Luonnossa liikkumisen hyvinvointivaikutukset ja mahdollisuudet koulussa

Tiivistelmä. Kandidaatintutkielma tarkasteli systemaattisen kirjallisuuskatsauksen muodossa kotimaista ja kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta luonnossa liikkumisen hyvinvointivaikutuksista ja niiden vaikutuksia lapsen kasvuun. Tämän lisäksi pohdittiin luonnosta vieraantumista ja luontosuhteen muodostumisen merkitystä. Tutkielma lähtee liikkeelle luontosuhteen määrittelemisestä, jonka jälkeen selvitetään luonnossa liikkumisen hyvinvointivaikutuksia. Lopuksi pohditaan, kuinka luontoa voidaan käyttää oppimisympäristönä koulussa ja millaisia mahdollisuuksia luonto oppimisympäristönä tarjoaa. Tavoitteena oli muodostaa kattava kokonaiskuva luonnon hyvinvointivaikutuksista ja mahdollisuuksista tiivistäen aiempia tutkimuksia. Aihe on hyvin ajankohtainen, sillä yhteiskunnan muutosten on havaittu vaikuttavan ihmisten hyvinvointiin. Kansainvälisten terveysmittareiden mukaan teollistuneiden maiden asukkaat voivat huonommin kuin koskaan. Stressiperäiset sairaudet muun muassa uupumus ja mielenterveyshäiriöt, ovat yleistyneet kaikilla ikäryhmillä. Samaan aikaan runsas sisälläolo, fyysinen passiivisuus ja luonnonympäristöjen vähentyminen ovat lisääntyneet. Tutkijat näkivät näiden välillä selkeän syy-seuraussuhteen, jonka pohjalta luonnon hyvinvointivaikutusten tieteellinen tutkimus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulla. Myös uusi opetussuunnitelma (2014) painottaa luonnonympäristöjen merkitystä oppimisympäristöinä sekä luonnon kunnioittamiseen ja suojelemiseen kasvattamista. Opetussuunnitelmassa lasten hyvinvoinnin edistäminen nousi myös tärkeäksi teemaksi, jossa luonto nähtiin yhtenä osatekijänä. Terveyttä edistävässä toiminnassa ja sairauksien ennaltaehkäisemisessä luonto nähtiin tulevaisuuden mahdollisuutena. Tulevaisuudessa luontoliikunnan ennustetaan saavan tärkeän roolin ihmisten terveyden edistäjänä ja ylläpitäjänä. Luonnon aikaansaamia fyysisiä hyvinvointivaikutuksia ovat esimerkiksi stressihormonien määrän aleneminen ja motoriikan paraneminen ja psyykkisiä hyvinvointivaikutuksia sosiaalisten taitojen, mielikuvituksen ja luovuuden kehittyminen. Luonnossa liikkuminen tukee lisäksi oppimista, koska luonnossa aivot saavat palautua, ajatukset selkiytyvät ja luovuus vahvistuu. On todettu, että luonnossa myös tarkkaavaisuus, ongelmanratkaisukyky sekä suunnistus- ja havainnointikyky kehittyvät

Candidate driver genes in microsatellite-unstable colorectal cancer

Defects in the mismatch repair system lead to microsatellite instability (MSI), a feature observed in similar to 15% of all colorectal cancers (CRCs). Microsatellite mutations that drive tumourigenesis, typically inactivation of tumour suppressors, are selected for and are frequently detected in MSI cancers. Here, we evaluated somatic mutations in microsatellite repeats of 790 genes chosen based on reduced expression in MSI CRC and existence of a coding mononucleotide repeat of 6 similar to 10 bp in length. All the repeats were initially sequenced in 30 primary MSI CRC samples and whenever frameshift mutations were identified in &gt;20%, additional 70 samples were sequenced. To distinguish driver mutations from passengers, we similarly analyzed the occurrence of frameshift mutations in 121 intronic control repeats and utilized a statistical regression model to determine cut-off mutation frequencies for repeats of all types (A/T and C/G, 610 bp). Along with several know target genes, including TGFBR2, ACVR2, and MSH3, six novel candidate driver genes emerged that harbored significantly more mutations than identical control repeats. The mutation frequencies in 100 MSI CRC samples were 51% in G8 of GLYR1, 47% in T9 of ABCC5, 43% in G8 of WDTC1, 33% in A8 of ROCK1, 30% in T8 of OR51E2, and 28% in A8 of TCEB3. Immunohistochemical staining of GLYR1 revealed defective protein expression in tumors carrying biallelic mutations, supporting a loss of function hypothesis. This is a large scale, unbiased effort to identify genes that when mutated are likely to contribute to MSI CRC development.</p