Arkkitehtoninen laatu ja asuntojen hinnat:empiirinen tutkimus Helsingin kantakaupungin alueelta

Abstract This thesis is a descriptive empirical research about the connection between architectonic quality and housing prices. The architectonic quality is defined in this research through the institutional concept of quality as it is understood inside the profession of architecture, which defines what is regarded as good architecture and which factors connected to designers can generate architectonic quality. By analyzing debt-free market prices of apartments, it is studied how well the institutional concept of quality corresponds to consumers’ appreciation. The research uses hedonic price models as a research method, which is a commonly used method for analyzing housing prices in the field of economics. The empirical data of the research consists of the apartment buildings located in the southern downtown area of Helsinki and the real estate transactions in them during the years 1980–2008. The factors of the architectonic quality in this data are collected and developed especially for this research. The main research question is: Is there a connection between the factors of architectonic quality and housing prices? More precise sub-questions are: Are education, experience, or merits of the building designer relevant factors of housing prices? Are the architectonic style or architectonic appreciation of the building relevant factors of housing prices? In addition, it is studied if there is a correlation between the architectonic view and housing prices, which would indicate that the architectonic quality causes also economic externalities. The result of the research is that the studied factors of the architectonic quality and housing prices are connected. The education, experience and merits of the building designer are all factors which are perceived to increase apartment prices. It was also revealed that the architectonic style and the architectonic appreciation of the building correlate with the housing prices. Moreover, a clear price premium related to architectonic view can be found in the analysis. However, all the factors employed do not give unambiguous results, which gives reason to study the differences of used factors and raises further research questions.Tiivistelmä Tämä väitöstutkimus on kuvaileva empiirinen tutkimus arkkitehtonisen laadun yhteydestä asuntojen hintoihin. Arkkitehtoninen laatu määrittyy tutkimuksessa institutionaalisen laatukäsityksen kautta arkkitehtuurin alan sisäisenä näkemyksenä siitä, mitä pidetään hyvänä arkkitehtuurina ja mitkä rakennusten suunnittelijoihin liitetyt tekijät voivat edesauttaa arkkitehtonisen laadun syntymistä. Analysoimalla asuntojen velattomia myyntihintoja selvitetään, miten hyvin tutkimuksessa määritelty arkkitehtuurin institutionaalinen laatukäsitys vastaa kuluttajien arvostusta. Analyysimenetelmänä käytetään hedonista regressiomallinnusta, joka on taloustieteissä yleinen asuntojen hintojen tutkimisessa käytetty menetelmä. Empiirinen aineisto tutkimuksessa koostuu Helsingin eteläisen kantakaupungin alueen rakennuksista sekä niissä käydyistä asuntokaupoista vuosina 1980–2008. Aineiston arkkitehtonisen laadun muuttujat ovat tätä tutkimusta varten kehitettyjä ja kerättyjä. Päätutkimuskysymys on, onko arkkitehtonista laatua mittaavilla muuttujilla yhteys asuntojen hintoihin. Tarkentavia apukysymyksiä ovat seuraavat: Onko rakennussuunnittelijan koulutuksella, kokemuksella ja ansioituneisuudella merkitystä asuntojen hintatekijöinä? Onko rakennuksen arkkitehtonisella tyylillä tai arkkitehtonisella arvostuksella merkitystä asuntojen hintatekijöinä. Lisäksi tutkitaan, onko arkkitehtoniselle näkymälle löydettävissä asuntojen hinnoissa ilmenevä korrelaatio, joka indikoisi sitä, että arkkitehtonisella laadulla on myös taloudellisia ulkoisvaikutuksia. Tutkimuksen tulokseksi saadaan, että tutkituilla arkkitehtonisen laadun muuttujilla on havaittava yhteys asuntojen hintoihin. Sekä rakennussuunnittelijan koulutukseen, kokemukseen että ansioituneisuuteen liitettyjen muuttujien havaitaan tutkimuksessa olevan asuntojen hintaa nostavia tekijöitä. Myös rakennuksen arkkitehtoninen tyyli ja arkkitehtoninen arvostus osoittavat selkeän yhteyden asuntojen hintoihin. Niin ikään arkkitehtoniselle näkymälle löydetään suoritetuissa analyyseissä selkeä asuntojen hinnoissa havaittava preemio eli hintaero. Kaikki tutkitut mittarit eivät kuitenkaan anna täysin yksiselitteisiä tuloksia, mikä antaa aihetta tarkastella käytettyjen mittareiden eroavaisuuksia ja synnyttää jatkotutkimuskysymyksiä

Moderni hirsikaupunki Lappi:tutkimushankkeen loppuraportti

Tiivistelmä Moderni hirsikaupunki Lappi (2017–2019) muodosti Lapin maakunnan alueelle kohdistuvan rinnakkaishankkeen Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kohdistuvalle Moderni hirsikaupunki -tutkimushankkeelle (2016–2019). Lappi-hanke toteutettiin Oulun yliopiston Arkkitehtuurin tutkimusyksikössä, ja sitä rahoittivat Euroopan aluekehitysrahasto ja lappilaiset hirsialan yritykset Lapin liiton kautta. Moderni hirsikaupunki -hankkeiden tavoitteena oli hirsirakentamisen markkinaosuuden kasvattaminen arkkitehtisuunnitteluun ja arkkitehtuuritutkimukseen liittyvin keinoin. Lapin rinnakkaishankkeessa hyödynnettiin päähankkeen esiselvitysvaiheen tuloksia ja laajennettiin suunnittelututkimus- ja arviointivaiheita ottamalla erityisen tutkimuksen kohteeksi Rovaniemen alueella sijaitseva aluerakentamiskohde, Metsäruusu, ja selvittämällä sen toteutumisen mahdollisuuksia hirsirakenteisena. Tämän lisäksi hankkeen aikana tehtiin suunnitelma Lehtojärven perinnekyläprojektille yleiskaavan päivittämiseksi ja toteutettiin Tuhannen vuoden talo -ideakilpailu opiskelijoille yhteistyössä Hirsitaloteollisuus ry:n kanssa. Metsäruusun alueen kaavoituksen tueksi laadittiin hankkeessa suunnitelma, joka perustuu kartoitettuihin tarpeisiin ja tavoitteisiin, suunnittelualueen analyysiin, puukaupunkiperinteen nykyaikaistamiseen ja asukasprofiilien luomiseen. Suunnitelma sisältää kortteli- ja talotyyppikatalogin, joista kukin on sijoitettu viitteellisesti suunnittelualueelle. Luodut talotyypit ovat hirsirakenteisia ja niitä on viisi erilaista: pientalo, rivitalo, townhouse, kerrostalo sekä senioritalo. Suunnitelman lisäksi alueen toteutettavuuden parantamiseksi tutkittiin kuinka rakentajat sitoutuvat alueen toteutukseen, miten eri sidosryhmät priorisoidaan sekä kuinka näiden tarpeet tulisi huomioida suunnitteluprosessissa. Tutkimuksen tulokset perustuivat kirjallisuuskatsaukseen sekä haastatteluihin. Molemmista, sekä suunnitelma- että tutkimusvoittoisista toimenpiteistä laadittiin hankkeen aikana väliraportit, jotka esiteltiin ja luovutettiin Rovaniemen kaupungille kaavatyön tueksi. Lehtojärven perinnekylää varten käynnistettävän yleiskaavapäivityksen, sekä alueen markkinoinnin tueksi laadittiin hankkeessa yleissuunnitelma ja talotyyppikatalogi, jotka perustuivat analyysille peräpohjolaisesta hirsirakentamisesta sekä asukasprofiileille. Talotyyppikatalogi koostui kolmesta pientalosta, joissa hyödynnettiin korkeaa hirsielementtiä, joka on hankkeen lappilaisen yhteistyöyrityksen uudenlainen teollinen hirsituote. Tuhannen vuoden talo -ideakilpailun tavoitteena oli ideoida, kuinka hirrestä voidaan rakentaa tuhannen vuoden talo. Kilpailijoita kannustettiin avoimesti pohtimaan, millaisia arkkitehtonisia ominaisuuksia hirsirakennuksella tulee olla, jotta rakennus olisi mahdollisimman pitkäikäinen ja hiili pysyisi sitoutuneena hirsiin mahdollisimman pitkään. Osanotto-oikeus kilpailuun oli kaikilla suomalaisissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelevilla arkkitehti- ja rakennusarkkitehtiopiskelijoilla. Kilpailijat ideoivat ja esittivät, millainen voisi olla hirsinen rakennus, jonka elinkaari on tuhat vuotta. Yksi hirren suuri perinteinenkin vahvuus on kiertotalousajattelun mukainen uusiokäyttömahdollisuus, jota tässä kilpailussa erityisesti pyrittiin korostamaan. Hankkeen toimenpiteillä saatiin hyvä vaikuttavuus, koska ne onnistuttiin ajoittamaan konkreettiseen tarpeeseen nähden oikein Metsäruusun ja Lehtojärven kohteissa. Molemmissa tapauksissa toimenpiteet ovat vaikuttaneet hirsirakentamista edistävästi kaavoitusprosessin tukena. Lisäksi erityisesti em. kohteissa sekä ideakilpailussa tehdyt rakennussuunnitelmat ovat talotyyppeinä ja viitesuunnitelmina laajemminkin hyödynnettävissä myös muualla kuin kohdealueillaan, ja alustavia suunnitelmia talotyyppien kaupallisesta hyödyntämisestä onkin jo tehty

Architectonic quality of industrial log architecture in the scope of tectonics:learning from architectural competitions

Abstract Log is a highly topical building material. Despite the current potential of log, large-scale log buildings of high architectonic quality are rare. By increasing understanding of the architectonic quality of industrial log building, the quality of future log buildings can be enhanced. Our research data is based on the outcomes of two recent architectural competitions and interviews related to these. Methodology combines semi-structured interviews with research by design. The results describe, in the scope of tectonics, architectonic features that are essential for architectonic quality of a log building and are revealing of log structures, acknowledging the preconditions of log in the design, and making secondary design solutions characteristic for log. The results are coherent with ideals of tectonic theory

Moderni hirsikaupunki:tutkimushankkeen loppuraportti

Tiivistelmä Oulun yliopiston Arkkitehtuurin tutkimusyksikössä vuosina 2016–2019 toteutettiin Moderni hirsikaupunki -hanke, jonka rahoittivat Pohjois-Pohjanmaan liiton kautta Euroopan aluekehitysrahasto sekä maakunnan hirsiyritykset. Hanke oli ajankohtainen, sillä hirsi on uusiutuvana rakennusmateriaalina ekologinen ja paikallinen. Lisäksi hirren käytöllä saavutettavat hyvät sisäilmaolosuhteet, ääniympäristö sekä rakenteellinen yksinkertaisuus ovat tehneet hirrestä ajankohtaisen materiaalin niin yksityisten kuluttajien kuin julkisten toimijoidenkin keskuudessa. Hankkeen ydintä on ollut, kuinka arkkitehtisuunnitteluun ja arkkitehtuuritutkimukseen liittyvillä keinoilla voitaisiin tukea hirsirakennusteollisuuden kykyä vastata kasvaneeseen kiinnostukseen. Hankkeen tavoitteena on ollut selvittää tarkemmin hirsirakentamisen markkinaosuuden kasvattamiseen liittyviä haasteita, etsiä niiden ratkaisemista tukevia toimintamalleja ja tuotantotapoja sekä tutkia kaupunkimaisempaan ympäristöön sopivan hirsirakentamisen uutta arkkitehtuuria niin suurten kuin pienten hirsikohteiden osalta. Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä olivat mukana olleiden hirsialan yritysten ohella Oulun yliopistossa arkkitehtuurin tutkimusyksikössä toimivat tutkijat ja opiskelijat. Opiskelijaworkshopien, hirsiluentojen sekä opiskelijakilpailuiden avulla hirsirakentaminen on ollut yksikön koulutuksessa ja tutkimuksessa esillä huomattavasti aiempaa voimakkaammin. Hankkeeseen sisältyi esiselvitys-, suunnittelututkimus- sekä arviointivaiheet. Tämä raportti käsittelee kahta jälkimmäistä hankkeen vaihetta. Raportissa käsitellään myös hankkeeseen sisältynyttä Pudasjärven osahanketta, jonka toimenpiteet ovat vahvistaneet kaupungin roolia Suomen johtavana hirsikaupunkina, sekä tehneet hirsirakentamista tutuksi useille kohderyhmille erilaisten kohdevierailujen sekä suosittujen seminaarien kautta. Esiselvitysvaiheesta on julkaistu erillinen raportti v. 2017. Kaupunkimaisempaan ympäristöön sopivaa hirsirakentamisen uutta arkkitehtuuria etsittiin suunnittelututkimusvaiheessa, jonka perusteella esitetään useita konkreettisia ratkaisuita siihen, millaista tällainen arkkitehtuuri voisi olla hirsirakentamisen kontekstissa. Suunnittelututkimusvaiheen suunnitelmat sisältävät myös rakennustyyppejä, jotka voisivat olla potentiaalisia uusia aluevaltauksia hirsirakentamiselle, kuten town-house- ja kerrostaloja. Arviointivaiheessa lisättiin ymmärrystä hirsiarkkitehtuurista pääasiassa haastattelututkimuksen keinoin. Haastatteluita — joissa keskusteltiin tehdyistä suunnitelmista sekä hirsiarkkitehtuurista ja -teollisuudesta laajemminkin — toteutettiin mm. hankkeen pilottipaviljonkien yhteydessä Helsingissä ja Oulussa. Haastatteluiden kohteina olivat rakentamista ohjaavat viranhaltijat, rakennusalan ja arkkitehtuurin ammattilaiset, kuluttajat sekä yhteistyöyritysten toimitusjohtajat. Näiden lisäksi arviointivaiheessa kerättiin palautetta massakustomointiosioon liittyen kyselyiden, työpajojen ja haastatteluiden avulla. Tulosten perusteella hirsi koetaan todella positiivisena sekä ajankohtaisena, jopa trendikkäänä materiaalina. Toisaalta hirsi on hyvin ristiriitainen, jopa vaikea materiaali esimerkiksi ammattilaisten näkökulmasta. Hankkeessa tunnistettiin hirsitalojen suunnittelussa ja tuotteistamisessa tällä hetkellä olevan tiettyjä ongelmia, joihin massakustomoinnin hyödyntäminen voisi tuoda helpotusta. Korkealuokkainen hirsiarkkitehtuuri on materiaalilähtöistä. Toisaalta painumattomuus, jiirinurkat sekä viisteettömät hirsiprofiilit saavat hirsitalot näyttämään muiden nykyaikaisten pientalojen kaltaisilta. Vaarana on, että tietyt hirren erityispiirteet kadotetaan ja hirren positiiviset imagotekijät eivät enää välttämättä päde. Hirsi on konsepti, jota määrittää materiaali, muoto sekä käyttötarkoitus päällekkäin kasattavana rakennuselementtinä. Hankkeen myötä on luotu hyvä yhteys alueella toimiviin hirsiyrityksiin. Hankkeessa syntyneen tiedon perusteella yhteistyötä on hedelmällistä jatkaa yritysten toiminnan kehittämiseksi. Erityisen mielekästä olisi soveltaa nyt syntyneitä oivalluksia sekä ymmärrystä edelleen käytännön toteutuksia lähemmäksi

Tectonics and architectonic quality in recently published Finnish log architecture:corresponding architects’ perceptions

Abstract Due to the global increase in wood construction, it is crucial for architects to understand wood. In Finland, log building, a special subset of industrially manufactured massive timber construction materials is experiencing a renaissance. Cultural aspects combined with newer technical developments make log a complex material from the viewpoint of architectonic expression. To inform practicing architects, the aim of this study is to explore how the tectonics of logs contribute to the architectonic quality of log architecture. Semi-structured interviews among architects of twelve recently published log buildings are conducted. The results describe how architectonic quality is perceived among participants, and features of logs related to tectonics that they consider to be of importance in terms of architectonic quality. These features include the statics of log construction and log’s nature as a simultaneously insulating, load-bearing and visual material. Differences between industrial and hand-hewn logs, as well as other architectural aspects of using logs in contemporary architecture are discussed. Especially the “non-settling” log was perceived to have manifold implications for the architectonic possibilities of log architecture. The results are of practical importance to designing architects and the log industry. Theoretical implications include tangible information on architectonic quality and tectonics of log building

Finnish perceptions of log and log architecture

Abstract The use of log construction is increasing in Finland. This development is desirable for ecological and economic reasons. However, due to changes related to the technical properties of logs and their overall popularity, introduction of novel building typologies and urbanization in general, it is unclear how the public currently experience logs as a construction material and technique. Thus, in this paper our aim is to examine logs and log building holistically as a phenomenon in the Finnish context, and to explore what kind of perceptions of the log as an architectural material there currently are among Finnish laypersons. To do so, we analyse interviews conducted among 18 Finnish laypersons. The study method utilized a semi-structured interview combined with a walk-along interview in a log construct built by our research team. Results are discussed through the lens of relevant wood research and the Finnish history of logs. Results suggest that logs are currently perceived as a topical and trendy material because of their naturalness, warmth and healthiness. Stereotypes related to logs, such as ruralness or traditionality, are changing or begin to appear differently. The visibility of log structures was found to be meaningful to the study participants in various ways

Arkkitehdin hirsiopas

Alkusanat Hirsi on usealle suunnittelijalle melko vieras rakennusmateriaali, vaikka hirsirakentamisen osuus rakennusperinnöstämme on hyvin merkittävä. Sekä hirsirakenteiden ominaisuudet että rakentamistapa ovat kehittyneet nopeasti vastamaan nykyaikaisen rakennusteollisuuden tarpeita. Tämän vuoksi suunnittelijan voi olla vaikea muodostaa selkeää kuvaa siitä, mikä tieto on ajankohtaista ja millaiset ratkaisut ovat hirsirakenteelle käytännössä mahdollisia. Tämän kirjan tavoite on opastaa ja inspiroida arkkitehteja hirsirakennusten suunnitteluun. Ajatus hirsirakentamiseen liittyvän suunnitteluohjeen välittämisestä suuremman lukijakunnan tietoon kumpuaa omasta oppimiskokemuksestani — Arkkitehdin hirsiopas kokoaa yksien kansien väliin kaiken informaation ja referenssit, joita olisin itse kaivannut, kun aloin suunnittelemaan ensimmäistä hirsirakennustani. Haluaisin kiittää kaikkia Moderni Hirsikaupunki -hankkeen osapuolia ja erityisesti hankkeen vetäjää Janne Pihlajaniemeä siitä, että tämä kirjanen on nyt sinun luettavanasi. Toivotan sinulle mukavia lukuhetkiä! Oulussa joulukuussa 2017 Anna-Riikka Tiaine

Vastuullisuudesta kilpailuetua:opas pienyritykselle vastuullisuussuunnitelman laatimiseen

Alkusanat Vastuullisuus on usein sisäänrakennettuna suomalaisen pienyrityksen yrityskulttuuriin, vaikka sitä ei olisi tietoisesti pohdittukaan. Suomalaiset yritykset toimivat tyypillisesti rehellisesti, vilpittömästi, kunniallisesti ja avoimesti, jolloin vastuullisuus on jo hyvällä pohjalla. Vastuullinen yritys on myös haluttu työnantajana ja yhteistyökumppanina. Asiakkaan arvostaminen on keskeistä vastuullisen yrityksen toiminnalle. Vastuullisuus ei välttämättä tarkoita isoja vastuullisuusohjelmia vaan käytännön toiminta arjessa riittää. Taloudellisella tasolla vastuullisuutta on mm. kannattava yritystoiminta, sosiaalista vastuullisuutta on mm. henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen. Sosiaalinen vastuullisuus tarkoittaa myös toimintaa paikallisyhteisön edistämiseksi, työyhteisön ja työolojen kehittämistä sekä ihmisarvon kunnioittamista yrityksen kaikissa toiminnoissa. Tämä opas on suunnattu pien- ja mikroyrityksille. Oppaaseen on koottu mikroyrittäjän vastuullisuusvalmennuksessa käytettyä materiaalia ja valmennuksissa hyödynnettyjä työkaluja. Tarkoituksena on, että saat laadittua yrityksellesi vastuullisuuden kehittämissuunnitelman, ViVa Road Mapin. Opas on tuotettu osana ViVa – Vihreä vastuullisuus mikroyrityksissä -hanketta, jonka vastuullisuusvalmennus on auttanut pieniä ja mikroyrityksiä suunnitelmalliseen vastuullisuuteen ja sitä kautta kilpailuedun lisäämiseen Pohjois-Pohjanmaalla vuosina 2021–2023