Salmonella – A Brief Summary

Abstract Salmonellosis is the main cause of human bacterial gastroenteritis in most European countries. Infections with Salmonella is usually subclinical, whereas clinical cases show symptoms with a wide range of severity. Infection is most commonly associated with the consumption of meat, especially poultry or pork, and eggs and their products. Salmonella can enter the food chain at any point throughout its length. The principal reservoir of Salmonellae is the gastrointestinal tract of mammals and birds, but Salmonellae are able to survive and even multiply in many external environments. In Norway, Sweden and Finland cost effective prevention methods have been used for several years to prevent and control Salmonellea infections. In addition, competitive exclusion (CE) and vaccination might be relevant as biological methods to prevent colonisation of bird intestines by enteropathogens, especially Salmonella. Antibiotic drug resistance has been a problem since the start of the antibiotic era. The cause for anxiety is that more and more bacteria are becoming resistant, often to a whole range of antibiotics. The debate on the use of antimicrobials in veterinary medicine and animal production dates back almost as long as the use itself. There is a clear evidence to show that antibacterial agents given to animals for growth promotion, prophylactic purposes or treatment induce a rise in the number of antibiotic resistant strains isolated from the animals. These bacteria may be transmitted to humans by several possible routes. There are thus strong arguments for preventive efforts which have to be directed towards identifying real critical control points (HACCP) throughout the whole food chain, which starts from the farm and ends at the consumer's table.</p

Maavoimien aliupseerien sotilasammatillisen täydennyskoulutuksen työelämävastaavuus

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää maavoimien aliupseereiden näkemyksiä ja kokemuksia siitä, mikä on maavoimien sotilasammatillisen täydennyskoulutuksen työelämävastaavuus. Päätutkimusongelma oli: Vastaako maavoimien aliupseerien sotilasammatillinen täydennyskoulutus työelämän vaatimuksiin? Tässä tutkimuksessa oli tarkastelussa myös viivästetyn palautteen keruulomakkeen rakenne, sisältö ja käytettävyys kvantitatiivisessa tutkimuksessa. Tutkimus oli luonteeltaan kvantitatiivinen ja tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä. Kysely lähetettiin 458:lle maavoimien ammattialiupseerille ja vastaaminen kyselyyn tapahtui anonyymisti. Tutkimuksen vastausprosentti oli 23,14 %. Tämä tutkimus perustui viivästettyyn palautteeseen ja sen analysointiin. Materiaali kerättiin maavoimien aliupseereilta, jotka ovat suorittaneet sotilasammatillisia opintoja vuosina 2013–2016. Kerätyn aineiston analysointia varten suoritettiin faktorianalyysi, jossa saatu aineisto tiivistettiin ja siitä poistettiin tähän tutkimukseen liittymätön materiaali. Päätutkimusongelmaan ja alatutkimusongelmiin haettiin vastauksia korrelaatioanalyysin ja varianssianalyysin avulla. Korrelaatioanalyysinä käytettiin summanmuuttujien tutkimisessa Pearsonin korrelaatiota. Ryhmien välisiä eroavaisuuksia tutkittiin T-testillä ja Mann-Whitneyn U-testillä. Käytettyjen menetelmien avulla voitiin todeta, että vuosina 2013–2016 opintonsa suorittaneet aliupseerit ovat tyytyväisiä sotilasammatillisen täydennyskoulutuksen työelämävastaavuuteen. Erityisesti aliupseerien työmotivaation, sotilasammatillisen täydennyskoulutuksen antamien oikeuksien ja pätevyyksien sekä ammatti-identiteetin ja aselaji- ja toimialamotivaation voidaan nähdä vastaavan hyvin työelämän asettamiin vaatimuksiin. Puolustusvoimien ja Maasotakoulun näkökulmasta päätutkimusongelmaan liittyvistä kokonaisuuksista tarkempaa analysointia kaipaa maavoimaopintojakson työelämävastaavuus. Maavoimien aliupseerit olivat tähän kokonaisuuteen vähiten tyytyväisiä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että maavoimien sotilasammatillinen täydennyskoulutus vastaa työelämän asettamiin vaatimuksiin. Lisäksi maavoimien aliupseereilla on tämän tutkimuksen tulosten mukaan vahva ammatti-identiteetti ja työmotivaatio. Ammatti–identiteetti ja työmotivaatio ovat koulutuksen työelämävastaavuuden onnistumisen avaintekijöitä. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että Maasotakoulun käyttämä mittari ei sovellu sellaisenaan kvantitatiivisen analysointiin tai tutkimukseen

Effect of bacterial inoculations on vharacteristics and microbial flora of dry sausage

vokkirjasto Aj-

Chlorinated hydrocarbons in beef, cow liver ans milk products and total mercury in cow liver

vokkirjasto Aj-KKlooratut hiilivedyt naudan lihassa, naudan maksassa ja maitotuotteissa sekä kokonaiselohopea naudan maksass

Klooratut hiilivedyt naudan lihassa, naudan maksassa ja maitotuotteissa sekä kokonaiselohopea naudan maksassa

The chlorinated hydrocarbons used in pesticides and PCB-compounds (polychlorinated biphenyls) were determined in domestic and imported beef (79 samples), cow liver (195 samples), butter (112 samples), cheese (93 samples) and milk powder (58 samples); mercury was determined in cow liver (163 samples). The domestic samples (320 samples in total) were collected from different parts of Finland. The foreign samples (270 samples in total) came mainly from the Nordic countries and Central Europe. The chlorinated hydrocarbons were determined by gas chromatography with an E.C. detector. The mercury determinations were made from freeze dried samples using a Coleman Analyzer. In the domestic samples the contents of chlorinated hydrocarbons were low and clearly below the FAO/WHO recommended limits. The pesticide quantities in the foreign samples were often higher, and in two cases the total DDT limit recommended by FAO/WHO was exceeded. The mercury contents of the livers were low and of the same magnitude in all samples examined.Torjunta-aineiden käyttöä on rajoitettu ja käytön valvontaa tehostettu Suomessa kloorattujen hiilivetyjen osalta 1970-luvun alusta alkaen ja elohopean osalta jo 1960-luvunpuolivälistä lähtien. Useiden orgaanisten yhdisteiden hajoaminen luonnossa on kuitenkin hyvin hidasta, joten niillä samoin kuin monilla metalleilla on mahdollisuus rikastua erikoisesti eläinkudoksiin ja sitä kautta elintarvikkeisiin. Kotimaisten tuotteiden ohella käytetään maassamme runsaasti ulkomaisia elintarvikkeita. Tiedot näiden sisältämistä haitallisista yhdisteistä ovat vähäiset. Tähän tutkimukseen on valittu sekä kotimainen että ulkomailta tuotu naudan liha, josta on määritetty tuhoeläinmyrkkyinä käytetyt klooratut hiilivedyt ja PCB-yhdisteet 79 näytteestä. Naudan maksasta, joka on tärkeä lihateollisuuden raaka-aineeksi käytetty tuontituote, on vastaavia määrityksiä suoritettu 195 näytteestä. Toiseksi ryhmäksi on otettu maitotuotteet, joilla on suuri kotimainen kulutus, ja lisäksi ne ovat tärkeitä vientiartikkeleita. Voinäytteitä on analysoitu 112, juustonäytteitä 93 ja maitojauhenäytteitä 58. Vuosina 1971-1973 on suoritettu kokonaiselohopeamääritykset 163 naudan maksanäytteistä, ja nämä tulokset on liitetty tähän tutkimukseen. Eri puolilta Suomea kerättyjä kotimaisianäytteitä oli kaikkiaan 320. Ulkomaisia näytteitä oli yhteensä 217 ja ne olivat etupäässä Pohjoismaista ja Keski-Euroopasta. Kotimaisissa näytteissä torjunta-aineina käytettyjen kloorattujen hiilivetyjen pitoisuudet olivat alhaiset ja alittivat selvästi FAO/WHO:n suosittelemat raja-arvot. Ulkomaisten näytteiden pestisidimäärät vaihtelivat suuresti. Joissakin maissa ne olivat samaa suuruusluokkaa kuin Suomessa, toisissa taas huomattavasti korkeampia. Kahdessa tapauksessa FAO/WHO:n kokonais-DDT;lle suosittelema raja-arvo ylitettiin. PCB-yhdisteiden jäämät olivat yleensä pieniä ja vaihtelivat samoissa rajoissa sekä kotimaisissa että ulkomaisissa näytteissä. Maksojen elohopeapitoisuudet olivat kaikissa tutkituissa näytteissä alhaisia ja suuruusluokaltaan samanlaisia

Kupari, sinkki, lyijy, kadmium ja elohopea suomalaisten nautojen lihassa, maksassa ja munuaisissa

A total of 120 normal slaughter cows were analyzed with respect to Cu, Zn, Pb, Cd and Hg in muscle, liver and kidney. The cows orginated from 6 different slaughter-houses throughout the country. Imported cow livers, represented by 10 samples from Australia, 10 from Poland and 15 from Ireland, were also analyzed for comparison with the Finnish material. The Cu content in the Finnish animals turned out to be relatively low. The imported samples had even lower contents. There seemed to be no correlation between the Cu contents in muscle, liver and kidney. Statistical tests established that the mean Cu content in livers from Oulu was significantly higher than most of the others at the 5 % level. The Zn determinations revealed the highest amounts in the muscle. No correlation between the contents in muscle, liver and kidney was shown. The animals from Seinäjoki had the highest Zn contents, significantly different from most of the others. The imported livers did not differ much from the domestic ones as regards Zn content. The same was true for the Pb content. The correlation coefficients of Pb in muscle, liver and kidney were low. The animals from Kouvola contained the highest amounts of Pb, and the mean Pb content of these animals’ kidneys was significantly different from all the others. The Cd content was highest in the animals from Turku. A good correlation was observed between the Cd contents in liver and kidney. The Cd content of the imported livers was of the same order as that of the Finnish ones. No correlation was found between the Zn, Pb and Cd contents. The amounts of Hg in Finnish cattle were very low, especially so in animals from the North of Finland. The Hg content of the imported samples was of the same order as the figures recorded from the South of Finland.Tutkimusta varten hankittiin kuudesta eri teurastamosta (Oulu, Joensuu, Seinäjoki. Kouvola, Kerava ja Turku) lihas-, maksa- ja munuaisnäytteet 20 naudasta. Metallipitoisuudet määritettiin yhteensä 120 naudan näytteistä. Vertailuksi analysoitiin 10 australialaista, 10 puolalaista ja 15 irlantilaista maksanäytettä. Tuloksista laskettiin keskiarvo, standardipoikkeama ja tutkittujen näytteiden sekä määritettyjen metallien välinen korrelaatiokerroin. Maan eri puolilta tulleiden näytteiden tuloksia verrattiin tilastollisesti (Duncan’s New Multiple Range Test). Kotimaisissa näytteissä olivat kuparipitoisuuden vaihtelurajat suuret ja korrelaatiokerroin alhainen. Oulun teurastamolta saapuneissa näytteissä oli suurimmat, muista paikkakunnista merkitsevästi eroavat, Cu-pitoisuudet. Tuontimaksoista todetut pitoisuudet olivat huomattavasti alhaisemmat kotimaisiin verrattuina. Sinkkiä esiintyi eniten lihasnäytteissä. Lihaksen, maksan ja munuaisten välillä ei havaittu selvää korrelaatiota. Seinäjoen teurastamon näytteissä oli suuremmat Zn-pitoisuudet kuin muissa näytteissä, mutta ulkomaisten ja kotimaisten maksojen välillä ei todettu merkitseviä eroja. Myöskään maksojen lyijypitoisuuksissa ei esiintynyt eroja ja näytelaatujen välinen korrelaatiokerroin oli pieni. Suurimmat Pb-pitoisuudet todettiin Kouvolasta saapuneista näytteistä. Kadmium-pitoisuus oli suurin Turun naudoissa. Koko aineiston lihaksen, maksan ja munuaisten Cd-arvojen välillä on selvä korrelaatio, varsinkin maksan ja munuaisten välillä. Sensijaan laskettujen metallipitoisuuksien (Zn, Pb jaCd) välillä ei esiinny korrelaatiota. Tutkituissa maksanäytteissä oli alhaisin pitoisuus australialaisissa näytteissä muiden arvojen ollessa samaa suuruusluokkaa kuin suomalaisten. Elohopea-arvot olivat suomalaisissa näytteissä hyvin alhaiset, joskin Etelä-Suomessa pitoisuudet olivat suuremmat kuin Pohjois-Suomessa. Korkeimmat Hg-arvot todettiin australialaisista ja puolalaisista maksanäytteistä, kun taas irlantilaisten näytteiden pitoisuus oli hyvin alhainen. Kirjallisuudessa esitetyistä tutkimuksista ilmenee, että nautojen iällä on suuri merkitys erikoisesti maksan ja munuaisten lyijy- ja kadmiumpitoisuuteen. Tähän tutkimukseen teurastamoilta saadusta aineistosta puuttuvat ikää koskevat tiedot. Maan eri osien välillä havaitut metalliarvojen eroavaisuudet saattavat osaksi johtua tästä syystä. Tutkimuksessa todetut metallipitoisuudet ovat niin alhaisia, ettei niillä FAO/WHO:n nykyisen käsityksen mukaan ole haittavaikutuksia elintarvikkeiden keskimääräisen kulutuksen perusteella laskettuna

Content fo copper, zinc, lead, cadmium and mercury in muscle, liver and kidney of Finnish cattle

A total of 120 normal slaughter cows were analyzed with respect to Cu, Zn, Pb, Cd and Hg in muscle, liver and kidney. The cows orginated from 6 different slaughter-houses throughout the country. Imported cow livers, represented by 10 samples from Australia, 10 from Poland and 15 from Ireland, were also analyzed for comparison with the Finnish material. The Cu content in the Finnish animals turned out to be relatively low. The imported samples had even lower contents. There seemed to be no correlation between the Cu contents in muscle, liver and kidney. Statistical tests established that the mean Cu content in livers from Oulu was significantly higher than most of the others at the 5 % level. The Zn determinations revealed the highest amounts in the muscle. No correlation between the contents in muscle, liver and kidney was shown. The animals from Seinäjoki had the highest Zn contents, significantly different from most of the others. The imported livers did not differ much from the domestic ones as regards Zn content. The same was true for the Pb content. The correlation coefficients of Pb in muscle, liver and kidney were low. The animals from Kouvola contained the highest amounts of Pb, and the mean Pb content of these animals’ kidneys was significantly different from all the others. The Cd content was highest in the animals from Turku. A good correlation was observed between the Cd contents in liver and kidney. The Cd content of the imported livers was of the same order as that of the Finnish ones. No correlation was found between the Zn, Pb and Cd contents. The amounts of Hg in Finnish cattle were very low, especially so in animals from the North of Finland. The Hg content of the imported samples was of the same order as the figures recorded from the South of Finland

Content fo copper, zinc, lead, cadmium and mercury in muscle, liver and kidney of Finnish cattle

vokkirjasto Aj-KKupari, sinkki, lyijy, kadmium ja elohopea suomalaisten nautojen lihassa, maksassa ja munuaisiss