äď5000 hengen vuotuisesta ty√∂panoksesta lappiin. Kun puhumme jalostusarvosta, ty√∂paikoista ja elintarvikehankinnoista, emme puhu mist√§√§n abstraktista asiasta. Puhumme todellisista olemassa olevista. Tehdess√§mme elintarvikehankintoja ja hankintasopimuksia, me samalla teemme p√§√§t√∂ksi√§ ty√∂paikoista ja maakunnan vakaudesta. Hankkimamme elintarvikkeet on joku jossain viljellyt, jalostanut, kuljettanut myyntiin ja toimittanut loppuk√§ytt√§j√§lle. Hankkimalla elintarvikkeita maakunnan ulkopuolelta, me samalla siirr√§mme ty√∂panosta ja valuuttaa maakunnasta ulos. Nykyisell√§ elintarvikehankinnalla me siirr√§mme maakunnasta ulos vuosittain 443 miljoonaa euroa ja tuhansia ty√∂paikkoja. T√§st√§ elintarvikem√§√§r√§st√§ olisi l√§hes puolet mahdollista tuottaa ja jalostaa maakunnassa. Lapin maatalouden tulevaisuudelle on ehdottoman t√§rke√§√§ panostaa toimenpiteisiin, joilla etsit√§√§n niit√§ maatiloja, jotka haluavat jatkaa ja kehitt√§√§ yritt√§mist√§ tilalla. Lis√§ksi on t√§rke√§√§ tehd√§ toimenpiteit√§, joilla saadaan Lappiin maatilayritt√§ji√§ niiden tilalle, jotka haluavat luopua yritt√§jyydest√§ ja j√§tt√§√§ yritt√§misen nuoremmille. Huolimatta maatalouden alueellisesta rakennemuutoksesta, on t√§rke√§√§ muistaa, ett√§ koko Lappi on aluetta, jossa maataloutta sen eri muodoissa voi harjoittaa kannattavasti. T√§h√§n on syyt√§ my√∂s yritt√§ji√§ kannustaa
    • ‚Ķ
    corecore