19 research outputs found

    Sisävesien vesikasviseurantojen laadunvarmennus

    Get PDF
    Vesistöseurannat olivat ennen EY:n vesipolitiikan puitedirektiivin voimaantuloa painottuneet veden fysikaalis-kemialliseen laatuun, ja biologisten laatutekijöiden seuranta oli jäänyt kasviplanktonia lukuun ottamatta vähäiselle huomiolle. Etenkin vesikasvitutkimukset ovat olleet harvalukuisia ja menetelmiltään vaihtelevia. Tässä hankkeessa Eurooppalaisille tutkimuslaitoksille tehdyn kyselyn perusteella vesikasvillisuuden seurantamenetelmien kehitystoiminta on vilkasta. Laadunvarmistuksen menettelytavat ja ohjeisto puuttuvat kuitenkin miltei täysin lukuun ottamatta jokitutkimuksiin kehitettyä MTR-ohjeistoa. Kyselyn perusteella voidaan todeta CEN-standardeja tulkitun melko väljästi ja menetelmien olevan erittäin kirjavia. Käsillä olevassa kehityshankkeessa käydään läpi yksityiskohtaisesti vesikasvitutkimukseen liittyvät CEN-standardit ja niiden antamat suuntaviivat menetelmien kehittämiselle Suomessa. Suomessa järvien vesikasvitutkimusten menetelmäkehitys on ennen Life-Vuoksi (v. 2001-2004) projektia ollut vähäistä lukuun ottamatta biologitoimisto Jari Venetvaaran kehittämää Najas-ohjelmistoa ja siihen liittyvää linjamenetelmää. Life-Vuoksi hankkeessa suositeltu ns. päävyöhykelinjamenetelmä noudattaa hyvin CEN-standardia ja muodostaa siten perustan myös laadunvarmistuksen kehittämiselle. Jokien osalta ei vastaavaa menetelmäkehittelyä ole tehty eikä sen suhteen voida antaa suosituksia. Raportissa kuvataan yksityiskohtaisesti järvissä tehtävä vesikasvitutkimus vaiheineen ja laaditaan suuntaviivat laadunvarmistukselle. Kansallinen ohjeisto perustuu SYKEn toimimiseen vastuullisena koordinoijana, kun taas varsinainen kehitystoiminta voi keskittyä edelleen alueellisiin ympäristökeskuksiin. Laadunvarmistuksen kehittämisessä tarvitaan yhteistyötä eri toimijoiden ja viranomaisten kesken sekä selkeää työnjakoa ja resurssien yhteistä suuntaamista. Raportti on suurelta osin kirjoitettu viranomaisten tekemän perusseurannan tarpeita varten, mutta soveltuu suoraan myös toiminnallista seurantaa tekevien konsulttien käyttöön. Ehdotettu laadunvarmistuksen menettelytapa käy myös tutkinnallisen seurannan tarpeisiin

    Nanofibrillar cellulose hydrogel promotes three-dimensional liver cell culture

    Get PDF
    Over the recent years, various materials have been introduced as potential 3D cell culture scaffolds. These include protein extracts, peptide amphiphiles, and synthetic polymers. Hydrogel scaffolds without human or animal borne components or added bioactive components are preferred from the immunological point of view. Here we demonstrate that native nanofibrillar cellulose (NFC) hydrogels derived from the abundant plant sources provide the desired functionalities. We show 1) rheological properties that allow formation of a 3D scaffold in-situ after facile injection, 2) cellular biocompatibility without added growth factors, 3) cellular polarization, and 4) differentiation of human hepatic cell lines HepaRG and HepG2. At high shear stress, the aqueous NFC has small viscosity that supports injectability, whereas at low shear stress conditions the material is converted to an elastic gel. Due to the inherent biocompatibility without any additives, we conclude that NFC generates a feasible and sustained microenvironment for 3D cell culture for potential applications, such as drug and chemical testing, tissue engineering, and cell therapy.Peer reviewe

    Järjestelmäalustan tarkan paikkatiedon ja perussuunnan määrittäminen

    Get PDF
    Tämän opinnäytetyön aiheena oli tutkia erilaisien satelliittipaikannusjärjestelmien ja -laitteiden soveltuvuutta Puolustusvoimien järjestelmäalustojen paikkatiedon ja perussuunnan määrittämiseen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää käytössä olevien satelliittipaikannuslaitteiden asennustapa, toimivuus, tarkkuus ja sopivuus järjestelmäalustan paikantamiseen ja suuntaamiseen, tutkimukselle annettujen rajoitusten puitteissa. Työssä tutkittiin myös vaihtoehtoisien suunnistuslaitteiden käyttöä ja niiden suuntatarkkuutta. Työssä perehdyttiin paikantamisessa käytettäviin tekniikoihin, järjestelmäalustaan ja GPS- ja GLONASS-satelliittipaikannuslaitteisiin. Paikannuslaitteiden antennien asennuspaikka järjestelmäalustassa kartoitettiin uudelleen ja asennukset suoritettiin sen perusteella. Antennien ja satelliittipaikannuslaitteiden väliset kaapelit tehtiin paikannuslaitteiden ohjekirjallisuuden antamien arvojen mukaisesti ja niiden sähköiset arvot todennettiin mittauksilla. Satelliittipaikannuslaitteistojen asennukset suoritettiin järjestelmäalustan sisälle laitekaappiin erillisten ohjeistuksien mukaisesti. Tutkimuksen mittaukset suoritettiin Jyväskylässä, Tikkakosken lentokentän läheisyydessä. Järjestelmäalustalle suoritettiin luotettavat referenssimittaukset, joihin tutkimuksessa mukana olleiden satelliittipaikannuslaitteiden ja vaihtoehtoisien suunnistamislaitteiden mittaustuloksia analyysissa verrattiin. Tutkimuksen tuloksista saadaan käsitys tällä hetkellä käytössä olevien satelliittipaikannuslaitteiden paikannus- ja suunnistustarkkuuksista ja myös suunnistusnopeudesta. Vaihtoehtoisien suunnistusmenetelmien käytettävyydet ja tarkkuudet on myös analysoitu tutkimuksessa. Tuloksien toivotaan palvelevan jatkossa järjestelmäalustojen tulevia elinkaaripäivityksiä
    corecore