Luonnossa liikkumisen hyvinvointivaikutukset ja mahdollisuudet koulussa

Tiivistelmä. Kandidaatintutkielma tarkasteli systemaattisen kirjallisuuskatsauksen muodossa kotimaista ja kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta luonnossa liikkumisen hyvinvointivaikutuksista ja niiden vaikutuksia lapsen kasvuun. Tämän lisäksi pohdittiin luonnosta vieraantumista ja luontosuhteen muodostumisen merkitystä. Tutkielma lähtee liikkeelle luontosuhteen määrittelemisestä, jonka jälkeen selvitetään luonnossa liikkumisen hyvinvointivaikutuksia. Lopuksi pohditaan, kuinka luontoa voidaan käyttää oppimisympäristönä koulussa ja millaisia mahdollisuuksia luonto oppimisympäristönä tarjoaa. Tavoitteena oli muodostaa kattava kokonaiskuva luonnon hyvinvointivaikutuksista ja mahdollisuuksista tiivistäen aiempia tutkimuksia. Aihe on hyvin ajankohtainen, sillä yhteiskunnan muutosten on havaittu vaikuttavan ihmisten hyvinvointiin. Kansainvälisten terveysmittareiden mukaan teollistuneiden maiden asukkaat voivat huonommin kuin koskaan. Stressiperäiset sairaudet muun muassa uupumus ja mielenterveyshäiriöt, ovat yleistyneet kaikilla ikäryhmillä. Samaan aikaan runsas sisälläolo, fyysinen passiivisuus ja luonnonympäristöjen vähentyminen ovat lisääntyneet. Tutkijat näkivät näiden välillä selkeän syy-seuraussuhteen, jonka pohjalta luonnon hyvinvointivaikutusten tieteellinen tutkimus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulla. Myös uusi opetussuunnitelma (2014) painottaa luonnonympäristöjen merkitystä oppimisympäristöinä sekä luonnon kunnioittamiseen ja suojelemiseen kasvattamista. Opetussuunnitelmassa lasten hyvinvoinnin edistäminen nousi myös tärkeäksi teemaksi, jossa luonto nähtiin yhtenä osatekijänä. Terveyttä edistävässä toiminnassa ja sairauksien ennaltaehkäisemisessä luonto nähtiin tulevaisuuden mahdollisuutena. Tulevaisuudessa luontoliikunnan ennustetaan saavan tärkeän roolin ihmisten terveyden edistäjänä ja ylläpitäjänä. Luonnon aikaansaamia fyysisiä hyvinvointivaikutuksia ovat esimerkiksi stressihormonien määrän aleneminen ja motoriikan paraneminen ja psyykkisiä hyvinvointivaikutuksia sosiaalisten taitojen, mielikuvituksen ja luovuuden kehittyminen. Luonnossa liikkuminen tukee lisäksi oppimista, koska luonnossa aivot saavat palautua, ajatukset selkiytyvät ja luovuus vahvistuu. On todettu, että luonnossa myös tarkkaavaisuus, ongelmanratkaisukyky sekä suunnistus- ja havainnointikyky kehittyvät

Opettajien kokemuksia siirtymisestä avoimeen oppimisympäristöön

Tässä tutkielmassa tutkitaan, millaisia kokemuksia opettajilla on siirtymisestä perinteisistä oppimisympäristöistä avoimiin oppimisympäristöihin. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitä tarkoitetaan avoimella oppimisympäristöllä, ja miten arkkitehtuuri ja koulurakentaminen tukevat tällaisessa ympäristössä oppimista. Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu oppimisympäristöjen määrittelemisestä, avoimien oppimisympäristöjen rakentamisen taustoista ja opettajan työnkuvan muutoksista. Teorian pohjalta ilmenee, että oppimisympäristön voidaan ajatella kattavan kaikki tilat ja paikat, joissa oppimista voi tapahtua. Tämä tarkoittaa sitä, ettei oppimisympäristö rajaudu pelkästään luokkahuoneeseen ja koulun tilojen sisäpuolelle. Lisäksi oppiminen nähdään nyt paljon laajempana. Lähdekirjallisuuden perusteella voidaan todeta, että oppimisen ja oppimisympäristöjen uudelleen ajatteleminen on johtanut opetuksen ja koulun uudistamiseen. Perusopetuksen uudistaminen ja koulun kehittäminen ovat tämän päivän muutoshaasteita. Uusien koulujen rakentamisessa on pyritty vastaamaan opetussuunnitelman tavoitteisiin siten, että opettajilla olisi mahdollisimman joustavat ja muunneltavat ympäristöt opetuksen toteutukselle. Tutkielma on narratiivinen tutkimus, jossa aineisto on kerätty teemahaastattelujen avulla. Aineisto on kerätty haastattelemalla neljää opettajaa. Aineistoa on analysoitu aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä ja aineisto on purettu Milesin & Hubermanin (1994) aineiston analyysin mukaisesti. Tutkimuksemme tulokset osoittavat, että opettajien kokemukset siirtymisestä avoimeen oppimisympäristöön eivät ole yksistään myönteisiä tai kielteisiä. Oppimisympäristöjen muutos on vaatinut heiltä sopeutumista ja oman opettajuuden kehittämistä. Sopeutumista on auttanut toimiva yhteistyö ja vastuun jakaminen opettajien välillä. Vastuun jakaminen koetaan työn kuormittavuutta helpottavana tekijänä. Avoimet oppimisympäristöt nähdään uuden opetussuunnitelman kannalta innovatiivisina ja monenlaiset opetusmenetelmät mahdollistavina tiloina

A hexanucleotide repeat expansion in C9ORF72 is the cause of chromosome 9p21-linked ALS-FTD

The chromosome 9p21 amyotrophic lateral sclerosis-frontotemporal dementia (ALS-FTD) locus contains one of the last major unidentified autosomal-dominant genes underlying these common neurodegenerative diseases. We have previously shown that a founder haplotype, covering the MOBKL2b, IFNK, and C9ORF72 genes, is present in the majority of cases linked to this region. Here we show that there is a large hexanucleotide (GGGGCC) repeat expansion in the first intron of C9ORF72 on the affected haplotype. This repeat expansion segregates perfectly with disease in the Finnish population, underlying 46.0% of familial ALS and 21.1% of sporadic ALS in that population. Taken together with the D90A SOD1 mutation, 87% of familial ALS in Finland is now explained by a simple monogenic cause. The repeat expansion is also present in one-third of familial ALS cases of outbred European descent, making it the most common genetic cause of these fatal neurodegenerative diseases identified to date