A-klinikkasäätiön päihdetyön muodonmuutokset

Kirja-arvostelu: Päihdehuoltoa rakentamassa : A-klinikkasäätiö 1995-2005 / Jukka Ahonen. Helsinki, 2005

Paikallinen alkoholipolitiikka moraalihallinnan käytäntönä : Kvasikokeellisen vaikuttavuustutkimuksen metodisia ja eettisiä kysymyksiä

Local alcohol policy as moral governance – Methodical and ethical questions raised by quasi-experimental effectiveness research The research analyses the effects of a local alcohol policy and discusses the problematics related to methods and ethics in quasi-experimental research into the effectiveness of an intervention programme. The first part of the research assess the effects of a local alcohol policy programme (PAKKA) on the frequency of alcohol served to intoxicated clients and the occurrence of violent assaults in licensed premises. The second part of the research discusses how effectiveness research per se can be used in the decentralised governing of local alcohol markets and communities. PAKKA was a community-based programme combining law enforcement, responsible beverage service-training (RBS), information and media campaigns and local structures for co-operation in two areas of Finland carried out in 2004–2007. The research design was a controlled quasi-experimental pre- and post-intervention study. In the field work, a male actor pretended to be clearly under the influence of alcohol and attempted to purchase a pint of beer from licensed premises in the study area. For the baseline measurement, every bar and night club was visited in the intervention and the control areas (94 licensed premises in total). Post-intervention data was gathered using the same method (100 licensed premises in total). The results were reported in terms of the service refusal rates. Logistic regression analyses were conducted to study the statistical significance of the results. In the post-intervention study there was a statistically significant increase in service denials to the actor in the intervention area (from 23% to 42% of the licensed premises) compared to the control area (OR = 3.7; p < 0.05). The refusal rates increased statistically significantly among the young servers. The findings demonstrate that multi-component community-based interventions can have a significant impact on over-serving alcohol to intoxicated customers. The most crucial element of the interventions seemed to be effective law enforcement. The local alcohol policy interventions had no scientifically demonstratable effects on the frequency of police-reported violent assaults in licensed premises. Quasi-experiments based on test purchases are open to criticism on methodological and ethical grounds. It is a challenge to control for methodical problems such as the validity of the comparative experimental setting, the standardisation of research assistants’ performances and the disclosure of covert field work. Ethical concerns relate to the fact that covert research is not declared to the research participants especially if the object of the study is an illegal action (i.e. selling and serving alcohol to intoxicated clients or minors). In this research, the concept of moral governance was developed as a theoretical perspective based on two traditions: Foucauldian analytics of government and theories of moral regulation. Local alcohol policy was viewed as a practice of moral governance, in which the responsibility for the regulation of lifestyle-related harm is decentralised from the central state to other actors. Confusion in terms of moral governance arises when market actors deploy the test purchasing method in order to highlight their own social responsibility and to promote private business interests in alcohol policy debates. Keywords: local alcohol policy, analytics of government, moral regulation, test purchase experiment, covert researchTutkimuksessa tarkastellaan paikallisen alkoholipolitiikan vaikuttavuutta ja vaikuttavuustutkimuksen metodisia ja eettisiä kysymyksiä. Tutkimuksen empiiriset aineistot on kerätty Pakka- eli Paikallinen alkoholipolitiikka -hankkeessa. Hankkeen on toteuttanut Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (myöhemmin Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL) vuosina 2004–2007. Tutkimuksessa selvitettiin, noudattivatko anniskelupaikat kieltoa myydä alkoholia päihtyneille asiakkaille ja miten paikalliset alkoholipolitiikkatoimet vaikuttavat tarjoilijoiden toimintaan. Tutkimuksessa käytettiin ostokokeita, joissa näyttelijä esiintyi päihtyneenä asiakkaana. Anniskelusta kieltäytymisen määrä nousi toimintapaikkakunnalla 23 prosentista 42 prosenttiin eli tilastollisesti merkitsevästi verrattuna kontrollipaikkakuntaan. Erityisesti nuoret tarjoilijat lisäsivät anniskelukontrollia. Yöaikaan päihtyneille kieltäydyttiin kuitenkin anniskelemasta vain harvoin. Alkoholivalvontaviranomaisten valvontakäyntien ja sanktioiden tehostumisella oli ilmeisesti ratkaiseva vaikutus toimintapaikkakunnan tarjoilijoiden käyttäytymismuutokseen. Humalahaittojen kehitystä anniskelupaikoissa seurattiin poliisin tietoon tulleiden pahoinpitelyiden määrillä. Tutkimuksessa ei pystytty tieteellisesti osoittamaan, että paikallisilla alkoholipolitiikkatoimilla olisi ollut vaikutusta pahoinpitelyrikosten määriin. Paikallisten alkoholipolitiikkatoimien vaikuttavuutta on vaikeaa osoittaa tieteellisesti, sillä kokeellisen vaikuttavuustutkimuksen metodiset kriteerit ovat tiukat. Myös tutkimusasetelmien kontrolli on haasteellista kvasikokeellisissa kenttätutkimusasetelmissa. Luonnollisessa kenttäkokeessa on myös tutkimuseettisiä kysymyksiä, jotka liittyvät piilohavainnointiin ja siihen, että tutkimuksen kohteena on laiton toiminta (ts. alkoholin myynti päihtyneille tai alaikäisille). Tutkimuksen teoreettisena näkökulmana on ymmärrys paikallisesta alkoholipolitiikasta moraalihallinnan hajautuneena käytäntönä, jossa valtio delegoi vastuuta alkoholihaittojen hallinnasta paikallisille viranomaisille, vapautuville alkoholimarkkinoille ja yhteisöprojekteille. Hajautettu moraalihallinta siirtää alkoholikaupan valvontavastuuta elinkeinotoimijoille, joille muodostuu ristiriitaisia toimija-asemia, kuten tasapainoilua myynnin vastuunormien valvonnan ja taloudellisen voiton tavoittelun välillä. Toisaalta vähittäiskauppa on omaksunut alkoholin myynnin ikärajavalvontaa testaavat ostokokeet omaksi vastuullisuuden osoittamisen välineekseen, jonka tuloksiin vedoten yksityinen elinkeinoelämä saattaa edellyttää entistä suurempaa markkinavapautta. Avainsanat: paikallinen alkoholipolitiikka, hallinnan analyysi, moraalisäätely, ostokoe, piilohavainnoint

Ehkäisevän päihdetyön nykytila ja tulevaisuus kunnissa : Vuoden 2016 kuntakyselyn tuloksia

Raportissa arvioidaan ehkäisevän päihdetyön tilannetta kunnissa vuoden 2016 lopulla ja vertaillaan väestöpohjaltaan erikokoisten kuntien ehkäisevän päihdetyön rakenteita ja sisältöjä. Raportissa kuvataan kuntien ehkäisevän päihdetyön järjestämistapoja ja toimia siinä vaiheessa, kun laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) ja lain toimeenpanoa tukeva Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma olivat olleet voimassa noin vuoden. Raportti pohtii myös kuntien ehkäisevän päihdetyön uudistustarpeita muuttuvassa toimintaympäristössä