Mittausaineistoihin perustuvat puolukan peittävyys- ja satomallit

TutkimusselosteSeloste artikkelista: Turtiainen, M., Miina, J. Salo, K. & Hotanen, J.-P. (2013). Empirical prediction models for the coverage and yields of cowberry in Finland. Silva Fennica 47(3), article 1005

Modelling the coverage and annual variation in bilberry yield in Finland

201

Empirical prediction models for the coverage and yields of cowberry in Finland.

201

Mustikka- ja puolukkasatojen vuotuisen vaihtelun ja talteenoton tarkastelua valtakunnallisesti ja Itä-Suomen alueella

In Finland, yields of the most important wild berry species have been monitored since 1990s using the MASI inventory. Previously, nationwide mean annual bilberry and cowberry yields (kg/ha) were estimated using the MASI data collected in 1997–2008 and, consequently, biological yields of an average crop year were calibrated for individual crop years. This study built on existing work by using MASI data collected in 1997–2018. In addition, mean annual berry yields in eastern Finland were estimated for 2001–2018. Mixed methods research was used to cross-check the results against findings from other information sources. It was found that half the regional mean annual cowberry yields were not reliable enough for calibration purposes. Further, biological yields and tentative national utilization rates of bilberries and cowberries in 2011 were estimated. The corresponding regional estimates were also produced for bilberries. In 2011, Finnish households and Thai berry pickers collected 9% of the bilberry yield and 10% of that of cowberries. In eastern Finland, the tentative utilization rate of bilberries was 14%. In 1997–2018, the range of variation in total cowberry yields was larger than in 1997–2008.Suomessa on seurattu vuosittain 1990-luvulta lähtien tärkeimpien luonnonmarjalajiemme satoja Metsäntutkimuslaitoksen (nyk. Luonnonvarakeskus) toteuttaman ns. MASI-inventoinnin avulla. Inventointiverkosto on supistunut alkuperäisestä eikä kata tasaisesti maan kaikkia osia. Aiemmassa tutkimuksessa on hyödynnetty vuosien 1997-2008 MASI-aineistoa, kun on arvioitu mustikan ja puolukan valtakunnallisia keskisatoja (kg/ha). Niiden perusteella on kalibroitu keskinkertaisen satovuoden kokonaissadot runsaille ja heikoille satovuosille. Tässä tutkimuksessa analysoin MASI-aineistosta laskettujen valtakunnallisten keskisatojen aikasarjaa vuosina 1997-2018 ja arvioin molempien marjalajien keskisadot Itä-Suomelle vuosina 2001-2018. Kvantitatiivisilla ja kvalitatiivisilla aineistoilla tarkastelin arvioitujen keskisatojen luotettavuutta kiinnittäen huomiota erityisesti Itä-Suomen arvioihin. Itä-Suomen vuotuisista puolukan keskisadoista puolet osoittautui kalibroinnin kannalta epäluotettaviksi; mustikalla vastaavia tapauksia oli vain kolme. Siten Itä-Suomen puolukan kokonaissatoa ei ole mielekästä kalibroida nykyisen alueellisen MASI-aineiston perusteella. Seuraavaksi kalibroin mustikan ja puolukan valtakunnalliset kokonaissadot ja erikseen mustikan Itä-Suomen kokonaissadon vuodelle 2011 sekä arvioin alustavat talteenottoasteet vuonna 2011. Suomalaiset ja thaimaalaiset poimivat 9 % valtakunnallisesta mustikan ja 10 % puolukan kokonaissadosta. Itä-Suomessa mustikan alustava talteenottoaste oli 14 %. Vuosina 1997-2018 mustikan valtakunnalliset kokonaissadot vaihtelivat samansuuruisesti kuin 1997-2008, mutta puolukkasadoissa oli vaihtelua hieman enemmän kuin kymmenen vuotta lyhyemmällä ajanjaksolla. Tutkimus osoitti paitsi aineiston koon, myös tulosten luotettavuustarkastelujen merkityksellisyyden, ja siksi mahdollisissa jatkotutkimuksissa kannattaisi myös käyttää monimenetelmätutkimusta. Erityisesti laadullisten aineistojen hyödyntämiseen tulisi panostaa vielä tätä tutkimusta enemmän

Mustikka- ja puolukkasatojen mallintaminen Suomessa

VäitöskirjaselosteSeloste väitöskirjasta: Turtiainen, M. 2015. Modelling bilberry and cowberry yields in Finland: different approaches to develop models for forest planning calculations. Dissertationes Forestales 185. 56 sivua + 5 osajulkaisua

Mahla rauduskoivun sivutuotteena ja palleroporonjäkälä koristemateriaalina

201

Luonnontuotteet ja metsä

Luonnontuotteista metsänomistajille. Luonnontuotteilla tarkoitetaan luonnossa kasvavia, puoliviljeltyjä ja joskus myös viljeltyjä luonnonmarjoja, -sieniä ja -kasveja sekä ns. erikoisluonnontuotteita kuten mahlaa, pihkaa, pettua, pakuria ja männynkuorta. Luonnontuotteita on hyödynnetty Suomessa perinteisesti jo pitkään ja niiden käyttö on lisääntynyt viime vuosien aikana. Ihmiset ovat entistä kiinnostuneempia terveellisestä, ekologisesta ja läheltä saatavasta puhtaasta ruoasta sekä raaka-aineista. Luonnontuotealan raaka-aineista suuri osa on peräisin metsistä. Metsänomistaja voi hyödyntää metsästä saatavia raaka-aineita oman käytön lisäksi myös myymällä raaka-aineita yrityksille joko oman talteenoton tai ns. keruuoikeuksien vuokrauksen kautta. Suunnitelmallinen raaka-aineen talteenotto edellyttää pitkäjänteistä metsien käytön suunnittelua. Luonnontuotteista metsänomistajille -julkaisu kertoo luonnontuotteista sekä niiden tuottamisesta ja sisältää luonnontuotekortit seuraavista luonnontuotteista: mustikan-, katajan- ja suopursun versot, koivun- ja hillanlehdet, kuusen- ja männynkerkät, pakuri, pihka, mahla, männynkuori ja siirtokuntta, marjoista hilla, puolukka ja mustikka, sienistä herkkutatit, rouskut sekä Lapissa harvoin kaupallisessa määrin esiintyvät kelta- ja suppilovahvero sekä palleroporonjäkälä. Luonnontuotteet ja metsä-julkaisusarja on tuotettu Uusia tuotteita metsästä-hankkeessa lisäämään metsätoimijoiden tietoa luonnontuotteista, niiden huomioimisesta osana metsäsuunnittelua sekä luonnontuotteiden tuottamisesta. Julkaisut on suunnattu metsäalan toimijoille sekä myös oppimateriaaliksi metsäalan opiskelijoille, mutta myös kaikille luonnontuotteista ja metsästä kiinnostuneille. Julkaisusarjan muut julkaisut ovat Luonnontuotteet metsäsuunnittelussa ja Luonnontuotteista lisäarvoa metsätilalle

Ruokasienten käyttö ja kauppa

201

Kauppayrtit, keruu ja käyttö

201