Institutions in strategic niche management : The case of low temperature two-way district heating innovation of Skanssi

Murroskirjallisuus tutkii yhteiskunnan kestävyyteen liittyviä haasteita ja tarjoaa niihin ratkaisuja luomalla kestävyysvisioita. Energiajärjestelmän murros on välttämätöntä ilmastonmuutoksen vaikutuksien lieventämisessä ja kestävän elämäntavan saavuttamisessa. Kaukolämpö on keskeinen osa suomalaista energiajärjestelmää ja suurin osa lämmöstä tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla. Tapaustutkimus käsittelee Turun Skanssin alueelle toteutettavaa matalalämpöistä ja kaksisuuntaista kaukolämpökokeilua. Paikalliset kokeilut, ns. niche innovaatiot, ovat yhteiskunnallisten murrosten lähtökohtia, jotka luovat visioita kestävistä vaihtoehdoista. Vaihtoehtoisten ja kestävien järjestelmien leviämisen ja käyttöönoton haasteena ovat erilaiset hidasteet, kuten institutionalisoituneet käytännöt. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella Skanssin kaukolämpökokeilua murroskirjallisuutta hyödyntäen, sekä tarkastella sen toimeenpanoon vaikuttaneita instituutioita. Tutkimusmateriaali kerättiin haastattelemalla paikallisen kaukolämpökokeilun suunnittelun ja toimeenpanon keskeisimpiä toimijoita. Haastatteluaineisto analysoitiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä hyödyntämällä. Haastatteluaineiston lisäksi sekundaariaineistona hyödynnettiin internetistä löytyvää materiaalia. Kaukolämpökokeilu aloitettiin energiayhtiön ja kaupungin toimesta. Kokeilua kohtaan oli useita odotuksia, kuten energiajärjestelmän päästöjen vähentäminen ja hajautetun lämmöntuotannon järjestäminen Skanssin alueelle. Kokeilun toimeenpano oli pysähtynyt vuonna 2018 ja kaksisuuntaista järjestelmää ei oltu saatu aikaan. Skanssin hidas rakentuminen hidasti myös kaukolämpökokeilun toimeenpanoa. Lisäksi useat regulatiiviset, normatiiviset ja kulttuuris-kognitiiviset instituutiot vaikuttivat kaukolämpökokeilun suunnitteluun ja toimeenpanoon. Kaksisuuntaista järjestelmää käsittelevää sääntelyä ei ollut olemassa, mikä lisäsi epävarmuutta kokeiluun. Lisäksi kokeilu ei vastannut asukkaiden tai rakennuttajien toimintatapoja, rooleja tai kiinnostuksen kohteita. Tulokset osoittavat, että kaksisuuntainen kaukolämpö on vielä vakiintumaton osa energiajärjestelmää ja täten sen toimeenpano on hidasta ja epävarmaa. Aineiston keräämisen jälkeen kaukolämpöalalla on tapahtunut muutoksia ja näillä muutoksilla voi olla vaikutusta myös Skanssin paikallisen kokeilun kehittymiseen. Paikalliset kokeilut ovat keskeisiä energiamurroksen edistämiselle, joten olisi tärkeää, että kaukolämpökokeilua jatketaan alueella.Sustainability transitions literature addresses societal challenges relating to sustainability and offers alternative visions as solutions. Transition of the energy system is central in mitigating climate change and attaining sustainability. District heating is a fundamental part of the Finnish energy system, and the majority of heat is produced with fossil fuels. This case study investigates the low temperature and two-way district heating experiment of Skanssi in Turku. Transitions evolve from local experiments i.e. niche innovations, which propose visions of sustainable alternatives. The implementation and diffusion of these alternatives is challenged by various hindrances, such as institutionalized practices. The aim of the study is to investigate the district heating experiment of Skanssi by utilizing sustainability transition literature. In addition, the study examines the institutions that hampered the implementation of the local niche innovation. The research data was collected by interviewing the central actors related to the development and implementation of the local district heating experiment. The interview data was analyzed using theory-guided content analysis. Internet based material of the case was utilized as secondary data. The local district heating experiment was initiated by the regional energy company in cooperation with the city of Turku. The experiment was expected to decrease greenhouse gas emissions and to provide decentralized heat production in the Skanssi area. The implementation of the experiment had halted in 2018, and a two-way heating system had not been realized. Slow construction of the houses in the area hindered the implementation of the experiment. In addition various regulative, normative and cultural-cognitive institutions effected the planning and implementation of the experiment. The lack of regulation concerning two-way heating systems increased uncertainty around the experiment. Furthermore, the experiment did not suit the practices, roles and interests of both the inhabitants and housing developers. The findings show that two-way district heating systems are still highly uncommon, and thus their implementation is inert and uncertain. After the data collection of this study there have been changes in the district heat sector, which may have influenced the development of the experiment in Skanssi. Since local experiments are essential in advancing the energy transition, it would be important to continue implementation of the local district heating experiment

Workers as actors at the micro-level of sustainability transitions : A systematic literature review

Work and workers have been neglected topics in sustainability transitions research. Our sys-tematic literature review of 28 academic papers on the subject reveals five ways in which workers are affected or otherwise linked to transitions, indicating the relevance of further empirical studies on the role played by different groups of workers. First, environmental policies and other macro-level changes have indirect consequences for workers. Second, new sustainable work practices emerge or face insurmountable obstacles depending on meso- and micro-level change dynamics. Third, workers may adopt mediating positions and act as intermediaries in transitions. Fourth, novel educational programmes evolve to equip workers with new skills, and fifth, tran-sitions may lead to the creation of new jobs in the labour market. Co-evolutionary change dy-namics of sustainability transitions affect workers in both formal and informal forms of employment, and these questions in accelerating transitions require further attention.Peer reviewe

Yritysten ja tutkimusorganisaatioiden vuorovaikutus Suomessa: erityisnäkökulmana yritys−yliopisto-yhteistyö

Tutkimukseen perustuvalla uudella tiedolla, teknologioilla ja innovaatioilla on keskeinen merkitys tuottavuudelle ja talouskasvulle. Niillä on huomattava rooli muun muassa laajojen ja monimutkaisten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemisessa. Investoinnit tutkimus- ja kehittämistoimintaan (t&k) ovat olleet Suomen menestyksen perusta jo usean vuosikymmenen ajan. Tässä yksi avaintekijä on ollut elinkeinoelämän ja tutkimusorganisaatioiden vahva yhteistyö. Tämä julkaisu piirtää kokonaiskuvan yhteistyöstä ja sen tämänhetkisistä haasteista. Vaikka yritys–yliopisto-yhteistyö on Suomessa muihin EU-maihin verrattuna yhä runsasta, on 2010-luvulla tapahtunut yhdessä tekemisen kulttuurin hiipuminen, yhteistyötä edistävien instrumenttien lakkauttaminen ja t&k-rahoitusvolyymin lasku ollut monella tapaa epäsuotuisa suuntaus. Raportti nostaa esiin muun muassa seuraavia kehittämisaihioita: yritysyhteistyön tulisi olla kiinteä osa yliopistojen ja tutkimuslaitosten päätehtäviä; kaikkien yhteistyötahojen tulisi nähdä toiminta omia päämääriä palvelevana; tutkijat ja opiskelijat ovat aiempaa kiinnostuneempia tutkimustulosten hyödyntämisestä, ja tätä tulisi tukea osuvammin. Yritys–yliopisto-yhteistyön intensiteetin nostaminen edellyttää pitkäjänteistä yhteistyöresurssien lisäämistä sekä uusia toimintatapoja, kannustimia ja yhteiskehittämisen alustoja

A Big Data View of the European Energy Union : Shifting from 'a Floating Signifier' to an Active Driver of Decarbonisation?

The Energy Union, a major energy sector reform project launched by the European Commission in 2015, has substantial clean energy and climate aims. However, scholarly caution has been raised about their feasibility, especially with regards to accommodating climate objectives with other closely related yet often competing policy goals. We therefore investigate the policy priorities of the Energy Union by performing a topic modelling analysis of over 5,000 policy documents. A big data analysis confirms that decarbonisation and energy efficiency dimensions are major building blocks in the Energy Union's agenda. Furthermore, there are signals of policy convergence in terms of climate security and climate affordability policies. However, our analysis also suggests that the Commission is not actively prescribing trajectories for renewable energy development or paying close attention to declining incumbent energy generation technologies. Overall, we find that the Energy Union is not a 'floating signifier' but rather has a clear and incrementally evolving decarbonisation agenda. Whether it further develops into an active driver of decarbonisation will largely be determined by the implementation phase of the project.Peer reviewe

A Big Data View of the European Energy Union: Shifting from ‘a Floating Signifier’ to an Active Driver of Decarbonisation?

The Energy Union, a major energy sector reform project launched by the European Commission in 2015, has substantial clean energy and climate aims. However, scholarly caution has been raised about their feasibility, especially with regards to accommodating climate objectives with other closely related yet often competing policy goals. We therefore investigated the policy priorities of the Energy Union by performing a topic modelling analysis of over 5,000 policy documents. A big data analysis confirms that decarbonisation and energy efficiency dimensions are major building blocks in the Energy Union’s agenda. Furthermore, there are signals of policy convergence in terms of climate security and climate affordability policies. However, our analysis also suggests that the Commission is not actively prescribing trajectories for renewable policy development or paying close attention to declining incumbent energy generation technologies. Overall, we find that the Energy Union is not a ‘floating signifier’ but rather has a clear and incrementally evolving decarbonisation agenda. Whether it further develops into an active driver of decarbonisation will largely be determined by the implementation phase of the project

Measuring employees’ perceptions of sustainability transitions at work: a novel survey with findings from Finland

Peer reviewe

Ilmastonmuutos työn arjessa : Kyselytutkimus suomalaisten työntekijöiden näkemyksistä

Ilmastonmuutos sekä ekologisesti kestävään talouteen ja kasvuun tähtäävä vihreä siirtymä vaikuttavat monin tavoin työelämään. Raportti sisältää tietoa siitä, millaisia tästä aiheutuvia toimenpiteitä suomalaisilla työpaikoilla on tähän mennessä toteutettu ja miten työntekijät itse asemoituvat suhteessaan ilmastonmuutokseen ja vihreään siirtymään. Tiedot perustuvat Työterveyslaitoksen yhdessä Tilastokeskuksen kanssa vuonna 2022 toteuttamaan Ilmastonmuutos ja työ -kyselyyn, johon vastasi 1917 työntekijää eri toimialoilta. Kysely oli ensimmäinen Suomessa toteutettu aihetta käsittelevä tutkimus, joka kohdistui edustavasti koko palkansaajaväestöön

Too big to succeed? Institutional inertia in low-carbon district heating experiment

Highlights • Experimenting with district heating network spotlights the multi-regime dynamics in transitions. • Inertia from different sources of socio-technical system hinders the experimentation. • Ambiguous technology visions can water down the more transformative expectations. • Social aspects of low-carbon transitions in district heat require further attention. Abstract The energy transitions are in an acceleration phase, where less carbon intensive technologies emerge, but their applicability is uncertain creating a need for real-life experimentation. Cities have become a focal context, where novel constellations of technologies and practices are introduced to reconfigure patterns of production and consumption. One area of urban energy governance gaining increasing attention especially in a Northern context is the low carbon transition in district heating systems that provide the majority of heating in the residential sector and has been primarily built around combustion technologies relying on fossil energy reserves. This article analyses a bidirectional low heat experiment in district heat in Finland by examining what are the dimensions of institutional inertia and how it impacts the reconfiguration of an urban energy system. Institutional inertia emerges from the technical innovation itself, land-use planning practices, the absence of formal regulations and via organisational inertia in the implementation of the experiment. We find that visions about the innovation can become constraints of the experiment, which limit learning and reshaping of innovation, thus preventing radical transformation of the district heating system and watering down the initial target of the experiment. We contribute to the conceptualisation of institutional inertia within the energy transition