Annual Climate Report 2019

According to the Climate Act, the Council of State submits once a year an Annual Climate Report to the Parliament. The Annual Climate Report provides a tool for monitoring the implementation of the Medium-term Climate Change Policy Plan (KAISU). This means especially the monitoring of the emission development of the effort sharing sector in relation to the emission reduction targets included in the KAISU. The Annual Climate Report also presents an analysis of the emission development on the sectoral level. Every other year a survey of policy measures implemented in line with the KAISU is included in the Annual Climate Report. Additionally, an assessment of the implementation of the adaptation plan is included in the Annual Climate Report in every fourth year. This Annual Climate Report covers all above mentioned parts. In the Annual Climate Report, the achieving of the emission reduction obligation both for the period 2013–2020 and 2021–2030 is examined. The obligations are based on member-state level emission reduction targets decided by the EU. At the moment it seems likely that Finland is going to achieve the 2013–2020 target. In addition, the policy measures for the period 2021–2030 are planned in a way, which ensures the fulfilment of the obligation with sufficient safety margin. The sectoral analysis shows that individual sectors are making progress towards deeper emission reductions with different pace. With regard to total emissions, the development for the transport sector is decisive, although emission reductions are needed in all sectors. The survey of policy measures demonstrates that in order to promote the implementation of KAISU a number of policy measures have already been deployed and more are under planning. The need for additional measures is under continuous scrutiny. The adaptation measures also needs enforcement in order to keep the risks caused by climate change under control

Annual Climate Report 2020

Under the Climate Change Act, the Government shall each calendar year submit to Parliament an annual climate report on the trends in emissions and the achievement of emissions reduction targets included in the medium-term plan for climate change policy. The report shall also contain information on policy measures and an assessment of the implementation of the adaptation measures included in the adaptation plan. The Annual Climate Report examines the meeting of the targets set for emission reduction obligations in periods 2013–2020 and 2021–2030 in the effort-sharing sector (non-emissions trading sector) and the trend in total emissions in relation to the target of carbon neutrality set for 2035. It appears likely that Finland will meet the target for 2013–2020. The measures for 2021–2030 have also been planned ensuring that the obligation will be fulfilled. However, the planned measures are not adequate to attain carbon neutrality. While emissions trends in the transport sector play a key role for the effort-sharing sector, measures will be necessary in all sectors. Trends in emissions from energy production and manufacturing, which are part of the emissions trade, as well as the development of carbon sinks in the land use sector will also be crucial regarding the goal of carbon neutrality. Additional measures for achieving carbon neutrality are proposed in the new Energy and Climate Strategy, the Medium-term Climate Change Policy Plan, and the Climate Programme for the Land Use Sector. These documents will be completed in 2021

Energia-ilmasto-metsä mallinnus kokonaisvaltaisen politiikka-analyysin tukena

Increased concern about global warming has led to an intensified search for new and efficient means to reduce greenhouse gas emissions (GHG). So far, forests have been part of climate policies mainly as a source of bioenergy which can substitute for fossil fuels. However, forests constitute also significant sinks and sources of carbon dioxide, which affect the atmospheric carbon balance. This has led to an ongoing debate on whether and how the changes in forest carbon stocks should be taken into account in climate policies. This thesis studies how the inclusion of the carbon stock in the emission targets of Finland would affect the cost-effectiveness of emission reductions and the Finnish energy and forest sectors. The TIMES model is used for creating scenarios of the future energy system and the related emissions. A simplified forest model describing forest growth and carbon sequestration in Finland is developed, and integrated into TIMES. Together they constitute the first model that covers energy and forest sectors and GHG emissions in a single model, enabling an integrated analysis and optimization of the system. Scenarios with different emission targets are created and analyzed. The results indicate that substantial improvement in cost-effectiveness can be achieved if changes in the forest carbon stock are included in the emission targets. In the scenarios, forest carbon sink was used for substituting more expensive emission reduction measures, like rapid reductions in fossil fuel use and the use of carbon capture and storage technology. At the same time, less wood was harvested from forests, and the increase in bioenergy use was not as high as without including the changes in forest carbon stock. This thesis shows that forest carbon sinks have a high potential in controlling the atmospheric CO2 concentration, and achieving savings in emission reduction costs in Finland. However, many uncertainties are embedded in the estimation of forest growth and carbon stocks, and the forest model built in this thesis is only a simplified representation of their development. Nevertheless, it provides a starting point for a combined energy–climate–forest analysis by capturing the most essential interactions between these sectors. If developed further, the model may provide insights for the optimal utilization of forests in climate change mitigation.Kasvava huoli ilmaston lämpenemisestä lisää paineita nopeisiin ja tehokkaisiin päästövähennyksiin. Tähän asti metsiä on hyödynnetty ilmastonmuutoksen hillinnässä lähinnä bioenergian lähteenä korvaamaan fossiilisia polttoaineita. Toisaalta metsät ovat myös merkittäviä hiilinieluja ja -lähteitä ja vaikuttavat siten ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen. Tämä on johtanut keskusteluun siitä, pitäisikö muutokset metsien hiilivarastoissa ottaa huomioon päästötavoitteissa. Tässä työssä tutkitaan, miten hiilivarastojen huomioiminen vaikuttaisi päästövähennysten kustannustehokkuuteen sekä metsä- ja energiasektoreihin Suomessa. Työssä käytetään TIMES-mallia, jolla voidaan luoda ja analysoida erilaisia skenaarioita tulevaisuuden energiasysteemistä ja sen päästöistä. Mallia täydennetään yksinkertaisella metsämoduulilla, joka kuvaa metsien kasvua ja hiilivaraston kehitystä Suomen olosuhteissa. Täten saadaan ensimmäinen Suomen kattava malli, joka yhdistää metsä- ja energiasektorit sekä niiden ilmastovaikutukset samaan malliin mahdollistaen niiden muodostaman systeemin kokonaisvaltaisen tarkastelun ja optimoinnin. Työssä luodaan ja analysoidaan vaihtoehtoisia päästövähennysskenaarioita. Tulosten perusteella päästötavoitteet voidaan saavuttaa huomattavasti kustannustehokkaammin, mikäli muutokset metsien hiilivarastossa huomioidaan. Skenaarioissa metsien hiilinielulla kompensoitiin muita päästöjä, jolloin tarve nopeisiin ja kalliisiin päästövähennyksiin väheni. Esimerkiksi tarve hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin väheni ja hiilen käyttö laski hitaammin. Samalla metsistä korjattavan puun määrä väheni ja bioenergian käyttö kasvoi hitaammin. Tämän työn perusteella metsien hiilinieluilla voisi olla merkittävä rooli Suomen päästöjen ja päästövähennyskustannusten hillitsemisessä. Metsien kasvun ja hiilivarastojen arviointiin liittyy kuitenkin monia epävarmuustekijöitä, ja tässä työssä kehitetty malli on yksinkertaistettu kuvaus metsien ja hiilivarastojen kehityksestä. Malli tarjoaa kuitenkin lähtökohdan energia-, ilmasto - ja metsäpolitiikan kokonaisvaltaiselle tarkastelulle kuvaamalla merkittävimpiä vuorovaikutuksia sektoreiden välillä. Mikäli mallia jatkokehitetään, sitä voidaan käyttää apuna arvioitaessa erilaisia tapoja hyödyntää metsiä ilmastonmuutoksen hillinnässä

Klimatårsberättelse 2020

Enligt klimatlagen ska statsrådet varje kalenderår sända riksdagen en klimatårsberättelse som ska innehålla uppgifter om utsläppsutvecklingen och framför allt information om hur målen i den klimatpolitiska planen på medellång sikt har förverkligats. Dessutom ska klimatårsberättelsen innehålla en kartläggning av de politiska åtgärderna och en bedömning av verkställighetsläget när det gäller anpassningsplanen. I klimatårsberättelsen granskas i vilken grad de utsläppsminskningsåtaganden inom ansvarsfördelningssektorn (sektorer som inte omfattas av utsläppshandeln) som fastställts för perioden 2013–2020 och 2021–2030 har fullgjorts samt utvecklingen av de totala utsläppen i förhållande till målet om klimatneutralitet 2035. Det verkar sannolikt att Finland kommer att fullgöra åtagandet för perioden 2013–2020. Också de åtgärder som gäller perioden 2021–2030 har planerats så att åtagandet ska fullgöras. De planerade åtgärderna är dock inte tillräckliga för att Finland ska kunna nå målet om klimatneutralitet. Utsläppsutvecklingen inom transportsektorn är central med tanke på ansvarsfördelningssektorn, men åtgärder behövs inom alla sektorer. Med tanke på målet om klimatneutralitet har också utvecklingen i fråga om utsläppen från energiproduktionen och industrin, som omfattas av utsläppshandeln, en avgörande betydelse, likaså utvecklingen när det gäller kolsänkorna inom markanvändningssektorn. Ytterligare åtgärder för att målet om klimatneutralitet ska kunna nås läggs fram i den nya energi- och klimatstrategin, den klimatpolitiska planen på medellång sikt och klimatprogrammet för markanvändningssektorn, som ska färdigställas under 2021

Ilmastovuosikertomus 2019

Ilmastolain mukaan valtioneuvosto toimittaa kerran vuodessa ilmastovuosikertomuksen eduskuntaan. Ilmastovuosikertomuksella seurataan keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) toteutumista. Tämä tarkoittaa erityisesti taakanjakosektorin päästökehityksen (päästökaupan ulkopuoliset sektorit) seurantaa suhteessa KAISU:ssa asetettuihin päästövähennystavoitteisiin. Vuosikertomuksessa tarkastellaan myös sektorikohtaista päästökehitystä. Joka toinen vuosi Ilmastovuosikertomukseen sisältyy myös kartoitus keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman mukaisesti käyttöön otetuista politiikkatoimista ja lisäksi joka neljäs vuosi arvio sopeutumissuunnitelman toimeenpanotilanteesta. Tähän ilmastovuosikertomukseen sisältyvät kaikki yllä mainitut osa-alueet. Ilmastovuosikertomuksessa tarkastellaan sekä jaksolle 2013–2020 että jaksolle 2021–2030 asetetun päästö­vähennysvelvoitteen saavuttamista. Velvoitteet perustuvat EU-tasolla sovittuihin jäsenmaakohtaisiin tavoitteisiin. Tällä hetkellä vaikuttaa todennäköiseltä, että saavutetaan jaksolle 2013–2020 asetettu vähennysvelvoite. Myös jakson 2021–2030 päästövähennystoimet on suunniteltu siten, että velvoite täytetään riittävällä varmuusmarginaalilla. Sektorikohtainen tarkastelu osoittaa, että yksittäiset sektorit etenevät eri tahdissa päästövähennysten osalta. Kokonaisuuden kannalta liikennesektorin päästökehitys on ratkaisevaa, vaikka päästövähennyksiä tullaan tarvitsemaan jokaisella sektorilla. Politiikkatoimikartoitus osoittaa, että KAISU:n toimeenpanemiseksi on jo otettu käyttöön useita uusia ohjauskeinoja ja lisää on suunnitteilla. Lisätoimien tarve tulee olla jatkuvan arvioinnin kohteena. llmastovuosikertomuksessa todetaan, että ilmastonmuutokseen sopeutumista on tarpeen vahvistaa ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien hallitsemiseksi

Klimatårsberättelse 2019

I enlighet med klimatlagen tillställer statsrådet årligen riksdagen en klimatårsberättelse. Uppföljningen av verkställandet av klimatplanen på medellång sikt (KAISU) sker med hjälp av klimatårsberättelsen. Detta innebär särskilt uppföljning av ansvarsfördelningssektorns utsläppsutveckling i förhållande till de mål för utsläppsnedskärningar som har uppställts i KAISU. I årsberättelsen granskas också den sektorvisa utsläppsutvecklingen. Vartannat år ingår i klimatårsberättelsen även en kartläggning av de åtgärder som har vidtagits i enlighet med klimatplanen på medellång sikt. Dessutom ingår vart fjärde år en översikt av hur verkställandet av planen för klimatanpassning har framskridit. I denna årsberättelse ingår samtliga ovan nämnda delar. I klimatårsberättelsen granskas utsikterna att uppnå de utsläppsförpliktelser som har fastställts för perioderna 2013–2020 och 2021–2030. Förpliktelserna baserar sig på utsläppsmål som på EU-nivån har beslutats för de enskilda medlemsländerna. För närvarande förefaller det sannolikt att Finland kan uppnå den utsläppsförpliktelse som gäller för perioden 2013–2020. Också för perioden 2021–2030 gäller att åtgärderna för att skära ned utsläppen är dimensionerade så så att förpliktelsen uppfylls med tillräcklig säkerhetsmarginal. Den sektorvisa analysen visar, att de enskilda sektorerna framskrider i olika takt med avseende på utsläppsutvecklingen. Med tanke på helheten är transportsektorns utsläppsutveckling avgörande, trots att utsläppsminskningar kommer attt krävas på samtliga sektorer. Kartläggningen av åtgärder visar, att ett flertal nya styrmedel redan har tagits i bruk och flera planeras för att verkställa KAISU. En kontinuerlig utvärdering av nödvändiga tilläggsåtgärder behövs. I klimatårsberättelsen konstateras, att anpassningen till klimatförändringen bör förstärkas för att behärska de risker som förorsakas av klimatförändringen

Ilmastovuosikertomus 2022

Ilmastolain mukaan valtioneuvosto antaa ilmastovuosikertomuksen eduskunnalle vuosittain. Ilmastovuosikertomuksessa tarkastellaan yleistä kasvihuonekaasujen päästökehitystä, suunniteltujen toimien riittävyyttä seuraavan 15 vuoden ajalle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen osalta ja arvioidaan sopeutumissuunnitelman toimeenpanotilannetta. Vuonna 2021 kokonaispäästöt ilman maankäyttösektoria pysyivät lähes edellisen vuoden tasolla. Päästökauppasektorin päästöt kasvoivat edellisvuodesta, mutta päästöt ovat kuitenkin pienentyneet merkittävästi aiempina vuosina. Taakanjakosektorin päästöt vähenivät edellisvuoteen verrattuna. Sektorin päästöt ovat kuitenkin vähentyneet hitaammin kuin päästökaupan päästöt. Vuoden 2020 tarkastettujen päästötietojen perusteella Suomi saavuttaa kaudelle 2013–2020 asetetun taakanjakosektorin velvoitteen. Pikaennakkotietojen mukaan maankäyttösektori muuttui vuonna 2021 ensimmäistä kertaa nielusta päästölähteeksi. Tästä syystä Suomen nettopäästöt kääntyivät kasvuun, ja ne ylittävät nyt vuoden 2005 tason. Nielun muuttumisen päästölähteeksi arvioidaan johtuvan hidastuneesta puuston kasvusta sekä korkeista hakkuumääristä. Tässä ilmastovuosikertomuksessa käytettyjen skenaarioiden pohjalta voidaan arvioida, että päästökaupan ja taakanjakosektorin toimet ovat riittäviä päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteiden saavuttamiseen liittyy kuitenkin huomattavaa epävarmuutta, eikä käytetyissä skenaarioissa ole otettu huomioon energian hinnannousua tai maankäyttösektorin päästö- ja nielukehitystä

Klimatårsberättelse 2022

Enligt klimatlagen avlåter statsrådet årligen en klimatårsberättelse till riksdagen. I klimatårsberättelsen redogörs för utsläppsutvecklingen av växthusgaser, analyseras hur långt de planerade åtgärderna kommer att räcka för de följande 15 åren för att uppnå de uppställda målen samt görs en bedömning av hur verkställandet av planen för klimatanpassning framskrider. År 2021 höll sig de totala utsläppen utan markanvändningssektorn på i stort sett samma nivå som året innan. Utsläppen från utsläppshandelssektorn växte jämfört med föregående år men sektorns utsläpp har ändå minskat betydligt under tidigare år. Utsläppen från ansvarsfördelningssektorn minskade jämfört med året innan; utsläppen från sektorn har dock minskat långsammare än utsläppshandelns utsläpp. Enligt de granskade utsläppsuppgifterna för år 2020 uppfyller Finland förpliktelsen som gäller ansvarsfördelningssektorn för perioden 2013-2020. Enligt snabbestimatet förvandlades markanvändningssektorn år 2021 för första gången från att ha varit en sänka till en utsläppskälla. Av denna anledning steg Finlands nettoutsläpp och översteg den nivå nettoutsläppen låg på år 2005. Det faktum att sänkan förvandlades till en utsläppskälla bedöms bero på långsammare skogstillväxt samt höga avverkningsnivåer. Enligt de scenarier som tillämpats i denna klimatårsberättelse kan man göra bedömningen att åtgärderna inom utsläppshandeln och ansvarsfördelningssektorn är tillräckliga för att uppnå utsläppsmålen. Måluppnåelsen är dock förenad med betydande osäkerhet, de använda scenarierna beaktar inte heller de stegrande energipriserna eller utvecklingen av sänkan och utsläppen inom markanvändningssektorn

Pariisin kokouksen jälkeiset näkymät ja suomalaiset ilmastoratkaisut

Pariisin sopimus on oikeudellisesti sitova, globaalisti kattava ja se asettaa kunnianhimoisen tavoitteen hillitä ilmaston lämpenemistä 1,5-2 °C tasolle esiteolliseen aikaan verrattuna. Maailman ilmastotyön kunnianhimoa on parannettava jo ennen vuotta 2020, jotta nämä tavoitteet voidaan saavuttaa. Tapoja parantaa kunnianhimoa on monia. Päästösitoumuksia voivat asettaa maat, joilta ne vielä puuttuvat. Muut maat voivat laajentaa tai kiristää sitoumuksiaan. Päästöjä voidaan vähentää sitoumusten ulkopuolisilla aloilla. Lisäksi voidaan edistää kansainvälisiä yhteishankkeita ja ripeyttää ilmastoratkaisujen käyttöönottoa. YK:n ilmastosopimuksen liepeillä olevia käytännön ilmastoratkaisuja edistäviä, yhteistyötä kannustavia ja lisätoimista keskustelevia foorumeja on mahdollista vahvistaa. Suomi voi olla aktiivinen näissä kaikissa toimissa. Suomi voi myös moninkertaistaa myönteisen ilmastovaikutuksensa tarjoamalla muun maailman käyttöön päästöjä vähentäviä ratkaisuja. Näistä ratkaisuista esitellään sata ratkaisua kattaen laajan kirjon suomalaista osaamista energiantuotannosta maatalouteen, teknologiasta poliittiseen ohjaukseen ja yritysten tuotteista kansalaisjärjestöjen hankkeisiin. Pariisin sopimus on yleisesti otettu positiivisesti niin suurimmissa päästäjämaissa, ilmastoneuvotteluja seuraavissa kansainvälisissä järjestöissä kuin mediassa. 12 suurinta päästäjää ovat hyvin tyytyväisiä sopimuksen tasapuolisuuteen ja vain hieman varauksellisia sopimuksen uskottavuuden suhteen. Järjestöissä ja median reaktioissa suhtautuminen on kuitenkin hajaantuneempaa. Raportissa tarkasteltujen 12 päästöiltään suurimman neuvotteluosapuolen INDC-tavoitteiden kunnianhimon taso, päästökehitys, päästöarvioiden laatu ja politiikkatoimet eroavat toisistaan hyvin paljon. Ilmastopolitiikan kunnianhimon tason vertailua kuitenkin hankaloittavat mm. joiden maiden päästöarvioiden huono luotettavuus sekä ns. yhteisten mutta erilaisten vastuiden periaate. Näihin haasteisiin vastaaminen on yksi merkittäviä kehitystehtäviä Pariisin sopimuksen jatkotyössä

HAS3-induced extracellular vesicles from melanoma cells stimulate IHH mediated c-Myc upregulation via the hedgehog signaling pathway in target cells.

Intercellular communication is fundamental to the survival and maintenance of all multicellular systems, whereas dysregulation of communication pathways can drive cancer progression. Extracellular vesicles (EVs) are mediators of cell-to-cell communication that regulate a variety of cellular processes involved in tumor progression. Overexpression of a specific plasma membrane enzyme, hyaluronan synthase 3 (HAS3), is one of the factors that can induce EV shedding. HAS3, and particularly its product hyaluronan (HA), are carried by EVs and are known to be associated with the tumorigenic properties of cancer cells. To elucidate the specific effects of cancerous, HAS3-induced EVs on target cells, normal human keratinocytes and melanoma cells were treated with EVs derived from GFP-HAS3 expressing metastatic melanoma cells. We found that the HA receptor CD44 participated in the regulation of EV binding to target cells. Furthermore, GFP-HAS3-positive EVs induced HA secretion, proliferation and invasion of target cells. Our results suggest that HAS3-EVs contains increased quantities of IHH, which activates the target cell hedgehog signaling cascade and leads to the activation of c-Myc and regulation of claspin expression. This signaling of IHH in HAS3-EVs resulted in increased cell proliferation. Claspin immunostaining correlated with HA content in human cutaneous melanocytic lesions, supporting our in vitro findings and suggesting a reciprocal regulation between claspin expression and HA synthesis. This study shows for the first time that EVs originating from HAS3 overexpressing cells carry mitogenic signals that induce proliferation and epithelial-to-mesenchymal transition in target cells. The study also identifies a novel feedback regulation between the hedgehog signaling pathway and HA metabolism in melanoma, mediated by EVs carrying HA and IHH.Peer reviewe