70 research outputs found

    Pienet kuhat petokalojen saalistuksen kohteena Oulujärvellä

    Get PDF

    Lohikalojen virikekasvatus tuottaa luonnossa menestyviä istukkaita

    Get PDF
    201

    Taimen- ja kuhaistukkaat troolin sivusaaliina Oulujärvellä

    Get PDF

    Talvivaaran nikkelikaivoksen jätevesipäästöjen vaikutukset kaloihin : Loppuraportti

    Get PDF
    Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL, 1.1.2015 lähtien Luonnonvarakeskus Luke) ja Elintarviketurvallisuusvirasto Evira toteuttivat maa- ja metsätalousministeriöstä (MMM) saadun toimeksiannon mukaisesti tutkimuksen, jossa oli tavoitteena selvittää Talvivaaran kaivosalueelta vesistöihin päässeiden jätevesien mahdollisesti aiheuttamat kudosmuutokset kaloissa sekä kudoksiin kertyneet raskasmetallipitoisuudet. Näytteenotto (viisi kierrosta 15.11.2012-17.07.2015 välisenä aikana) keskitettiin kaivoksen vaikutusalueella Kivijärvelle ja Laakajärvelle (Vuoksen vesistö) sekä Oulujoen vesistöalueella Kalliojärvelle, Kolmisoppeen ja Jormasjärvelle. Lisäksi mukana oli neljä vertailujärveä. Tulosten perusteella pyrittiin arvioimaan Talvivaaran kaivoksen päästöjen vaikutuksia kaloihin sekä kalojen käyttökelpoisuutta elintarvikkeena. Talvivaaran kaivoksen vaikutukset kuormitusalueen kalojen raskasmetallipitoisuuksiin näkyivät pääosin yksittäisinä kohonneina arvoina. Mitatut arseenin, kromin, lyijyn, nikkelin ja uraanin sekä hivenaineiden kuparin, raudan, seleenin ja sinkin pitoisuudet olivat pieniä, usein alle määritysrajojen. Kuitenkin kohonneita, sallitun enimmäispitoisuusrajan ylittäviä yksittäisiä kadmiumpitoisuuksia esiintyi kuormitus-alueella etenkin ensimmäisillä näytteenottokierroksilla. Näitä ylityksiä havaittiin Jormasjärven ja Kolmisopen särkinäytteistä vielä kolmannella kierroksella. Seurannan jatkuessa niin kadmiumpitoisuudet kuin alkuaineista mangaanipitoisuudet pienenivät, mutta elohopean osalta rajaarvojen ylityksiä esiintyi kaikilla tutkimuskierroksella. Ahvenen elohopeapitoisuudet ylittivät Talvivaaran kuormitusalueella yleisesti sallitun lainsäädännöllisen enimmäismäärän ja olivat korkeammat kuin kolmella vertailujärvellä (Kivesjärvi, Teerijärvi, Kiantajärvi). Raja-arvon ylityksiä oli etenkin kooltaan yli 100 gramman ahvenissa. Marraskuussa 2012 tapahtuneen kipsisakka-altaan vuodon jälkeen Kainuun maakunta - kuntayhtymä (nyk. Kainuun sote -kuntayhtymä/ympäristöterveydenhuolto) sekä Kainuun Ely-keskus antoivat käyttösuosituksensa Talvivaaran kaivoksen läheisille vesialueille (Kalliojärvi, Kolmisoppi ja Kivijärvi). Suositusten mukaisesti em. vesistöistä pyydettyä kalaa ei nk. varovaisuusperiaatteen mukaisesti suositeltu syötäväksi. Viiden kalastuskierroksen tulokset osoittavat raskasmetallipitoisuuksien kaloissa laskeneen. Annettua suositusta ei ole kuitenkaan purettu. Kaivosalueen lähijärvien pohjasedimenttiin varastoituneet raskasmetallit muodostavat edelleen riskin niiden kertymisestä kaloihin näillä alueilla, ja kalojen metallipitoisuuden seurantaa tuleekin jatkaa mm. tarkkailuohjelman mukaisesti.201

    Kalatalouden ympäristöohjelma : loppuraportti

    Get PDF
    Kalatalouden ymp√§rist√∂ohjelmassa pureuduttiin hankevuosina 2017‚Äď2023 hyvin laajasti keskeisiin kalavesien hoidon teemoihin: vesist√∂kunnostuksiin rannikkoalueilla ja virtavesiss√§, aluesuunnittelun kehitt√§miseen, velvoitetarkkailuiden tehostamiseen, uusien tulosperusteisten rahoitusmallien soveltamiseen sek√§ luonnossa menestyvien istukkaiden tuottamiseen. Ohjelma mahdollisti omissa aihepiireiss√§√§n kalavesien hoidon kehitt√§misen pidemm√§ll√§ aikav√§lill√§ kuin yksitt√§isten hankkeiden puitteissa on mahdollista tehd√§. Tutkimusperusteinen kehitt√§minen ja p√§√§t√∂ksenteko luonnonvarojen k√§yt√∂ss√§ tuovat mahdollisuuksia my√∂s yhteiskunnalliseen kasvuun. Kokonaiskest√§vyyden huomioiminen l√§hteekin pienist√§ teoista, joten my√∂s Kalatalouden ymp√§rist√∂ohjelmassa koottiin useita suosituksia huomioitavaksi kalavesien hoitoty√∂ss√§: ‚ÄĘ Kalavesi√§ tulisi hoitaa ekosysteemiperustaisesti kokonaisuuksina ja istutukset korvata kalojen luontaisen lis√§√§ntymisen tukemisella aina, kun sille on edellytyksi√§. ‚ÄĘ Tietoisuutta rannikkoalueiden merkityksest√§ kalojen lis√§√§ntymisalueina ja niiden kunnostusmahdollisuutta tulisi lis√§t√§. Kunnostuksen vaikuttavuuden seurantaan soveltuvia menetelmi√§ tulisi viel√§ kehitt√§√§ ja vaikuttavuutta seurata tulevissakin hankkeissa. ‚ÄĘ Kunnostusmenetelmi√§ tulisi kehitt√§√§ huomioimaan paremmin sopeutuminen ilmastonmuutokseen. Kalastolla tulisi jatkossakin olla suojapaikkoja kuivuuden tai tulvien ja liian korkeaksi kohoavien veden l√§mp√∂tilojen varalta. ‚ÄĘ Virtavesien kunnostusmenetelmi√§ tulisi kehitt√§√§ huomioimaan paremmin valuma-alueilta tuleva kuormitus sek√§ kalaston talviaikaiset elinymp√§rist√∂vaatimukset. Kunnostuksia tulisi my√∂s kohdistaa laajemmille alueille ja huomioida muutos koko ekosysteemiss√§, jolloin toimenpiteiden vaikuttavuus olisi todenn√§k√∂isesti suurempi. ‚ÄĘ Kunnostuksien vaikuttavuutta tulisi seurata muissakin kuin vain erillisiss√§ tutkimushankkeissa. T√§ll√§ tavalla toimenpiteit√§ voitaisiin luotettavasti kohdentaa juuri niihin todellisiin kalastoa ja muuta lajistoa rajoittaviin tekij√∂ihin. T√§m√§ tietenkin edellytt√§√§, ett√§ my√∂s seurantaan olisi oltava resursseja k√§ytett√§viss√§. ‚ÄĘ Erityisesti valuma-alueiden maank√§yt√∂st√§ vesist√∂ihin huuhtoutuvaa kiintoainekuormitusta tulee rajoittaa tehokkaammin kuormituksen syntypaikoilla. Puroissa jo olevan hiekan ja muun kiintoaineen poistamiseksi tulisi kehitt√§√§ tehokkaampia menetelmi√§. ‚ÄĘ Taimenien vaellus sy√∂nn√∂s- ja lis√§√§ntymisalueiden v√§lill√§ tulisi mahdollistaa molempiin suuntiin. T√§m√§ voi tarkoittaa alueesta riippuen sek√§ vaellusesteiden poistamista tai kunnostamista ett√§ kalastuksen rajoittamista. ‚ÄĘ T√§pl√§ravun, kuten muidenkin vieraslajien, levi√§mist√§ uusiin vesist√∂ihin tulee est√§√§ ja poistaa kohteista, miss√§ se aiheuttaa haittaa esimerkiksi jokiravun suojelulle. ‚ÄĘ T√§pl√§ravun poistopyyntikokeiluja tulisi jatkaa usean vuoden ajan ja levi√§misesteen tehokkuutta kokeilla erilaisissa kohteissa. ‚ÄĘ Tietoisuutta kunnostusmenetelmist√§, toteutuksesta ja vaikuttavuudesta tulisi jatkaa. Kunnostuskurssin materiaaleja voitaisiin hy√∂dynt√§√§ my√∂s uusilla kursseilla ja muussakin opetuksessa. Osaamisen jakamiselle ja my√∂s pidempimuotoisen koulutuksen varmistamiselle on olemassa selke√§ tarve. ‚ÄĘ Kalatalousalueiden toimintaa tulee tukea tuottamalla laadukasta tutkimus- ja seurantatietoa alueiden kalastosta, kalastuksesta ja vesienhoidosta. Toimintaa tulee tukea my√∂s kouluttamalla eri tahoja kalastuksen ohjaukseen ja kalakantoja sek√§ vesienhoitoa koskevan tutkimustiedon hy√∂dynt√§miseen. ‚ÄĘ Kalavesien tuottokyky√§ tulisi arvioida ja kalastusta mitoittaa nykyist√§ tietoperustaisemmin. Alamittas√§√§tely√§ tulisi toteuttaa perustuen vesist√∂kohtaisesti ker√§tt√§viin aineistoihin. ‚ÄĘ Vesist√∂kohtaisia rauhoitusalueita suojaamaan kalakantojen lis√§√§ntymist√§ sek√§ geneettist√§ monimuotoisuutta tulisi kartoittaa ja toteuttaa. ‚ÄĘ Virikekasvatus voitaisiin ottaa k√§ytt√∂√∂n laajemminkin ja emokalastoja villiytt√§√§ luonnossa menestyvien uhanalaisten lohikalakantojen elvytys- ja palautusistutuksia varten. ‚ÄĘ Vieraiden kalakantojen k√§ytt√∂ istutuksissa tulisi lopettaa, mik√§li saatavilla on vesist√∂√∂n sopeutunutta kalakantaa. ‚ÄĘ Hoitokantojen ja s√§ilytyksess√§ olevien uhanalaisten kalakantojen emokalastojen perustamisessa, s√§ilytyksess√§ ja k√§yt√∂ss√§ tulisi ottaa k√§ytt√∂√∂n uusin tutkimustieto, v√§ltt√§√§ haitallista geneettist√§ laitostumista sek√§ pyrki√§ villiytt√§m√§√§n n√§it√§ kalakantoja palautusistutusten onnistumismahdollisuuksien lis√§√§miseksi. ‚ÄĘ Nykyinen resursseja tuhlaileva kalataloustarkkailuj√§rjestelm√§ tulee uudistaa. ‚ÄĘ Rahoituksia voitaisiin sitoa tulosperusteisuuteen, jolloin toimenpiteiden vaikuttavuus voisi kasvaa. Samalla luotaisiin my√∂s mahdollisuuksia vaikuttavuussijoittamiseen, yksityisen p√§√§oman hy√∂dynt√§miseen ja tehokkaampaan verkostoitumiseen. Valtaosa ohjelman tuloksista on jo julkaistu aiemmin tieteellisin√§ artikkeleina tai erillisin√§ raportteina, joten t√§m√§n raportin tavoitteena on vet√§√§ yhteen ohjelmassa toteutettuja erillisi√§ kokeita ja selvityksi√§ keskittyen erityisesti tuloksiin ja vaikuttavuuteen. Yksityiskohtaisempia tietoja kaipaavia lukijoita suosittelemme tutustumaan raportin lopussa olevaan viiteluetteloon sek√§ liitteiden sis√§lt√∂√∂n. Ohjelmaa koordinoi Luonnonvarakeskus, mutta valtaosa toimenpiteist√§ toteutettiin partnereiden tuella: Suomen ymp√§rist√∂keskus, Jyv√§skyl√§n yliopisto, Oulun yliopisto, Helsingin yliopiston Tv√§rminnen biologinen asema, It√§-Suomen yliopisto, Valonia ja L√§nsi-Uudenmaan Vesi ja Ymp√§rist√∂ Oy (LUVY). Lis√§ksi kiinte√§√§ yhteisty√∂t√§ tehtiin Voimalohi Oy:n ja Montan Lohi Oy:n kanssa. Varsinaisen EMKR-rahoituksen lis√§ksi ohjelma mahdollisti my√∂s useiden muiden kansallisten ja kansainv√§listen rahoituksien saamisen, mill√§ edistettiin osittain samoja teemoja ymp√§rist√∂ohjelman lis√§ksi. Kalatalouden ymp√§rist√∂ohjelma oli yksi viidest√§ Euroopan meri- ja kalatalousrahaston rahoittamista innovaatio-ohjelmista rahoituskaudella 2014‚Äď2020. Rahoituksen ymp√§rist√∂ohjelmalle my√∂nsi Lapin Ely-keskus. Kalatalouden ymp√§rist√∂ohjelma toteutettiin muiden innovaatio-ohjelmien tapaan kaksivaiheisena: vaihe I toteutettiin vuosina 2017‚Äď2020 ja vaihe II vuosina 2021‚Äď2023. Isot kiitokset partnereillemme onnistuneesta ohjelman toteutuksesta ja t√§m√§n loppuraportin toteutuksesta! Hankeorganisaatioita ovat edustaneet Anssi Karvonen, Pekka Kilpel√§inen, Hannu Marttila, Jukka Syrj√§nen, Craig Primmer, Janne Tolonen, Jarno Turunen, Anssi Vainikka ja Juha-Pekka V√§h√§

    Artturi Assists Finnish Advisers and Farmers to Succeed in Grass-Based Dairy Production

    Get PDF
    Artturi is a collective name for a wide range of services. It is a common tool for different bodies who share an interest in strengthening grass-based dairy production in Finland: research, advisory service and industries. The Service is named after A. I. (Artturi Ilmari) Virtanen, the Finnish scientist who was awarded the Nobel prize in 1945, partly based on his work in developing the ensiling process of grass. The Artturi web site is available in Internet at: http://www.agronet.fi/artturi. Access to Artturi Services is free and no registration is required. The language used is Finnish. During summer 2003, 15,000 visits were recorded at the web site
    • ‚Ķ
    corecore