Virkaurien muutos ja muuttumattomuus : tutkielma valtiovarainministeriön virkamiesten virkaurista vuosina 1940-2007

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Virkaurissa tapahtuneen kehityksen tarkastelu pohjautuu näkemykseen hallinnon jatkuvuudesta, joka Suomessa perustuu osaltaan virkamiesten merkittävään ja pysyvään asemaan. Hallinnon kehittämistyössä on kiinnitetty huomiota useisiin virkamieskuntaa koskeviin kysymyksiin, jotka ovat merkityksellisiä myös virkaurien toteutumisessa. Hallinnon jatkuvuus ja hallintoa koskeva kehittämistyö muodostavat jännitteen, joka on virkaurien muutoksen tai muuttumattomuuden kannalta tutkielmalle keskeinen. Tutkimuskohteena olevia valtiovarainministeriön virkauria tarkastellaan historiallisesta näkökulmasta vuosien 1940–2007 välisenä aikana, joka kattaa keskeiset kehitysvaiheet valtiovarainministeriön organisaatiossa, tehtäväkuvassa ja asemassa. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, kuinka polkuriippuvuusprosessin avulla jatkuvuutta ylläpitävät, virkamiesjärjestelmäinstituution puitteissa toteutuvat virkaurat taipuvat hallintoajattelussa esitettyihin muutospyrkimyksiin. Viitekehys muodostuu historiallisen institutionalismin polkuriippuvuusmallista ja sitä täydentävästä hallintoajattelun muutoksesta. Polkuriippuvuudessa on kyse instituutioiden toiminnasta historiastaan riippuvaisina, kun instituution toiminnan periaatteiksi alunperin hyväksytyt ideat ja toimintatavat pitävät yllä jatkuvuutta ja rajoittavat kehitysvaihtoehtoja. Suomalaista virkamiesjärjestelmäinstituutiota määrittävät alkuperäisideat ja toiminnan mallit liittyvät etenkin juristien rekrytointiin, valtionhallinnon urien erillisyyteen muista yhteiskunnan aloista ja virkamiesten heikkoon liikkuvuuteen, mutta myös virkauriin miesten etenemisenä. Polkuriippuvuuden aiheuttamaa jatkuvuutta pyrkivät rikkomaan tarpeeksi voimakkaat toimintatapojen muutoksiin liittyvät ideat. Toivottua kehityssuuntaa edustaa tutkielmassa virkamiesjärjestelmän kehittämistä koskevia ideoita kokoavana tahona hallintoajattelu, joka heijastuu hallinnon kehittämisestä vastaavien organisaatioiden työssä. Hallintoajattelu on virkamiesjärjestelmän osalta esittänyt toistuvasti tutkintoihin perustuvien kelpoisuusvaatimusten väljentämistä ja virkamiesten liikkuvuuden lisäämistä sekä vähitellen myös valtionhallinnon ulkopuolisen kokemuksen korostamista ja tasa-arvon edistämistä. Tutkielma perustuu osana kvalitatiivista tutkimusta käytettävään kvantitatiiviseen menetelmään, nimikirja-aineistosta kerättyjen uratietojen tilastointiin. Tutkimusaineisto muodostuu 516 valtiovarainministeriön virkamiehen uratiedoista vuosilta 1940–2007. Tiedot osoittavat, että virkaurat ylläpitävät voimakkaasti jatkuvuutta. Virkaurat taipuvat muutokseen viiveellä niin, että virkamiesten monipuolista koulutusta ja kokemusta koskevat tavoitteet ovat alkaneet toteutua huomattavasti myöhemmin muutosta koskevien ideoiden esilletuloon nähden. Virkamiesten koulutuksen monipuolistuminen alkoi näkyä varsinaisesti vasta 1970-luvun ja 1980-luvun taitteessa, vaikka sittenkin juristien asema on säilynyt vahvana. Useista näkökulmista toteutettu virkaurien tarkastelu osoittaa myös, kuinka vahvasti virkaurat ovat hallintoajattelua vastustaen jatkuvasti toteutuneet valtionhallinnon piirissä. Lisäksi organisaation eri osat pystyvät pitämään yllä omia perinteitään virkamiesten rekrytoinnissa. Myös organisaation eri tasojen välisessä tarkastelussa on huomattavissa, että johdon urien on ollut osin mahdollista pysyä muuttumattomina pidempään. Kokonaisuudessaan muutos ei ole toteutunut virkaurissa täydellisenä, vaan vanhojen toimintatapojen rinnalla tai osassa organisaatiota, mikä on tyypillistä polkuriippuvaisessa jatkuvuuteen taipuvaisessa kehityksessä. Perinteinen virkauramalli ei ole täysin muuttunut hallintoajattelun muutoksen mukaisesti

Opiskelun merkitys naisyrittäjän arjessa

Tutkimukseni viitekehys muodostuu työelämän muutoksesta, elinikäisestä oppimisesta ja naisyrittäjyydestä. Yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvien muutosten taustalla yksi tärkeimmistä tekijöistä on aikanaan ollut teollistuminen. Suuret teollisuusyritykset eivät kuitenkaan enää luo uusia työpaikkoja kuten ennen. Yhteiskunnassa myös erilaisten palvelujen tarve kasvaa jatkuvasti. Muutokset heijastuvat yrittäjyyteen luoden uusia ahdollisuuksia itsensä työllistämiseen. Työelämän kehitys vaikuttaa myös koulutukseen asettaen sille uusia vaatimuksia. Elinikäinen oppiminen onkin kehittynyt yhä työelämälähtöisemmäksi. Aikuisten koulutukseen hakeutumisen taustalla on usein halu kehittää itseään ja ammattitaitoaan. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää opiskelun merkityksiä naisyrittäjien näkökulmasta. Tutkimukseni on lähestymistavaltaan ja tutkimusotteeltaan laadullinen fenomenografinen tutkimus. Tutkimusaineistona on kahdeksalle naisyrittäjälle tekemäni teemahaastattelut. Yrittäjät osallistuvat Oulun seudun ammattikorkeakoulun Täydennyskoulutuksen järjestämään naisille suunnattuun liiketaloudelliseen fMBA-koulutukseen. Tutkimustulosten mukaan naisyrittäjien opiskelun merkitykset voidaan jakaa neljään pääkategoriaan: koulutuksen sisällön merkitys, koulutuksen arvostus, yhteisön merkitys ja opiskelun merkitys itselle. Koulutuksen sisältö osoittautui keskeiseksi tekijäksi naisyrittäjien fMBAkoulutukseen hakeutumiselle. Haastatellut pitivät tärkeänä koulutuksen laajaa liiketaloudellista sisältöä. Erityisen hyödylliseksi koettiin oppimistehtävien tekeminen omaan yritykseen. Työhön liittyvät opiskelun merkitykset nousivat siis tutkimuksessani tärkeiksi. Koulutuksen arvostus tuli esille muun muassa siinä, että monilla haastatelluista oli useampikin tutkinto suoritettuna. Elinikäisen oppimisen ajatus näkyy siten vahvasti tutkimushenkilöideni kouluttautumisessa. Osa naisyrittäjistä oli lähtenyt koulutukseen hakemaan tutkintoa puuttuvan korkeakoulututkinnon tilalle. Heille opiskelu näyttäytyi ennen muuta muodollisen pätevyyden saamisena. Kaikki tutkimushenkilöt korostivat yhteisön merkitystä.He arvostivat avointa ja vuorovaikutteista ilmapiiriä ja kokivat saavansa tukea ja apua opiskelukavereiltaan. Verkostoituminen nousi myös esille ja sitähän naisyrittäjät voivat jatkossa hyödyntää liiketoiminnassaan. Haastatellut kokivat opiskelun merkitsevän itselleen itsensä ja ammattitaitonsa kehittämistä. Osa koki saaneensa opiskelusta myös henkistä pääomaa ja lisää itsetuntemusta. Naisyrittäjien arki muodostuu työstä eli yrityksestä, perheestä, vapaa-ajasta, harrastuksista, ihmissuhteista ja itsensä toteuttamisesta. Opiskelu on osa heidän elämänkokonaisuuttaan ja saa siten merkityksensä suhteessa siihen

Johtajien näkemyksiä RAI-tiedon hyödyntämisestä ikääntyneiden kotihoidossa vuosina 2013 ja 2022

RAI-järjestelmää (Resident Assessment Instrument) ja sen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää ikääntyneiden kotihoidon johtamisessa ja päätöksenteon tukena. Poikkileikkausasetelmassa toteutetussa kyselytutkimuksessa kuvattiin johtajien näkemyksiä yksikkönsä hoitajien RAI-osaamisesta, RAI-arvioinnin tekemiseen liittyvistä käytänteistä sekä toiminnan seurannasta ja arvioinnista ikääntyneiden kotihoidossa vuosina 2013 ja 2022. Tutkimusaineisto kerättiin syksyllä 2022 ikääntyneiden kotihoidon johtajilta eri puolilta Suomea hyödyntäen RAIHYJ-mittaria (RAI-järjestelmän hyödyntäminen johtamisessa). Tuloksia vertailtiin vuonna 2013 toteutetun kyselyn tuloksiin, jossa käytettiin samaa mittaria. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Johtajien näkemyksien mukaan yksiköiden hoitajien RAI-osaamisessa, RAI-arvioinnin tekemiseen liittyvissä käytänteissä sekä toiminnan seurannassa ja arvioinnissa oli kehitettävää. Parhaiten toteutui hoitajien RAI-osaaminen, eniten kehitettävää taas oli toiminnan seurannassa ja arvioinnissa. Johtajien itsearvioidussa RAI-järjestelmään liittyvässä johtamisosaamisessa havaittiin merkittäviä puutteita. Johtajien näkemykset vuosina 2013 ja 2022 olivat samansuuntaisia, mutta myönteistä kehitystä oli havaittavissa kaikilla sisältöalueilla. Tulokset osoittavat, että henkilöstöä ja johtajia tulee ikääntyneiden kotihoidon organisaatioissa kouluttaa systemaattisesti ja koulutus tulee kohdentaa oikein. Lisäksi on tärkeää varmistaa RAI-arviointiprosessin toteutuminen. Managers’ perceptions on the utilization of Resident Assessment Instrument system in home-care services for the older persons in 2013 and 2022  The RAI system (Resident Assessment Instrument) and the information it produces can be used in the management and decision-making of home care services for older people. The aim of this cross-sectional survey was to describe managers’ perceptions of the RAI competence of nurses in their unit, practices related to RAI assessments, and monitoring and evaluation in home care services for older persons. In addition, the study aimed to compare the differences in managers’ perceptions between 2013 and 2022. The data were collected in autumn 2022 from managers of home care services in different parts of Finland using the RAIHYJ (Utilization of the Resident Assessment Instrument in Management) scale. The results of the study were compared to the results of a survey conducted in 2013 in a project concerning the development of elderly care resources and quality of care, in which the data were collected using the same RAIHYJ scale. The data were analyzed using statistical methods. According to the managers’ perceptions, there is a need for improvement in their unit’s nurses’ RAI competence, practices related to RAI assessment, and monitoring and evaluation. RAI competence was rated at the highest level, while monitoring and evaluation were perceived as needing the most improvement. Significant deficiencies were found in the managers’ self-assessed RAI-related management competency. The managers’ perceptions appeared to be approximately similar in 2013 and 2022, but positive developments were noted in every content area. The results of the study emphasize the need for systematic properly targeted training of the entire staff and for ensuring the implementation of the RAI assessment process in home care organizations for older people

The prevalence of hemoglobin Tacoma in Finland detected by HbA1c capillary electrophoresis

Previous studies have identified occasional cases of heterozygous Hb Tacoma in areas that have attracted Finnish immigrants, especially in Sweden and North America, but large studies of this slightly unstable beta variant in vitro have not been carried out. Here we determined the prevalence of hemoglobin variants across Finland. A total of 5059 samples from 11 different hospital districts were analyzed using HbA1c capillary electrophoresis and reviewed for atypical profiles (HbA1c, Capillarys 3 Tera, Sebia). 38 heterozygous Hb Tacoma cases were found (0.75%). The prevalence was highest in South Ostrobothnia (2.0%), located in western Finland, and second highest in the neighboring provinces (1.0-1.4%), but only two districts were devoid of variants. Heterozygous Hb Tacoma was confirmed by genetic testing (NM_000518.5(HBB):c.93G > T (p.Arg31Ser)). In addition, five other variants were found, suggestive of HbE, Hb Helsinki (two cases) and an alpha variant, as interpreted from the electropherograms. The fifth variant, belonging to the South Ostrobothnian cohort, remained unknown at the time of the initial analyses, but was later interpreted as homozygous Hb Tacoma and confirmed by hemoglobin fraction analysis (Hemoglobin(E), Capillarys 3 Tera). In a subsequent retrospective study of the electropherograms of routine HbA1c diagnostics, altogether nine homozygous Hb Tacoma cases were identified in South Ostrobothnia. While heterozygous Hb Tacoma is usually an incidental finding, it interferes with several HbA1c assays. The present study is the first demonstration of homozygous Hb Tacoma. The clinical presentations of homozygous Hb Tacoma are not known and need to be addressed in future studies.Peer reviewe

Robotisaation ja automatisaation vaikutukset Suomen kansantalouteen 2030

Robotiikan ja automaation merkitys kansantalouden kasvumoottorina on merkittävä. Robotiikkaa ja automaatiota on sovellettu teollisessa tuotannossa, kuluttajatuotteissa, työkoneissa, liikenteessä ja terveydenhoidossa jo pitkään. Tässä raportissa selvitetään millaisia vaikutuksia robotisaatiolla ja automatisaatiolla on työllisyyteen, vientiin ja Suomen kansantalouteen. Raportissa yhdistetään toimialoja koskeva tarkastelu kansantaloudelliseen tarkasteluun, joka ottaa huomioon toimialojen ja työmarkkinoiden väliset riippuvuudet ja tuottaa kokonaisarvion robotisaation ja automatisaation vaikutuksista valituilla sovellutusaloilla. Selvitettäviksi sovellutusaloiksi on valittu: 1) Teollisuus ja logistiikka, 2) verkkokauppa, 3) palvelu- ja terveydenhuolto ja 4) kiinteistä- ja rakennusala. Robotisaation kasvuvaikutukset aiheutuvat suurelta osin työvoiman ja muiden tuotannontekijöiden käytössä toimialojen välillä tapahtuneista muutoksista; robotisaatio nostaa työn tuottavuutta ja vapauttaa resursseja muun talouden käyttöön. Kun toimialat kilpailevat työvoimasta, on selvää, että tässä raportissa tarkasteltujen sektorien robotisaation yhteisvaikutus on pienempi kuin osiensa summa, mutta se on selkeästi positiivinen. Kaikkiaan kansantuotteen arvioidaan nousevan n. 6 prosenttia perusuraa korkeammaksi vuoteen 2030 mennessä, mikä vastaa vajaan puolen prosentin lisäystä kansantuotteen vuosikasvuun. Raportti esittää lopuksi toimenpidesuosituksia robotiikan ja automaation osaamisen, koulutuksen ja työllisyystoimien sekä hyvinvointiin liittyvän automaation kehittämisestä

Immunomodulatory Effects of Rhinovirus and Enterovirus Infections During the First Year of Life

Early childhood infections have been implicated in the development of immune-mediated diseases, such as allergies, asthma, and type 1 diabetes. We set out to investigate the immunomodulatory effects of early viral infections experienced before the age of one year on the peripheral regulatory T cell population (Treg) and circulating cytokines in a birth-cohort study of Estonian and Finnish infants. We show here a temporal association of virus infection with the expression of FOXP3 in regulatory T cells. Infants with rhinovirus infection during the preceding 30 days had a higher FOXP3 expression in Treg cells and decreased levels of several cytokines related to Th1 and Th2 responses in comparison to the children without infections. In contrast, FOXP3 expression was significantly decreased in highly activated (CD4+CD127-/loCD25+FOXP3high) regulatory T cells (TregFOXP3high) in the infants who had enterovirus infection during the preceding 30 or 60 days. After enterovirus infections, the cytokine profile showed an upregulation of Th1- and Th17-related cytokines and a decreased activation of CCL22, which is a chemokine derived from dendritic cells and associated with Th2 deviation. Our results reveal that immunoregulatory mechanisms are up-regulated after rhinovirus infections, while enterovirus infections are associated with activation of proinflammatory pathways and decreased immune regulation.Peer reviewe

Higher circulating EGF levels associate with a decreased risk of IgE sensitization in young children

Background Decreased exposure to microbial agents in industrialized countries and urban living areas is considered as a risk factor of developing immune-mediated diseases, such as allergies and asthma. Epithelial surfaces in the gastrointestinal and respiratory tracts and in the skin constitute the primary areas in contact with the environmental microbial load. Methods We analyzed the levels of 30 cytokines and growth factors in serum or plasma as markers of the immune maturation in the participants in the DIABIMMUNE study from Russian Karelia (n = 60), Estonia (n = 83) and Finland (n = 89), three neighboring countries with remarkable differences in the incidences of allergies, asthma and autoimmune diseases. Results We observed an upregulation of T helper cell signature cytokines during the first 12 months of life, reflecting natural development of adaptive immune responses. During the first years of life, circulating concentrations of epidermal growth factor (EGF) were significantly higher, especially in Russian children compared with Finnish children. The children who developed IgE sensitization showed lower levels of EGF than those without such responses. Conclusion Our results suggest that low circulating EGF levels associate with the risk of allergies possibly via the effects on the epithelial integrity and mucosal homeostasis.Peer reviewe

Higher circulating EGF levels associate with a decreased risk of IgE sensitization in young children

Background Decreased exposure to microbial agents in industrialized countries and urban living areas is considered as a risk factor of developing immune-mediated diseases, such as allergies and asthma. Epithelial surfaces in the gastrointestinal and respiratory tracts and in the skin constitute the primary areas in contact with the environmental microbial load. Methods We analyzed the levels of 30 cytokines and growth factors in serum or plasma as markers of the immune maturation in the participants in the DIABIMMUNE study from Russian Karelia (n = 60), Estonia (n = 83) and Finland (n = 89), three neighboring countries with remarkable differences in the incidences of allergies, asthma and autoimmune diseases. Results We observed an upregulation of T helper cell signature cytokines during the first 12 months of life, reflecting natural development of adaptive immune responses. During the first years of life, circulating concentrations of epidermal growth factor (EGF) were significantly higher, especially in Russian children compared with Finnish children. The children who developed IgE sensitization showed lower levels of EGF than those without such responses. Conclusion Our results suggest that low circulating EGF levels associate with the risk of allergies possibly via the effects on the epithelial integrity and mucosal homeostasis.</p