Etätyön legitimiteetti mediadiskursseissa

Koronaviruspandemian myötä yhteiskuntiin annetut etätyösuositukset pakottivat vuoden 2020 keväällä suuren määrän eri alojen työntekijöitä etätöihin niin Suomessa kuin ulkomailla. On kuitenkin epäselvää, jäävätkö etätyöntekijät pysyvästi etätöihin vai palaavatko takaisin konttoriympäristöön. Tämän selvittämiseksi on syntynyt tarve tutkia etätyön legitimiteettiä. Olen valinnut tutkimuskysymykseksi seuraavan: Miten etätyön legitimiteetti rakentuu mediadiskursseissa koronaviruspandemian alkamisen jälkeen? Tutkimus perustuu Talouselämä-lehdessä 1.3.2020–31.12.2021 välisenä aikana julkaistuihin etätyöstä kertoviin artikkeleihin. Arvioitaessa sitä, onko työ etätyötä, käytetään tyypillisesti neljää arviointikriteeriä. Ensinnäkin työtä tehdään työnantajan tilojen sijaan jossain muualla, tavanomaisesti kotona. Toiseksi työntekijälle on työnantajan toimesta määrätty työaika. Kolmanneksi työntekeminen perustuu työsopimuksen eli työsuhteen olemassaoloon. Neljänneksi käytetään hyväksi tieto- ja viestintätekniikkaa. Kriteerijoukko voi olla näitä neljää laajempi tai suppeampi. Legitimiteetillä tarkoitetaan järjestelmän hyväksymisenarvoisuutta. Legitiimi järjestelmä perustuu ihmisten velvollisuudentuntoon järjestelmää kohtaan pakon sijasta. Diskurssianalyysin päämääränä on yhdistää kielestä löytyviä säännönmukaisuuksia säännönmukaisuuksiin, jotka löytyvät sosiaalisesta toiminnasta ja kontekstista. Tavoitteena on siis ymmärtää kielenkäytön tavoite ja se, millaiseen sosiaaliseen toimintaan se yhdistyy. Diskurssianalyysi on menetelmä, joka perustuu laadulliseen tutkimukseen ja jonka objektivoinnin aste on korkea. Diskurssianalyysille on ominaista vuorovaikutusta korostava kielikäsitys. Diskurssianalyysi perustuu konstruktionismiin, jossa katsotaan kieltä todellisuuden sosiaalisen rakentumisen välineenä. Tutkimustuloksina artikkelien sisällöt ryhmitellään teemoihin. Näiden teemojen pohjalta muodostetaan diskursseja. Löydetyt diskurssit ovat talousdiskurssi, terveyden ja hyvinvoinnin diskurssi sekä turvallisuuden diskurssi. Artikkeleissa esiintyi sekä etätyön legitimaatiota että sen delegitimaatiota. Kirjallisuudessa mainitaan, että etätyön historiassa etätyötä on perusteltu työmatkojen lyhentämisellä, tilakustannusten pienentämisellä ja mahdollisuudella houkutella parempia työntekijöitä. Nämä seikat nousivat esiin myös aineistosta etätyötä legitimoivana perusteena. Jatkotutkimusehdotuksena tutkimusta voisi tehdä myös työntekijöiden intressipiiriin Talouselämä-lehden edustaessa yritysjohtajien intressipiiriä. Tutkimusta voisi tehdä myös käyttäen aineistona jotain toimialakohtaista ammattilehteä toimialakohtaisten tulosten saamiseksi. Yrityskohtaista tietoa löytyisi myös suoraan organisaatioista esimerkiksi haastattelemalla yrityksen johtoa tai työntekijöitä

Riskit Web-portaaleissa : tapaustutkimus

The motivation of the thesis is to identify the biggest risks in the case environment and find methods to reduce them. Case environment is an information portal. This thesis tries to find answers to three research questions. Firstly, “What are the most significant risks in the system”, secondly, “What are the best methods to minimize the probability of each risk”, and thirdly, “What are the best methods to minimize the consequences of each risk”. This research is a case study research using a qualitative research method. The data collection method is a semi-structured theme interview for the administrative staff of the portal. The case architecture is WebSphere portal architecture. The total number of interviews was 11. There are many different risks in portal environment. One of the most significant risks is external parties breaking into the system. The best methods to minimize the probability of the risk are, for example, regular security updates, a strong password policy and installation of fix packs. Another major risk is problems arising from the fact that the network is administrated by different parties. The best methods to minimize the probability of this risk are one party having overall responsibility and working and well-defined communication connections between parties. The best methods to minimize the consequences of the risk are active management when in a problem state and working and well-defined communication connections between parties.Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa suurimmat riskit tapausympäristössä ja löytää menetelmiä pienentää niitä. Tapausympäristönä toimii WebSphere -arkkitehtuuriin pohjautuva viestintäportaali. Diplomityössä pyritään löytämään vastaus kolmeen tutkimuskysymykseen, ensimmäiseksi ”Mitkä ovat merkittävimmät riskit järjestelmässä?”, toiseksi ”Mitkä ovat parhaat menetelmät kunkin riskin toteutumistodennäköisyyden minimoimiseksi?” ja kolmanneksi, ”Mitkä ovat parhaat menetelmät kunkin riskin seurausvaikutusten minimoimiseksi?”. Tutkimusmenetelmänä sovelletaan kvalitatiivista tapaustutkimusta. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin portaalin ylläpitohenkilökunnalle tehtyä puolistrukturoitua teemahaastattelua ja haastateltavien kokonaismäärä oli 11. Haastattelujen perusteella portaaliympäristössä havaittiin useita erilaisia riskejä. Yksi suurimmista riskeistä on järjestelmään murtautuminen. Parhaat menetelmät riskin toteutumisen todennäköisyyden minimoimiseksi ovat säännölliset turvallisuuspäivitykset, vahva salasanapolitiikka ja korjauspakettien säännöllinen asentaminen. Toinen suuri riski liittyy monen eri tahon toimesta ylläpidettyjen verkkojen aiheuttamiin ongelmiin. Parhaat menetelmät todennäköisyyden minimoimiseksi ovat, että kokonaisvastuu on yhdellä nimetyllä taholla ja että eri tahojen välillä on toimivat ja hyvin määritellyt viestintäyhteydet. Parhaat menetelmät toteutuneiden riskien seurauksien minimoimiseksi ovat aktiivinen riskienhallinta ongelmatilanteessa sekä toimivat ja hyvin määritellyt viestintäyhteydet eri tahojen välillä

Jaetun johtajuuden merkitys asiantuntijuuden kehittymiseen

Perinteinen johtamistutkimus lähtee siitä, että johtaminen on yhden henkilön, johtajan, käyttäytymistä. Johtajan rooliin kuuluu suunnittelu ja valvonta, kun taas alaisten rooliin kuuluu johtajan käskyjen toteuttaminen. Asiakkaiden tarpeet ovat entistä vaativampia ja organisaation jäseniltä vaaditaan yhä suurempaa osaamista ja asiantuntijuutta. Tämän vuoksi tarvitaan myös uudenlaista johtajuutta. Jaettu johtajuus on johtamismalli, jossa johtajuus on aktiviteetti, joka voidaan jakaa kulloisenkin tarpeen mukaan yksittäisen sankarijohtajan sijasta. Henkilö, jolla ei ole muodollista auktoriteettia, voi tilanteen vaatiessa nousta johtamaan ja väistyä tilanteen jälkeen taka-alalle. Asiantuntijuus on alakohtainen ominaisuus, jossa henkilöllä on muita parempi tiedollinen ja taidollinen osaaminen. Lisäksi asiantuntijalta edellytetään kykyä vuorovaikutukseen. Työ perustuu laadulliseen tutkimusotteeseen. Työssä tehdään narratiivinen kirjallisuuskatsaus jaetusta johtajuudesta ja asiantuntijuuden kehittymisestä. Jaetun johtajuuden merkitystä asiantuntijuuden kehittymisen kannalta pyritään löytämään kuvailevan synteesin keinoin. Työ koostuu johdannosta, metodeista, jaetun johtajuuden määrittelystä, asiantuntijuuden määrittelystä, jaetun johtajuuden vaikutuksesta asiantuntijuuteen sekä yhteenvedosta ja johtopäätöksistä. Jaettu johtajuus voidaan jakaa päämäärätietoiseen, symboliseen ja keskustelevuuteen liittyvään ulottuvuuteen. Päämäärätietoisuudella on vaikutusta asiantuntijuuden kehittymisessä siten, että se asiantuntijuus, joka organisaation jäsenille kehittyy, liittyy asiakastarpeiden tuottamiseen kannattavasti. Keskustelevuudella on se vaikutus, että parhaimmillaan päästään dialogiin organisaation jäsenten välillä, jolloin osaaminen siirtyy parhaalla mahdollisella tavalla organisaation jäseniltä toisille. Lisäksi on mahdollisuutta synnyttää keskustelujen avulla myös kokonaan uusia toimintamalleja. Lisäksi jaettu johtajuus edellyttää symbolisuutta mikä syntyy toimintaan osallistuvien asiantuntijoiden sosiaalisten taitojen kautta. Tämän työn päämääränä on auttaa ymmärtämään, mitä on jaettu johtajuus ja mitä ovat sen vaikutukset asiantuntijuuden kehittymiseen. Aihepiiriin liittyvää tutkimusta kannattaisi tulevaisuudessa suorittaa teoreettisten näkökulmien lisäksi myös empiirisesti. Lisäksi jaetun johtajuuden vaikutuksia liiketoimintaan ja sen tehokkuuteen sekä vaikutuksia organisaatioissa toimivien yksilöiden työhyvinvointiin olisi syytä tutkia

Miesten virtsankarkailun hoito

Vertaisarvioitu.Virtsankarkailu heikentää elämänlaatua ja yleistyy ikääntymisen myötä. Virtsankarkailun tyyppi ja syyt tulee tunnistaa, jotta hoito kohdistetaan oikein. Miesten virtsankarkailun tavallisin muoto on virtsan pakkokarkailu. Sen hoito, kuten elintapamuutokset ja lääkityskokeilut, aloitetaan yleensä perusterveydenhuollossa. Aiemmat eturauhasen leikkaushoidot altistavat virtsan ponnistuskarkailulle, joka hoidetaan yleensä erikoissairaanhoidossa. Virtsan ylivuotokarkailu vaatii ulosvirtausta estävän syyn hoitoa. Myös virtsateiden ulkopuoliset syyt voivat aiheuttaa virtsankarkailua. Virtsankarkailua ei aina voida parantaa, mutta elämänlaatua heikentäviä haittoja voidaan vähentää.Peer reviewe

Breeding near heterospecifics as a defence against brood parasites : can redstarts lower probability of cuckoo parasitism using neighbours?

Breeding habitat choice based on the attraction to other species can provide valuable social information and protection benefits. In birds, species with overlapping resources can be a cue of good quality habitats; species with shared predators and/or brood parasites can increase joint vigilance or cooperative mobbing, while raptors may provide a protective umbrella against these threats. We tested whether the migratory common redstart (Phoenicurus phoenicurus) is attracted to breed near active nests of the great tit (Parus major), a keystone-information source for migrant passerine birds, or a top predator, the northern goshawk (Accipiter gentilis). This system is unique to test these questions because the redstart is a regular host for the common cuckoo (Cuculus canorus). Therefore, we also evaluated other possible benefits coming from the heterospecific attraction, especially in terms of reducing brood parasitism risk. We monitored redstart occupancy rates, onset of breeding, reproductive investment, and followed nest outcomes in terms of brood parasitism, nest predation risk and overall reproductive success. Redstarts avoided breeding near goshawks, but showed neither attraction nor avoidance to breed next to great tits. Both neighbours neither reduced brood parasitism risk nor affected overall nesting success in redstarts. Redstarts may not use heterospecific attraction for settlement decisions, as associations with other species can only exist when some benefits are gained. Thus, environmental cues may be more important than social information for redstarts when breeding habitat choice. Other front-line defence strategies may have a better impact reducing breeding negative interactions, such brood parasitism.peerReviewe