106 research outputs found

    Finnish Forest and Energy Policy Model (FinFEP) : A Model Description

    Get PDF
    Finnish Forest and Energy Policy model (FinFEP) is a partial equilibrium model of the Finnish forest and energy sectors. The processing technologies of the two sectors are based on plant-level data. The approach falls into the bottom-up modeling tradition. In addition to the processing sectors, the model consists of a detailed description of forest resources on forestry land available for wood production in Finland. The model generates harvesting behavior based on optimized management rules and the state of the forest resources. In line with the usual CGE modeling convention, we formulate the partial equilibrium of the two sectors as a mixed complementarity problem (MCP). In this report, we describe the modeling approach in detail level, and give examples of applications that the model can be used for.201

    Mets√§talouden uusi kannustinj√§rjestelm√§ ‚Äď teoriaa, k√§yt√§nt√∂j√§ ja ehdotukset

    Get PDF
    Kansallisen mets√§strategian 2025 yhten√§ tavoitteena on mets√§talouden uuden kannustinj√§rjestel-m√§n rakentaminen. T√§m√§n selvityksen teht√§v√§n√§ oli arvioida taloustieteen teorian, tutkimusten, kansainv√§listen vertailujen sek√§ EU-normiston pohjalta mets√§talouden kannustinj√§rjestelm√§√§n liittyvi√§ yleisi√§ vaatimuksia ja toteutusta sek√§ tehd√§ ehdotus uuden kannustinj√§rjestelm√§n kehitt√§miseksi. Kannustinj√§rjestelm√§n perusl√§ht√∂kohdat ovat, ett√§ julkisen vallan rooli on taloudellisen toiminnan yleisten edellytysten luominen ja parantaminen, kannustinten k√§ytt√∂ tulee perustella m√§√§rittelem√§ll√§, mit√§ markkinapuutetta sill√§ korjataan, ja ett√§ julkisilla tuilla tulee olla toimintaa aidosti kannustava vaikutus. Tukien tulee olla m√§√§r√§aikaisia, mutta m√§√§r√§ajan tulisi mets√§talouden luonteen vuoksi olla kohtuullisen pitk√§, esimerkiksi EU:n rahoitusohjelmissa noudatettu seitsem√§n vuoden kestoaika. Kannusteilla ei tule paikata toisen ohjauskeinon aiheuttamaa v√§√§ristym√§√§, eiv√§tk√§ tuet saa v√§√§rist√§√§ kilpailua toimijoiden v√§lill√§. Vertailujen perusteella monet Suomen kannalta kiinnostavat Euroopan maat hy√∂dynt√§v√§t mets√§taloudessa mittavasti EU:n rahoitusinstrumentteja, erityisesti sen maaseuturahastoa. Puhtaasti kansalliset tuet on usein rakennettu de minimis -asetuksen pohjalle. Ty√∂ss√§ esitet√§√§n kolme ehdotusta mets√§talouden uudeksi kannustinj√§rjestelm√§ksi. Yhteist√§ niille on, ett√§ julkisia kannustimia k√§ytett√§isiin ensisijaisesti mets√§taloudessa havaittujen markkinapuutteiden korjaamiseen eli julkishy√∂tyjen tuotannon kannustamiseen ja haitallisten ulkoisvaikutusten ehk√§isemiseen. Perusmets√§nhoitoa ja puuntuotantoa tuettaisiin vain, jos toimenpiteill√§ on samalla merkitt√§vi√§ positiivisia ulkoisvaikutuksia (ns. kaksoisetu- eli win‚Äďwin-tilanne). Metsien ymp√§rist√∂palvelukorvaukset -vaihtoehto merkitsisi melko radikaalia n√§k√∂kulman vaihdosta perinteiseen tukipolitiikkaan verrattuna, sill√§ siihen sis√§ltyy my√∂hemm√§ss√§ vaiheessa hiilikor-vausj√§rjestelm√§n rakentaminen. Mets√§nomistajille ja puurakennusten omistajille tai tuottajille kohdistettavat hiilikorvaukset kannustaisivat mets√§nomistajia huolehtimaan metsiens√§ puustop√§√§omasta ja suosisivat erityisesti tukkipuun kasvatusta, koska tukkipuun kysynt√§ lis√§√§ntyisi. T√§m√§ puolestaan kannustaisi mets√§nomistajia huolehtimaan puuston j√§reytymist√§ edist√§vist√§ harvennushakkuista ja edist√§isi muutenkin metsien kasvua lis√§√§vi√§ investointeja. Hiilikorvaukset toteutettaisiin puuston hiilisis√§lt√∂√∂n perustuvilla hiilivuokrilla. J√§rjestelm√§n poliittisen ja hallinnollisen valmistelun vaatima aika huomioon ottaen sen k√§ytt√∂√∂n ottaminen olisi mahdollista aikaisintaan 2030-luvulla. L√§hestymistavaltaan perinteisemm√§t kannustinj√§rjestelm√§t toteutettaisiin kilpailutettuina hankehakuina. Kaikille toimijoille avoimet hankehaut perustuisivat valtakunnallisen tai alueellisen mets√§ohjelman, maakuntaohjelman, maaseudun kehitt√§misohjelman tms. ohjelman tavoitteisiin. Hankehakupohjaisista vaihtoehdoista t√§ss√§ ty√∂ss√§ esitet√§√§n kaksi alavaihtoehtoa, jotka eroavat toisistaan kannustinten piiriss√§ olevien toimintojen rajauksen suhteen. Metsien ymp√§rist√∂palvelujen hankerahoitus kattaisi metsien ja puutuotteiden mahdollistamat hiilinielut, mets√§luonnon monimuotoisuuden, metsien terveyden sek√§ maisema- ja virkistysarvojen ja mets√§nomistajien osaamisen edist√§misen. Tukikohteiltaan t√§t√§ laajempi olisi Mets√§talouden hankerahoitus, johon sis√§ltyisi edell√§ mainittujen toimenpiteiden lis√§ksi my√∂s mets√§talouden yleisi√§ toimintaedellytyksi√§ parantavia toimia (mets√§talouden tietoj√§rjestelm√§t, kiinteist√∂rakenne, mets√§tiet) sek√§ sellaisia puuntuotannon toimenpiteit√§ (energiapuun logistiikka, taimikonhoito, ymp√§rist√∂palveluiden kaupallistaminen), joilla on merkitt√§vi√§ positiivisia ulkoisvaikutuksia.201

    Metsät ja hiilivirtoja ohjaava ilmastopolitiikka

    Get PDF
    201

    Matti Palo, Uranuurtaja globaalien kysymysten tuomisessa Suomen metsäntutkimukseen

    Get PDF

    Tulevaisuuden kestävä maa- ja metsätalous. Uusien ohjauskeinojen toteutettavuusarviointi

    Get PDF
    Tässä tutkimuksessa oli tavoitteena arvioida uusiutuvien luonnonvarojen kestävän hyödyntämiseen liittyvien uusien ohjauskeinojen toteutettavuutta. Tarkastelussa oli joko täysin uusia ohjauskeinoja tai nykyisten ohjauskeinojen muunnelmia tai yhdistelmiä, jotka voisivat onnistuessaan edistää kestävää maa- ja metsätaloutta tai ratkaista nykyisen ohjauksen ongelmia. Metsäsektorin kohdalla tarkastellut ohjauskeinot liittyivät perinteiseen metsäpolitiikkaan tai muihin metsäresursseihin vaikuttaviin ohjauskeinoihin. Maataloussektorin osalta keskityttiin erityisesti uudistuvan maatalouspolitiikan ohjaukseen, jossa huomioidaan ilmasto-, energia- ja maaseutupolitiikan ohjausvaikutukset. Arvioinnin menetelmänä oli Delfoi-tekniikka, joka toteutettiin kaksikierroksisena, anonyyminä ja vuorovaikutteisena kyselyprosessina online-kyselyn muodossa. Avoimet vastaukset analysoitiin laadullisesti luokittelemalla ja ryhmittelemällä; asteikkovastauksia tarkasteltiin kokonais- ja taustamuuttujien mukaisina jakaumina. Ohjauskeinoja arvioineeseen asiantuntijapaneeliin koottiin kattava edustus maatalous-, metsä- ja ympäristöpolitiikan sidosryhmistä. Kyselyn perustaksi valmistettiin ohjauskeinojen arviointikehikko, jonka avulla tarkasteltiin erikseen tavoitteiden ja keinojen kannatettavuutta, perusteluja, kustannustehokkuutta, vaikutuksia ja vaikuttavuutta. Kestävyyden eri ulottuvuuksien (ekologinen, taloudellinen ja sosiokulttuurinen) vaikutusarviointi on olennainen osa arviointikehikkoa. Ensimmäisellä kierroksella kyselyyn vastasi 174 asiantuntijaa (vastausprosentti oli 30,5 %, sillä kutsuja lähettiin 571 asiantuntijalle) ja toisella kierroksella 74 asiantuntijaa (vastausprosentti oli 42,5 %). Tulosten perusteella arvioitiin SWOT-analyysillä ohjauskeinojen toteutettavuutta ja jaettiin keinot kolmeen ryhmään: 1) eteenpäin vietävissä olevat, 2) hiomista vaativat sekä 3) turhaa toiveikkuutta herättävät. Eteenpäin vietävissä olevia ja vahvan kannatuksen saaneita keinoja nähtiin kaksi. Ensimmäinen näistä, lannankäsittelyn investointituki nähtiin selkeänä tukimuotona, joka oikein kohdistettuna aktivoi investoimaan. Toinen, tilusjärjestelytuki pellon- ja metsänomistajille edistää onnistuessaan tilusrakenteen kehittymistä laajentavien ja kasvavien yritysten tarpeisiin. Hiomista vaativat biokaasun syöttötariffi, jonka yhteyteen toivottiin huolellisesti realistisesti tehtyjä laitosinvestointilaskelmia. Monivuotisen nurmen viljelyvelvoite eloperäisillä mailla nähtiin kannatettavana, joka tulisi toteuttaa osana CAP-pakettia. Kemera-tukien uudelleen kohdentaminen vaatii jatkotutkimusta keinon moninaisista vaikutuksista ja sopivuudesta nykytilanteeseen. Koulutussetelit puutuotealan mikroyrityksille -keinossa tulisi vielä miettiä kohdennusta, eli mihin palveluihin koulutussetelejä voitaisiin käyttää. Hiilikorvaukset maa- ja metsätaloudessa vaativat hiilitaseen mittaamiseen ja seurantaan sekä korvausten määräytymiseen liittyviä lisäselvityksiä. Turhaa toiveikkuutta nähtiin metsätalouden siirtymisessä maatilatalouden- tai yritysverotukseen, pinta-ala- ja myyntiperusteisessa metsätalouden yhdistelmäverotuksessa sekä eloperäisten maiden viljelyn ohjauksessa päästökaupalla. Asiantuntija-arvioinnissa toistuivat yksittäistä ohjauskeinoa laajemmat näkökohdat, joihin perustuen voidaan esittää seuraavia maa- ja metsätalouden julkisen ohjauksen kehittämistä koskevia suosituksia. Ensinnäkin julkista ohjausta tulisi kehittää joustavien, markkinaohjautuvien politiikkakeinojen suuntaan; tulisi välttää markkinoita vääristäviä keinoja, mutta kuitenkin suosia laajaa kestävyyttä varmistavaa sääntelyä. Toiseksi ohjauskeinojen ennakkoarviointiin kannattaisi sisällyttää kestävyysvaikutustarkastelu, jossa eri kestävyysulottuvuuksien yhteistarkastelulla voidaan arvioida kokonaiskestävyyttä identifioiden keinon heikot ja vahvat alueet. Kolmanneksi yksittäisten ohjauskeinojen kehittämisestä olisi syytä siirtyä enenevässä määrin ohjauskokonaisuuksien rakentamiseen, jossa pyritään varmistamaan ohjauksen johdonmukaisuus ja sektorikohtaisten politiikkojen koherenssi. Neljänneksi ohjauskeinojen hallinnolliseen keveyteen olisi valtiontalouden säästöpaineissa kiinnitettävä erityistä huomiota.ABSTRACT New and enhanced policy measures for sustainable use of natural resources are examined in this study. The examined policy measures could possibly promote sustainable agriculture and forestry or solve problems created by current public policy steering. In forestry, the examined policy measures deal with traditional forest policy or other policy measures that affect forest resource use. Agricultural policy measures concentrate on the future Common Agricultural Policy (CAP) guidance taking into account the challenges and goals, which are provided by climate, energy and rural policy. The evaluation was done by two rounds of online Delphi questionnaires. The survey rounds formed an interactive and anonymous process among the chosen expert panel. The chosen expert panel represented agricultural, forestry and environmental interest groups and stakeholders. Openended responses were analysed by qualitatively structuring and categorizing them, whereas, the choice responses on Likert scale were analysed based on their total and background group specific distributions. The questionnaires were designed around a prepared policy evaluation framework, which covered the advocacy of the measures and their primary aims, as well as measures’ costefficiency, impacts and effectiveness. Additionally, assessment of sustainability by ecologic, economic and socio-cultural impacts was an essential part of the evaluation framework. On the first round, 174 experts (presenting a response rate of 30.5%) evaluated the policy measures according to a prepared evaluation framework. In the second round 74 experts (presenting a response rate of 42.5%) provided revised responses. Based on the results, a SWOT analysis was made to evaluate the feasibility of the examined measures. The measures were divided into three groups: 1) Feasible to implement, 2) Refinement needed and 3) Groundless optimism offered. An investment subsidy for manure handling fell within the first category. The measure was considered as a clear form of subsidy, which conditioned with a proper allocation, will activate farmers to invest. Also a subsidy for land consolidation for expanding farms and forest enterprises was strongly supported by the panel and thus fell within the first category. The implementation of feed-in-tariff system for small-scale biogas production, obligatory farming of perennial grasses on organic soils, a reallocation of forestry subsidies from timber production to public goods, training vouchers for small and micro-scale wood product enterprises, and introduction of carbon compensations into forestry and agriculture fell within the second category. All of them received high advocacy, but included also aspects that would need to be revised further. Groundless optimism, in turn, was observed in revised taxation systems for forestry and in the emissions trading system customised for cultivation of organic soils. Some aspects and viewpoints repeated in the evaluation of numerous policy measures. Based on these, some general recommendations for the planning of public policy measures can be given. First of all, public policy measures should be developed into a direction of flexibility and market orientation. Moreover, measures that skew markets should be avoided and measures that ensure sustainability in many areas should be favoured. Secondly, the ex-ante assessments of policy measures should include a sustainability impact evaluation where the both aggregated and individual sustainability gains can be identified. Thirdly, instead of developing separate policy measures, public policy preparation should focus on building policy packages keeping in mind the consistency and coherence of sectorial policies. Finally, taking into account the tightness of state economy, administrative burden should be carefully evaluated beforehand1. Johdanto 2. Menetelmät 3. Tilusjärjestelyillä kilpailukykyä maa- ja metsätalouteen 4. Lannankäsittelyn investointituki koetaan tehokkaaksi tavaksi edistää ravinnekiertoa, teknologia kustannustehokkuuden esteenä 5. Biokaasun syöttötariffijärjestelmän laajentaminen alentaa KHK-päästöjä, mutta keinoja ja sen kustannustehokkuutta tulee vielä jalostaa 6. Eloperäiset maat nähdään kasvihuonekaasujen vähentämisen kannalta tärkeinä, mutta päästövähennysten laskentatapa ei ota niitä kaikilta osin huomioon 7. Koulutusseteleistä joustava kannuste puutuotealan mikroyritysten liiketoiminnan vahvistamiseen 8. Metsätalouden hiilikorvaukset harkinnan arvoisia pitkällä aikavälillä 9. Pinta-alaperusteisen metsäverotuksen osittainen palautus herättää kriittisyyttä 10. Metsäverotuksen siirtyminen muiden tuloverotusten suuntaan vaatisi jatkoselvityksiä 11. Kemera-tukien suuntaaminen puuntuotannosta markkinattomiin hyötyihin vastaa paremmin nykyistä metsienkäyttöä, mutta aiheuttaa myös huolta puutuotannon tasosta 12. Kemera-tukien uudelleen kohdentaminen taimikonhoitoihin, kunnostusojitusten vesiensuojelutoimiin ja luonnon monimuotoisuuteen tarjoaa parempaa suuntausta, vaikkakin yksityiskohtia tulee pohtia lisää 13. Johtopäätelmät 14. Viitteet 15. Liitteet201

    Mets√§nvuokraus ‚Äď uusi mets√§omaisuuden hoidon kokonaispalvelu : METS√ĄVUO-hankkeen loppuraportti

    Get PDF
    Luonnonvarakeskuksen ja It√§-Suomen yliopiston yhteisty√∂n√§ toteutetussa ‚ÄĚMets√§tilojen vuokrauksesta uusi mets√§omaisuuden hoidon kokonaispalvelu‚ÄĚ -projektissa tutkittiin ja kehitettiin metsien vuokraukseen perustuvaa verkostoituneen liiketoiminnan mallia yksityismetsiin. Tavoitteena oli j√§sent√§√§ ja arvioida mets√§nvuokrauspalvelun ominaisuuksia sek√§ selvitt√§√§ edellytyksi√§ k√§ynnist√§√§ vuokraukseen perustuvaa uutta mets√§palveluliiketoimintaa. Projektia toteutettaessa kotimaisen puun kysynn√§n odotettiin lis√§√§ntyv√§n merkitt√§v√§sti suunniteltujen investointien toteutuessa. Mets√§nvuokraukseen perustuva omaisuudenhoitopalvelu voisi olla yksi keino v√§hent√§√§ yksityismetsien puustovarantojen mobilisaatioon liittyvi√§ ep√§varmuustekij√∂it√§. Mets√§omaisuuden hoitopalveluna mets√§nvuokraus sijoittuu luonteeltaan hoitopalvelusopimuksen ja yhteismets√§n v√§limaastoon. Mets√§nvuokrauksessa tavoitellaan kokonaisvaltaista mets√§omaisuuden hoitoa, josta sovittaessa mets√§nomistaja luovuttaa yhdell√§ p√§√§t√∂ksell√§ metsiens√§ hakkuiden ja hoidon toteuttamisen m√§√§r√§ajaksi (esim. 10 vuodeksi) vuokralaisen hoidettavaksi mets√§nomistajalle maksettavaa (tavallisesti vuotuista) korvausta vastaan. Vuokralainen tekee toimenpiteet itse tai teett√§√§ ne kolmansilla osapuolilla noudattaen yhdess√§ mets√§nomistajan kanssa sovittuja periaatteita ja mets√§nhoitomenetelmi√§. Vuokralainen vastaa t√∂iden toteutuksesta, yksitt√§isist√§ mets√§nk√§sittelyp√§√§t√∂ksist√§, hallinnosta sek√§ tuloista ja menoista. Suomessa t√§llaista palvelua ei viel√§ ole, muualla maailmassakin se on harvinaista lukuun ottamatta julkishallinnon metsi√§. Mets√§nomistajakunnan muutoksen jatkuessa ja palveluiden k√§yt√∂n yleistyess√§ kokonaisvaltaiset omaisuudenhoitopalvelut yleistynev√§t my√∂s mets√§alalla samalla tavalla kuin ne ovat yleistyneet pankki- ja vakuutusalalla sek√§ finanssivarallisuuden hoidossa. Mets√§nvuokraus voidaan n√§hd√§ yhten√§ tapana tuottaa mets√§nomistajalle omaisuudenhoitopalvelua, jolloin palvelun sis√§ll√∂st√§ vuorovaikutteisesti sopiminen ja arvon tuottaminen maanomistajalle korostuvat. Mets√§nvuokrauksen arvolupaukset mets√§nomistajalle sis√§lt√§v√§t metsien hoidon, helppouden sek√§ vakaan tuoton. Palveluntarjoajille ja vuokralaisille arvolupaukset sis√§lt√§v√§t kumppanuuden sek√§ luotettavan ja ammattitaitoisen yhteisty√∂verkon sek√§ mittakaavaedut. Kun vuokrametsien pinta-ala on riitt√§v√§, luo syntynyt yhteisty√∂verkosto aineelliseen ja aineettomaan vaihdantaan (osaamisten t√§ydent√§miseen ja vuorovaikutukseen) ja ty√∂suorituksiin perustuvaa arvoa. Tutkimuksen kuluessa kokonaisvaltaiselle omaisuudenhoitopalvelulle tunnistettiin kolme erilaista mittakaavatasoa: paikallinen pienimuotoinen mets√§nvuokrauspalvelu, alueellinen hieman laajamittaisempi palvelumalli sek√§ valtakunnallinen malli. Paikallisessa pienimuotoisessa mallissa vuokrauspalvelu toteutuu mets√§nomistajan sek√§ tilan sijaintikunnassa toimivan toisen aktiivisen mets√§nomistajan tai mets√§palveluyrityksen v√§lisen√§ sopimuksena. Alueellinen vuokrauspalvelu voi perustua tietyn maakunnan tai mets√§nhoitoyhdistyksen alueella aktiivisesti toimivan toimijan tarjoamaan palveluun, jolloin palvelua voidaan tarjota periaatteessa kaikille kyseisen alueen mets√§nomistajille, joiden tilat ovat kiinnostavia vuokralaiselle. Valtakunnallinen malli tarjoaa k√§yt√§nn√∂ss√§ kaikkialla Suomessa sijaitsevien mets√§tilojen omistajille mahdollisuuden tarjota tilojaan vuokralle. Mets√§nvuokraus on mahdollista toteuttaa maanvuokralain mukaisena menettelyn√§, ja projekti tuotti t√§t√§ varten mallisopimuspohjan, joka on toimijoiden vapaasti k√§ytett√§viss√§. Projektin tiivistetyt loppup√§√§telm√§t ovat: ‚ÄĘ Mets√§nvuokraukseen perustuva kokonaisvaltainen mets√§omaisuuden hoitopalvelu voidaan toteuttaa nykyisen lains√§√§d√§nn√∂n puitteissa maanvuokralakiin tukeutuen. ‚ÄĘ Mets√§nvuokraukseen liittyv√§n kielteisen maineen vuoksi palvelulle parempi termi voisi olla esimerkiksi mets√§omaisuuden hoitopalvelu. ‚ÄĘ Kokonaisvaltaisen mets√§omaisuuden hoitopalvelun, jos se toteutuisi mittakaavaltaan v√§h√§nkin laajempana, vaikutukset puun mobilisaatioon, mets√§yritt√§jyyteen ja mets√§talouden kannattavuuteen voisivat olla merkitt√§vi√§. ‚ÄĘ Monet kolmea yll√§ mainittua mittakaavatasoa edustavat toimijatahot ovat olleet kiinnostu-neita palvelun tarjoamista liiketoimintamahdollisuuksista, yksityismets√§nomistajien aidon kiinnostuksen selvitt√§minen edellytt√§√§ toimivan palvelun tuomista markkinoille. ‚ÄĘ Mets√§vuokrauksen yleistyminen edellytt√§√§ toimijoilta yksinkertaisen ja selke√§n mets√§nvuokrauskonseptin kehitt√§mist√§ ja testaamista (pilotointia) k√§yt√§nn√∂ss√§, joka toimisi palvelun referenssin√§.201
    • ‚Ķ
    corecore