Psykofyysisen fysioterapian perusteet : Sähköinen perehdytysmateriaali KYS:n psykiatrian palveluyksikölle

Psykofyysinen fysioterapia on lähestymistapa, jonka lähtökohtana on kokonaisvaltainen ajattelu, jossa ihmisen mieli, keho ja ympäristö ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Lähestymistavan tavoitteena on saada ihminen löytämään itselleen soveltuvia selviytymismalleja ja toimintatapoja kokemusten kautta. Se antaa mahdollisuuden oman kehollisuuden kokemiseen, tunnistamiseen ja hyväksymiseen. Terapiassa keskeisessä asemassa on terapeutin oma ihmiskäsitys, potilaan kohtaaminen, tämän ruumiinkuva ja motivaatio. Opinnäytetyö oli kehittämistyö ja sen tarkoituksena oli tuottaa Kuopion yliopistollisen sairaalan psykiatrian palveluyksikölle perehdytysmateriaali, joka on helposti saatavilla sähköisessä muodossa. Perehdytysmateriaali toteutettiin PowerPoint-ohjelmalla ja se tullaan tallentamaan sairaalan Intranettiin. Tavoitteena oli tuoda lisää tietoisuutta psykofyysisestä fysioterapiasta, auttaa KYS:n psykiatrialle harjoitteluun tulevia fysioterapiaopiskelioita ja hoitohenkilökuntaa näkemään kohtaamansa potilaat kokonaisvaltaisemmin sekä edistää moniammatillisen yhteistyön kehittymistä. Perehdysmateriaalin ensisijaisena kohderyhmänä olivat KYS:n psykiatrialle harjoitteluun tulevat fysioterapiaopiskelijat. Toissijaisena kohderyhmänä olivat KYS:n psykiatrialla työskentelevät lääkärit ja hoitohenkilökunta. Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin psykofyysistä fysioterapiaa lähestymistapana ja sen eri terapia- ja arviointimenetelmiä. Hankittiin myös tietoa, millainen on hyvä perehdytysmateriaali. Materiaalin tarpeellisuuden arviointia ja sisällön suunnittelua varten keskusteltiin työn tilaajan kanssa ja käytettiin haastattelua. Haastattelut toteutettiin yhdellä henkilöllä jokaisesta kohderyhmästä sekä myös yhdellä KYS:n psykiatrian fysioterapeutilla. Materiaalin ensimmäinen versio pilotoitiin fysioterapiaopiskelijaryhmällä ja palautetta kysyttiin myös työn tilaajalta. Tämän jälkeen materiaalia korjattiin ja täydennettiin palautteiden perusteella.Psychophysical physiotherapy is a holistic approach in which human mind, body and environment are in constant interaction with each other. The aim of the approach is to get a person to find suitable survival patterns and ways of acting through the experiences. It gives you an opportunity to experience, recognize and accept your own body. The key role in therapy is the therapist’s own idea of man, meeting with the patient, the body image of the patient and motivation. The thesis was a functional development work and the purpose was to provide orientation material for the psychiatric clinic of Kuopio University Hospital which would be easily available on smart devices. The orientation material was made with the PowerPoint-program and it will be saved on the hospital’s Intranet. The aim of the thesis was to bring more awareness of psychophysical physiotherapy, to get physiotherapy students and nursing staff think about their patient’s more holistic way and to promote the development of multiprofessional co-operation. The primary target group was physiotherapy trainees. The secondary target group was the doctors and other nursing staff. The theoretical framework of the thesis deals with psychophysical physiotherapy as an approach and its different therapy and evaluation methods. Information was gained also about good orientation material. In order to evaluate the necessity of the material and to plan the content, it was discussed with the client and an interview was used. The interviews were made with one person from each target group and also with one physiotherapist. The first version of the material was piloted with a physiotherapy student group and the feedback was also asked from physiotherapists from the psychiatric clinic of KUH. After that the material was refilled and repaired based on the feedback

Proteomics of Deep Cervical Lymph Nodes after Experimental Traumatic Brain Injury

Traumatic brain injury (TBI) damages the glymphatic-lymphatic system. We hypothesized that brain injury associated with trauma results in the enrichment of brain-relevant proteins in deep cervical lymph nodes (DCLNs), the end station of meningeal lymphatic vessels, and that some of these proteins will present mechanistic tissue biomarkers for TBI. Proteomes of rat DCLNs were investigated in the left DCLN (ipsilateral to injury) and right DCLN at 6.5 months after severe TBI induced by lateral fluid percussion injury or after sham operation. DCLN proteomes were identified using sequential window acquisition of all theoretical mass spectra. Group comparisons, together with functional protein annotation analyses, were used to identify regulated protein candidates for further validation and pathway analyses. Validation of a selected candidate was assessed using enzyme-linked immunosorbent assay. Analysis comparing post-TBI animals with sham-operated controls revealed 25 upregulated and 16 downregulated proteins in the ipsilateral DCLN and 20 upregulated and 28 downregulated proteins in the contralateral DCLN of post-TBI animals. Protein class and function analyses highlighted the dysregulation of enzymes and binding proteins. Pathway analysis indicated an increase in autophagy. Biomarker analysis suggested that a subgroup of post-TBI animals had an increase in zonula occludens-1 coexpressed with proteins linked to molecular transport and amyloid precursor protein. We propose here that, after TBI, a subgroup of animals exhibit dysregulation of the TBI-relevant protein interactome in DCLNs, and that DCLNs might thus serve as an interesting biomarker source in future studies aiming to elucidate pathological brain functioning.Peer reviewe

The Older Finnish Twin Cohort-45 Years of Follow-up

The older Finnish Twin Cohort (FTC) was established in 1974. The baseline survey was in 1975, with two follow-up health surveys in 1981 and 1990. The fourth wave of assessments was done in three parts, with a questionnaire study of twins born during 1945-1957 in 2011-2012, while older twins were interviewed and screened for dementia in two time periods, between 1999 and 2007 for twins born before 1938 and between 2013 and 2017 for twins born in 1938-1944. The content of these wave 4 assessments is described and some initial results are described. In addition, we have invited twin-pairs, based on response to the cohortwide surveys, to participate in detailed in-person studies; these are described briefly together with key results. We also review other projects based on the older FTC and provide information on the biobanking of biosamples and related phenotypes.Peer reviewe

"Tuntuu, että myö ollaan siellä kotona vaikkei ollakaan”: Kuopion kaupungin kotihoidon työntekijöiden kokemuksia vuorovaikutuksesta virtuaalikotihoidon asiakkaiden kanssa

Opinnäytetyössä kuvattiin virtuaalikotihoidossa työskentelevien hoitajien kokemuksia vuorovaikutuksesta Kuopion kaupungin virtuaalikotihoidon asiakkaiden kanssa. Opinnäytetyö toteutettiin osana WelTech-hanketta, ja sen tavoitteena oli tuottaa vuorovaikutuksesta tietoa, jota voidaan hyödyntää jatkossa kehitettäessä etähoitoa laadukkaammaksi niin Kuopion virtuaalikotihoidossa kuin muuallakin. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelun avulla Kuopion virtuaalikotihoidon työntekijöiltä. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina, ja kerätty aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Haastatteluihin osallistui viisi työntekijää (n=5). Tutkimustuloksista saatua tietoa voidaan hyödyntää suunniteltaessa virtuaalikotihoidon uusien työntekijöiden perehdyttämistä tai osaamisen täydentämistä. Tuloksia voidaan hyödyntää myös oppilaitoksissa; etähoidon yleistyminen tulee olemaan myös sosiaali- ja terveydenhuollon oppilaitoksissa huomionarvoinen asia opetussuunnitelmia suunniteltaessa. Vuorovaikutustaitojen merkitys korostuu hoitajan työssä, koska hoitotyö kohdistuu suoraan asiakkaan terveyteen ja hyvinvointiin. Vuorovaikutuksen onnistumisella koetaan olevan vaikutusta hoitotyön laatuun. Vuorovaikutustilanteet vaativat hoitohenkilökunnalta selkeää ja määrätietoista otetta hoitotyön tavoitteiden saavuttamiseksi, mutta samalla vuorovaikutussuhteen tulee kuitenkin olla tasavertainen. Vuorovaikutustaitoja on mahdollista kehittää. Tutkimustulosten mukaan vuorovaikutus on erilaista etäyhteyden avulla kuin perinteisessä kotihoidossa, mutta vuorovaikutuksen koettiin kuitenkin onnistuvan hyvin, koska videoyhteys mahdollistaa myös sanattoman viestinnän huomioimisen. Virtuaalikotihoidossa on mahdollisuus keskittyä paremmin keskustelemaan asiakkaan kanssa, kun samaan aikaan ei tehdä muita työtehtäviä. Hyvät vuorovaikutustaidot, hoitoalan osaaminen ja pitkä työkokemus perinteisestä kotihoidosta ennen virtuaalikotihoitoon siirtymistä auttoivat hoitajaa työskentelemään virtuaalikotihoidossa. Asiakkaan myönteinen asenne virtuaalikotihoitoa kohtaan sekä riittävä toimintakyky edistävät vuorovaikutuksen syntymistä. Asiakkaan soveltuvuus virtuaalikotihoidon asiakkaaksi pitääkin arvioida huolellisesti. Luottamussuhteen syntyminen asiakkaan ja hoitajan välille vaatii aikaa, mutta sen rakentaminen kannattaa, sillä hoitaja pystyy tällöin arvioimaan asiakkaan vointia luotettavammin ja nopeammin. Haasteita vuorovaikutuksen onnistumiselle toivat asiakkaan heikentyneet aistit ja toimintakyky, kun asiakas ei pystynyt toimimaan annettujen ohjeiden mukaisesti. Tekniikkalähtöiset ongelmat hankaloittivat vuorovaikutusta harvoin. Ulkopuoliset henkilöt asiakkaan kotona vaikeuttivat vuorovaikutusta, koska tällöin ei voitu keskustella asiakkaan kanssa avoimesti. Kaiken kaikkiaan virtuaalikotihoito koettiin hyvänä lisänä perinteisen kotihoidon rinnalla. Jatkotutkimusaiheina voidaan tutkia miten virtuaalikotihoidon asiakkaat kokevat vuorovaikutuksen onnistumisen etäyhteyden avulla, ja eroaako vuorovaikutuksen rakentuminen asiakkaan ja hoitajan välillä virtuaalikotihoidossa verrattuna perinteiseen kotihoitoon. Tulevaisuutta ajatellen on hyvä tutkia, millaista osaamista hoitaja tarvitsee virtuaalikotihoidossa ja voidaanko tätä osaamista kehittää jo hoitotyön koulutuksen aikana.This thesis deals with the experiences of nurses working in Virtual Home Care with the clients of Kuopio City Home Care. The thesis was carried out as part of the WelTech project. The aim of this thesis was to provide information about the interaction which could be beneficial in the future when improving the quality of telecare in Kuopio virtual home care, as well as elsewhere. The thesis was a qualitative study and the research material was collected through a thematic interview with em- ployees of Kuopio Home Care. The interviews were conducted as individual interviews and the collected material was analyzed through content analysis. A total of five employees (n= 5) participated in the interviews. The infor- mation gathered from the results can be utilized in introduction process and developing the competence of new employees. The results can be of use in educational establishments; the generalization of telecare will be note- worthy in social services and health care education when planning curricula. The significance of interaction is emphasized in nursing because the client's health and wellbeing are affected directly by it and successful interaction will reflect in the quality of nursing. Interaction situations should be equal and the situations require a clear and determined approach of the personnel, in order the objectives of nursing to be met. These interaction skills can be developed. According to the results of the study the nature of telecare differs from the traditional nursing respectively, but overall, the interaction was described as successful because it allows non-verbal communication to be addressed. As other responsibilities are not performed simultaneously, telenursing enables more focused conversation with the client. Good interaction skills, health care experience and experience in the traditional home care before proceeding into telecare helped the nursing staff working in the virtual home care. The client's positive attitude towards virtual home care and a sufficient functional ability facili- tate interaction. The client’s suitability in telecare should be carefully assessed. Establishing a relationship of trust between the client and the nurse takes time, but it is worth building, as the nurse will be able to assess the cli- ent's health more reliably and quickly. Challenges to the success of the interaction were posed by the client's im- paired senses and functional ability when the client was unable to follow the instructions given. Technology- driven problems rarely made interaction difficult. Outsiders in the client's home hampered the interaction because it was impossible to discuss openly with the client. Altogether, virtual home care was seen as a good addition to the traditional home care. Further research topics could be how virtual home care clients experience the success of remote interaction and whether the interaction in telecare and in traditional home care differ. For the future, it would be worth studying which kind of knowledge and skill a nurse working in virtual home care needs, and whether these can be devel- oped already during the nursing studies

Synnytyksen jälkeinen liikkuminen : ohjevideot Turun yliopistollisen keskussairaalan naistenklinikan synnytysvuodeosastolle

Raskauden aikainen ja sen jälkeinen liikunta edesauttaa äidiksi tulleen kuntoutumista ja hyvinvointia. Raskaus ja synnytys aiheuttavat monia muutoksia kehossa ja niiden ymmärtäminen on tärkeää mielen hyvinvoinnin vuoksi. Esimerkiksi hormonaaliset muutokset vaikuttavat tuki- ja liikuntaelimistön toimintakykyyn, mitkä vaikuttavat kehon normaaliin kykyyn toimia raskauden jälkeen. Raskaus ja synnytys voivat aiheuttaa suorien vatsalihasten erkauman tai lantionpohjan lihasten toimintakyvyn alentuman, jonka kuntouttamiseen saa apua fysioterapeutilta. Liikkumisen aloittamiseen synnytyksen jälkeen on hyvä saada sekä pyytää ohjausta. Opinnäytetyön aiheena oli raskauden aiheuttamat kehon muutokset ja raskauden jälkeinen liikkuminen ja kuntoutuminen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli toteuttaa videomuotoista informaatiota Turun yliopistollisen keskussairaalan naistenklinikan synnytysvuodeosaston asiakkaille sekä tuottaa kirjallinen opinnäytetyö. Tavoitteena oli tuottaa ajantasaista tietoa tuleville ja uusille äideille raskauden ja synnytyksen aiheuttamista kehon muutoksista ja niiden vaikutuksista liikuntaan. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Tyksin fysioterapiaosasto ja se toteutettiin kehitystyönä lineaarista mallia modifioiden. Opinnäytetyön lopputuotoksena valmistui kolme 1,5–2,5 minuutin pituista videota sekä kirjallinen tuotos videoiden aiheista. Videoiden aiheina olivat kehon muutokset raskauden ja synnytyksen jälkeen, suorien vatsalihasten erkauman harjoittaminen sekä synnytyksen jälkeinen liikkuminen. Videoissa ja kirjallisessa tuotoksessa tuodaan esille ajantasaista tietoa kehonmuutoksista raskauden aikana ja sen jälkeen, liikunnan suosituksista raskauden jälkeen sekä raskauden aiheuttaman erkauman kuntoutuksesta. Informaatio perustuu tämänhetkiseen tutkimustietoon sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ohjeisiin. Jatkotutkimuksien kohteina voisivat olla synnytyksen jälkeisen ajan liikkuminen, eri asteisten vatsalihaksien erkauman ilmeneminen väestössä sekä erkauman hoitolinjausten yhtenäistäminen.Exercise during and after pregnancy can make rehabilitation and well-being easier after labour. Pregnancy and labour causes many body changes and understanding those is important. For example, hormonal changes effects musculoskeletal system and it effects body’s normal ability to function. Pelvic floor disfunction and diastasis recti can be caused by pregnancy and labour, and you can get help for rehabilitation from your physiotherapist. It is good to get guidance when starting exercising and moving after labour. Meaning of this work was to make informative video material for patients in Turku university hospital’s women clinic’s labour ward and produce a written thesis. Goal of this work was to produce up-to-date information about changes after pregnancy and right kind of physical activity after giving birth for becoming and new mothers. Bachelor’s thesis fallows principles of linear model of development work and there are cyclical model’s elements in it. The end-product is three videos under 2,5 minutes and a written thesis about the themes of the videos. Themes of the videos are changes in the body after pregnancy and labour, rehabilitation of diastasis recti of rectus abdominis and exercise after giving birth. The information is based on recent studies and guidelines of the hospital district of southwest Finland. This bachelor’s thesis is produced with Turku university hospital. Future recearch could be focusing towards exercise after giving birth, the incidence of different stages of diastasis recti in population and making a coherent treatment guideline for abdominal rehabilitation of diastasis recti

Sampling, characterization, method validation, and lessons learned in analysis of highly activated stainless steel from reactor decommissioning

publishedVersio