Das Ländliche als kulturelle Kategorie: aktuelle kulturwissenschaftliche Perspektiven auf Stadt-Land-Beziehungen

Das Ländliche hat Konjunktur. Zwischen medialer »Landlust« und realem Strukturwandel in den ländlichen Räumen Europas differenziert es sich dynamisch aus. Idylle oder Problemregion? Arbeitsort oder Freizeitpark? Repräsentationen und lebensweltliche Erfahrungen des Ländlichen avancieren zu einem alltagskulturellen Konfliktfeld, auf dem sich vor einem historischen Hintergrund elementare Problemlagen der Gegenwart und die Komplexität von kulturellen Land-Stadt-Beziehungen spiegeln.Die Beiträge des Bandes liefern hierzu Einsichten aus der Forschungsperspektive der Europäischen Ethnologie und rahmen das Thema damit für historische und gegenwartsbezogene Kulturanalysen begrifflich, methodisch und theoretisch

Timon Rautakauppa Oy:n 10v-syntymäpäivien suunnittelu ja organisointi

Tämän opinnäytetyön tehtävänä oli suunnitella sekä toteuttaa liperiläisen Timon Rautakauppa Oy:n 10v-syntymäpäivätapahtuma. Tapahtuman tarkoituksena oli lisätä yrityksen näkyvyyttä toimialueella, kontaktoida uusia asiakkaita sekä hoitaa suhteita jo olemassa oleviin asiakkaisiin. Opinnäytetyön perimmäisenä tavoitteena oli siis kasvattaa yrityksen toiminnan tasoa pitkällä tähtäimellä. Opinnäytetyö on toiminnallinen ja tarkastelee tapahtuman järjestämistä markkinoinnin näkökulmasta. Opinnäytetyön kirjallinen tietoperusta on hankittu aiheeseen liittyvästä kirjallisuudesta. Lähteitä valittaessa on pyritty käyttämään mahdollisimman tuoretta sekä eniten asiaan liittyvää kirjallisuutta. Tapahtuma oli kävijämäärällisesti onnistunut. Toivottu näkyvyys saavutettiin, uusia asiakaskontakteja luotiin sekä jo olemassa olevia asiakassuhteita hoidettiin onnistuneesti. Tapahtuman järjestäminen sai aikaan toivottuja vaikutuksia, tapahtuman jälkeen uusien asiakkaiden määrä on kasvanut. Työn tilaaja tulee jatkossakin käyttämään tapahtumamarkkinointia yrityksen markkinoinnin keinona. Tulevaisuudessa tapahtumien onnistumisen takaamiseksi yritys tulee tilaamaan suurempia tavaraeriä. Myös henkilöstöresurssien riittävyyteen tullaan kiinnittämään aiempaa enemmän huomiota.The goal of this thesis was to plan and organize Timon Rautakauppa Ltd’s 10 year birthday event. The purpose of this event was to gain more attention and focus into the company. Doing so company also wanted to make new customer contacts ant take care of already existing ones. The main goal of the event and this thesis was to increase company’s level of operation longterm. This thesis is functional and analyses event planning and organizing from the perspective of marketing. The literature for this thesis is taken from literature written of this subject. The most fresh and best connected sources have been preferred when choosing bibliography for this thesis. Measuring by the visitor count the event was a success. The desired visibility and attention was accomplished. New customer contacts were created and relationships with existing customers were successfully well cared for. After the event the daily visitor count has increased as hoped. Timon Rautakauppa Ltd will be using event marketing as a part of its marketing. In the future the success of events will be assured by ordering larger quantities of goods and by recruiting larger personnel resources during the time of these events

Finnish Migrants in Germany: Identities, Positions, Representations

The article is the summary of a Master’s thesis submitted in 2014 at the European-University Viadrina Frankfurt (Oder). Its research question concerns the links between Finnish culture, migration and identity constructions. To understand this adequately, the concept of daily identity work was applied. The participants were Finnish migrants living in Germany for several decades. The data was collected with a method mix consisting of narrative interviews and a participatory visual method based in photovoice. The results were presented in the depicting of different practices and material belongings that function as identity resources in the process of identification with Finnish culture. Many elements from Finnish culture were visible in the selfrepresentations of the participants, even though they at first negated the assumption that Finnish culture played a role in their lives

Cultures of Migration : A Multi-Sited Ethnography of Rural-Urban Migration in Finland

The transformation of the countryside and rural everyday lives have long been topics of interest for ethnologists, but the last years have shown a heightened curiosity about contemporary rural spaces within ethnological research. Next to popular representations of either a slowly dying countryside or an allegedly timeless rural idyll in public debates, ethnological research can offer a more nuanced understanding of contemporary rural spaces as it puts the everyday life experiences of rural dwellers and their perceptions at the center of its analyses. This dissertation investigates the experiences of young adults from the region Kainuu in northeastern Finland with the locally strong out-migration of young people. Rural out-migration and urbanization are common global phenomena, but in the case of Kainuu, youth out-migration is considered one of the most pressing demographic challenges the region faces. This dissertation understands the situation in rural Kainuu as influenced by cultures of migration, which is a concept from the interdisciplinary field of migration studies. The dissertation’s ambition is to show how both young people staying and leaving experience the out-migration and how they think about the future of Kainuu. The dissertation also proposes an advancement of the concept cultures of migration based on the data gathered for this research project and a critical review of the literature on the concept. It puts forward five theses about the concept, which structure this dissertation and inform its proposed advancement. The project is a multi-sited ethnography including fieldwork in two villages in Kainuu as well as in the metropolitan region of Helsinki between 2016 and 2018. The empirical basis are 47 interviews, 27 conducted in Helsinki and 20 in Kainuu. The project additionally employed a participatory visual elicitation method, which invited the interlocutors to take photographs relating to the research interest. They donated 156 photographs for the project, 93 of them in Helsinki and 63 in Kainuu. Overall, 34 young adults participated, 18 of them in Helsinki and 16 in Kainuu. The project finds that the concept cultures of migration can be a useful frame of reference to interpret instances of long-lasting strong out-migration, if its theoretical flaws are kept in mind. In the case of rural Kainuu, the research material indicates that central characteristics of cultures of migration exist in its rural and remote municipalities. These include a long local migration history, social distinction as a significant influence on young people’s migration decisions, a continuous impact on the mobility decisions of those who have already migrated, an awareness of an expectation to migrate also amongst those whose ambitions are incompatible with leaving, and a notable effect on how both out-migrants and non-migrants think about the potential future of their home region.Maaseudun muutos ja arkielämä maaseudulla ovat jo pitkään olleet etnologisen tutkimuksen kohteena, mutta viime vuosina kansatieteellinen kiinnostus maaseutua kohtaan on lisääntynyt. Koska etnologinen tutkimus asettaa analyysin keskiöön maaseudun asukkaiden arkielämäkokemukset ja heidän näkemyksensä, tämä tieteenala voi tarjota julkisen keskustelun tarjoamaa maaseudun kuvausta joko hitaasti kuolevana alueena tai muka ajattomana idyllinä vivahteikkaamman käsityksen nykyajan maaseudusta. Tässä väitöskirjassa tutkitaan Koillis-Suomessa sijaitsevan Kainuun maakunnan nuorten aikuisten kokemuksia alueellisesti voimakkaasta nuorten poismuutosta. Maalta poismuutto ja kaupungistuminen ovat yleisiä globaaleja ilmiöitä, mutta Kainuun tapauksessa nuorten poismuuttoa pidetään yhtenä alueen polttavimmista demografisista haasteista. Väitöskirjassa Kainuun maaseudun tilanteeseen katsotaan vaikuttavan ns. muuttoliikekulttuurit (eng. cultures of migration), jotka kumpuavat käsitteenä poikkitieteellisestä siirtolaisuustutkimuksen (eng. migration studies) tieteenalasta. Väitöskirjan pyrkimyksenä on osoittaa, miten sekä jäävät että lähtevät nuoret kokevat poismuuton ja mitä he ajattelevat Kainuun tulevaisuudesta. Väitöskirjassa ehdotetaan tutkimushanketta varten kerätyn aineiston ja käsitettä koskevan kirjallisuuden kriittisen tarkastelun pohjalta cultures of migration -käsitteen jatkokehittämistä. Työssä esitetään käsitteestä viisi teesiä, jotka jäsentävät tutkielman empiiristä osaa ja antavat eväitä käsitteen ehdotettuun kehittämiseen. Tutkimushanke on monipaikkainen etnografia, joka sisälsi kenttätyötä kahdessa kainuulaisessa kylässä sekä pääkaupunkiseudulla vuosina 2016–2018. Empiirisenä pohjana on 47 haastattelua, joista 27 on tehty Helsingissä ja 20 Kainuussa. Hankkeessa käytettiin tämän lisäksi osallistavaa visuaalista elisitaatiomenetelmää, jossa haastateltavia pyydettiin ottamaan Kainuusta muuttamiseen tai siihen jäämiseen liittyviä valokuvia. He lahjoittivat hankkeeseen 156 valokuvaa, joista 93 otettiin Helsingissä ja 63 Kainuusta. Kaikkiaan tutkimukseen osallistui 34 nuorta aikuista, joista 18 asui Helsingissä ja 16 Kainuussa. Tutkimushankkeessa todetaan, että cultures of migration -käsitteestä voi olla hyötyä pitkään jatkuneen voimakkaan poismuuton ilmiön analyysissa ja siihen liittyvien tapausten tulkinnassa, mikäli käsitteen teoreettiset puutteet pidetään mielessä. Kainuun maaseudun osalta aineisto osoittaa, että sen syrjäisissä kunnissa esiintyy keskeisiä muuttoliikekulttuurien piirteitä. Näitä ovat pitkä paikallinen muuttohistoria, sosiaalinen erottuminen merkittävänä vaikuttajana nuorten aikuisten muuttopäätöksiin, jatkuva vaikutus jo poismuuttaneiden paluumuuttosuunnitelmiin, muutto-odotukset myös niiden keskuudessa, joiden tavoitteet eivät sovi yhteen lähtemisen kanssa, sekä merkittävä vaikutus siihen, miten sekä poismuuttajat että ei-muuttajat ajattelevat kotiseutunsa mahdollisesta tulevaisuudesta

HOSPITALIZATIONS DUE TO ADVERSE DRUG EVENTS IN THE ELDERLY – A RETROSPECTIVE REGISTER STUDY

Adverse drug events (ADEs) are more likely to affect geriatric patients due to physiological changes occurring with aging. Even though this is an internationally recognized problem, similar research data in Finland is still lacking. The aim of this study was to determine the number of geriatric medication-related hospitalizations in the Finnish patient population and to discover the potential means of recognizing patients particularly at risk of ADEs. The study was conducted retrospectively from the 2014 emergency department patient records in Oulu University Hospital. A total number of 290 admissions were screened for ADEs, adverse drug reactions (ADRs) and drug-drug interactions (DDIs) by a multi-disciplinary research team. Customized Naranjo scale was used as a control method. All admissions were categorized into ‘probable’, ‘possible’, or ‘doubtful’ by both assessment methods. In total, 23.1% of admissions were categorized as ‘probably’ or ‘possibly’ medication-related. Vertigo, falling, and fractures formed the largest group of ADEs. The most common ADEs were related to medicines from N class of the ATC-code system. Age, sex, residence, or specialty did not increase the risk for medication-related admission significantly (min p= 0.077). Polypharmacy was, however, found to increase the risk (OR 3,3; 95% CI, 1.5-6.9 p = 0.01). In conclusion, screening patients for specific demographics or symptoms would not significantly improve the recognition of ADEs. In addition, as ADE detection today is largely based on voluntary reporting systems and retrospective manual tracking of errors, it is evident that more effective methods for ADE detection are needed in the future

Miten lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi tulisi järjestää Suomen sosiaali- ja terveydenhuollossa? Rationaalisen lääkehoidon toimeenpano -ohjelman asiantuntijaryhmän selvitys

Lääkehoitojen arvioinnilla tarkoitetaan hoidon hyötyjen, haittojen, talousvaikutusten ja muiden lääkkeen käyttöön liittyvien näkökohtien järjestelmällistä arviointia. Sen pääasiallinen tarkoitus on informoida lääkkeiden käyttöön liittyvää päätöksentekoa. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus tulee vahvistamaan kansallista ohjausta. Lisäksi lääkealalla on tapahtunut muutoksia, jotka tulee huomioida lääkehoitojen arvioinnin järjestämisessä. Selvitys on laadittu osana rationaalisen lääkehoidon toimeenpano -ohjelmaa. Asiantuntijaryhmä on pohtinut, miten lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi järjestetään ja miten edistetään potilaiden yhdenvertaista kohtuuhintaisten, vaikuttavien, turvallisten ja innovatiivisten lääkehoitojen saatavuutta. Samalla tulisi turvata terveydenhuoltojärjestelmän taloudellista kestävyyttä. Tässä selvityksessä on (1) koottu lääkehoitojen arvioinnin järjestämisessä huomioitavat asiat, (2) kuvattu lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arvioinnin nykytila Suomessa, (3) tunnistettu nykyjärjestelmän keskeisimmät kehittämiskohteet, (4) ehdotettu kansallisia tavoitteita lääkehoitojen arvioinnille, (4) ehdotettu kansallista mallia lääkehoitojen arviointiin, (5) arvioitu lääkehoitojen arvioinnin edellyttäät resurssit ja rahoitustarve, (6) määritetty, mitä lääkehoitojen arviointiin liittyviä asioita tulee vielä selvittää. Tässä selvityksessä käsitellään lääkkeitä, jotka on tarkoitettu käytettäväksi pääasiallisesti julkisen terveydenhuollon sairaaloissa, lääkkeiden pääasiallinen ostaja Suomessa on sairaala tai lääkkeiden käyttö tai käyttökuntoon saattaminen edellyttävät yleensä sairaalamaisia olosuhteita. Ehdotus arvioinnin järjestämisestä koskee myös yleisvaarallisten ja ilmoitettavien tartuntatautien lääkehoitoja. Lääkehoitojen arvioinnin tulee entistä paremmin tukea päätöksentekoa, hankintamenettelyjä ja lääkkeen hinnan määräytymistä. Arvioitujen lääkkeiden kulutuksesta, vaikutuksista, käytön kohdentumisesta, hoitoprosessista ja kustannuksista tulee koota säännönmukaisesti lisänäyttöä terveydenhuollon tietovarannoista. Lisäksi yhteistyötä kliinisten asiantuntijoiden kanssa tulee lisätä