HR-ammattilaisten roolit yritysten vastuullisuustyössä

Yritysten sidosryhmät odottavat yhä enenevissä määrin liiketoiminnalta vastuullisuutta. Myös kiristyvä sääntely kannustaa yrityksiä tarkastelemaan liiketoimintansa vastuullisuutta ja kestävyyttä. Suurin osa suomalaisista yrityksistä on tietoisia näistä vaatimuksista ja pyrkii aktiivisesti vastuullisempaan toimintaan. Niissä vastuullisuus nähdään kilpailutekijänä, ja esimerkiksi työmarkkinoilla työnantajat pyrkivät erottautumaan kilpailijoistaan viestimällä vastuullisuudestaan. Vastuullisuustyötä johtavat yrityksissä usein vastuullisuusjohtajat sekä -tiimit, mutta käytännön toimiin osallistuu koko organisaatio. Tämän tutkimuksen mielenkiinnon kohteena on selvittää, millaisia rooleja henkilöstöammattilaisilla on yritysten vastuullisuustyössä. Henkilöstöjohtamisen roolia yritysten vastuullisuustyössä ei ole vielä kattavasti onnistuttu kuvaamaan, minkä vuoksi tällä tutkimuksella pyritään edistämään henkilöstöjohtamisen ja yritysvastuun yhteyden teoretisointia tuomalla tutkimuskeskusteluun henkilöstöammattilaisten näkökulma heidän osuudestaan vastuullisuustyössä. Jotta ilmiötä voidaan tarkastella kontekstissaan, tutkimuksessa kartoitetaan lisäksi tekijöitä, jotka henkilöstöammattilaisten kokemuksessa vaikuttavat heidän mahdollisuuksiinsa osallistua yritysten vastuullisuustyöhön. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostavat henkilöstöjohtamisen roolitypologiat, yritysvastuun käsite sekä yritysvastuun ja henkilöstöjohtamisen yhteydestä tehdyt tutkimukset. Teoreettisen viitekehyksen osa-alueita yhdistää sidosryhmäteoria, jota on hyödynnetty niin yritysvastuun kuin henkilöstöjohtamisenkin tutkimuksessa, sekä myös näiden välisen yhteyden teoretisoinnissa. Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena, jossa empiirisen aineiston muodostavat henkilöstöammattilaisten puolistrukturoidut haastattelut. Aineistolähtöisen sisällönanalyysin tuloksena esitellään henkilöstö-ammattilaisten vastuullisuustyön rooleja kuvaava roolitypologia sekä kooste tekijöistä, jotka henkilöstöammattilaisten näkemyksen mukaan vaikuttavat heidän todellisiin mahdollisuuksiinsa osallistua yritysten vastuullisuustyöhön. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että henkilöstöammattilaisilla on yrityksissä moninaisempia rooleja kuin henkilöstöjohtamisen aiemmassa tutkimuksessa on esitetty. Henkilöstöammattilaiset tekevät henkilöstötyön lisäksi, ja osittain sen yhteydessä, erilaisia vastuullisuustyön tehtäviä, jotka voidaan jakaa sosiaalisen vastuun suunnannäyttäjän ja yritysvastuun tukijan alaisiin rooleihin. Sosiaalisen vastuun suunnannäyttäjinä henkilöstöammattilaisilla on aktiivinen ja jopa johtava rooli yhdenvertaisuuden, hyvinvoinnin, vastuullisen johtamisen ja kestävän työelämän edistäjinä. Yritysvastuun tukijoina he tukevat yritysvastuun eri ulottuvuuksiin liittyvää vastuullisuustyötä tuottamalla tietoa, osallistumalla vastuullisuusohjelmien strategisen suunnitteluun, jalkauttamalla toimenpiteitä henkilöstölle ja viestimällä vastuullisuudesta työnantajan edustajina niin sisäisille kuin ulkoisillekin sidosryhmille. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että henkilöstöammattilaisilla on merkittävä rooli erityisesti yritysvastuun sosiaalisen ulottuvuuden edistäjinä, minkä lisäksi heidän roolinsa yritysvastuun tukijoina näyttäytyvät aiempaa tutkimusta moninaisempina. Tutkimuksen perusteella esitetään, että henkilöstöammattilaisten tekemä vastuullisuustyö tulisi huomioida osana HR-roolitypologioita. Tutkimuksen tulokset auttavat ymmärtämään syvällisemmin henkilöstöjohtamisen funktion ja henkilöstö-ammattilaisten panosta yritysten vastuullisuustyössä, jonka myötä tutkimus osallistuu sekä henkilöstöjohtamisen että yritysvastuun tutkimuskeskusteluun. Lisäksi se tuo henkilöstöammattilaisten kokemuksiin perustuvan näkökulman henkilöstöjohtamisen ja yritysvastuun yhteyden teoretisointiin. Tutkimuksen käytännön johtopäätöksenä esitetään, että henkilöstöammattilaisten osaamista voitaisiin hyödyntää yritysten vastuullisuustyössä laajamittaisemmin, jos heidän rooleihinsa sisältyvät vastuullisuustyön tehtävät tunnistettaisiin entistä systemaattisemmin osana työnkuvaa. Tällä voisi olla positiivisia vaikutuksia erityisesti yrityksen sosiaalisen vastuun edistämiseen, johon henkilöstöammattilaisilla on työssään paljon yhtymäkohtia, mutta ei aina riittäviä resursseja. Tutkimuksessa tunnistetut organisaatioon, työnkuvaan ja positioon sekä henkilöön liittyvät tekijät tarjoavat yrityksille yksityiskohtaisen kuvauksen siitä, miten henkilöstöammattilaisten tosiasiallisia mahdollisuuksia osallistua yritysten vastuullisuustyöhön voidaan kehittää

Organisaation houkuttelevuus startup-yritysten kontekstissa

Organisaation menestys riippuu vahvasti siitä, minkälaisia henkilöitä sen työntekijöiksi palkataan. Lahjakkaiden työntekijöiden rekrytointi on tavoitteena monella organisaatiolla, joten parhaista työnhakijoista kilpaillaan. Startup-yritykset kärsivät työmarkkinoilla kilpailuhaitoista isompiin yrityksiin verrattuna, mikä aiheuttaa tarpeen houkuttelevuuden strategiselle parantamiselle. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia houkuttelevuuden keinoja käytetään startup-yritysten rekrytointitoiminnassa. Tutkimuksessa keskitytään tarkastelemaan startup-yritysten houkuttelevia piirteitä sekä sitä, miten niitä tuodaan esiin startup-yritysten rekrytointiviestinnässä. Tutkimuksen teoriaosuudessa tarkasteltiin ensimmäisenä organisaation houkuttelevuuden moniulotteisuutta, jonka jälkeen näkökulma tarkentui startupyrityksille keskeisimpiin osa-alueisiin. Aiempien tutkimusten luomaa kuvaa verrattiin tämän jälkeen empiiriseen aineistoon, joka koostui startup-yritysten internetissä julkaisemista työpaikkailmoituksista. Työpaikkailmoituksista poimittiin houkuttelevat ilmaukset, jonka jälkeen kerätty aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Analyysin tuloksena syntynyt teemoittelu havainnollistaa, millaisista työtehtävän ja työnantajan piirteistä startup-yrityksen houkuttelevuus muodostuu. Tutkimuksen tuloksista selviää, että startup-yritysten houkuttelevuus työnantajina perustuu erityisesti työnantajan ja työtehtävän piirteisiin. Startup-yrityksen tulee erottautua kilpailijoistaan ainutlaatuisten piirteidensä avulla. Lisäksi startup-yrityksen tulee todistaa uskottavuutensa ja luotettavuutensa työnantajana, jotta se voi esiintyä muita startup-yrityksiä houkuttelevampana työnantajana. Aineistosta löytyi useita houkuttelevina esitettyjä työhön ja työskentelyyn liittyviä piirteitä, joiden houkuttelevuutta ei ole vielä tieteellisesti tutkittu startup-yritysten kontekstissa. Startup-yritykset esittivät useat työnteon olosuhteet, kuten viihtyisän työympäristön ja työnantajan joustavuuden, houkuttelevina piirteinä. Myös monet työtehtävän piirteet ilmaistiin houkuttelevina, esimerkiksi työnkuvan monet ulottuvuudet ja ammatillista kehittymistä edistävät asiat näyttäytyivät työpaikkailmoituksissa positiivisina tekijöinä. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että startup-yrityksen houkuttelevuus on mahdollisesti moniulotteisempi ilmiö, kuin aiemmin on ajateltu. Aihetta tulisi tutkia laajemmin, jotta ilmiöstä voidaan muodostaa tarkempi kuva. Tutkimuksen aineiston laajuus on kandidaatintutkielmalle tyypilliseen tapaan suppea, mutta tuloksia voidaan hyödyntää harkiten esimerkiksi jatkotutkimusten suunnittelussa

Sydänpysähdyspotilas sairaalassa : aikuispotilaan hoitoelvytys

Sydänpysähdys on länsimaissa yleisin kuolemaan johtava tapahtuma. Ilman laadukasta elvytystä sydänpysähdykseen kuolee jo 10–15 minuutissa. Elvytys on aikariippuvaista toimintaa ja vaatii mutkatonta yhteistyötä toimijoiden välillä. Elvytystaitoja on syytä kerrata säännöllisesti ja elvytyksen protokolla tulee tuntea. Elvytyksen ennuste paranee, mitä nopeammin elvytys päästään aloittamaan. Sairaaloissa tapahtuvat sydänpysähdykset pystytään toteamaan ajoissa ja elvytys aloittaa viiveettä. Hoitoelvytyksellä tarkoitetaan elvytystä, mikä kattaa painelun, hengitystien turvaamisen ja ventilaation, defibrillaation, lääkehoidon, elvytyksen aikaisen monitoroinnin sekä erotusdiagnostiikan. Kammiovärinän hoidossa oleellista on nopea defibrillaatio. Elvytystaidot voidaan jakaa teknisiin ja ei -teknisiin taitoihin. Teknisiä taitoja ovat käytännön taidot, kuten painelu, ilmatien avaus sekä ventilaatio ja suoniyhteyden avaus. Ei-teknisiä taitoja ovat taas tiimityöskentely ja johtaminen. Elvytyksestä luodaan viiden vuoden välein uudet kansainväliset hoitosuositukset, jonka pohjalta päivitetään elvytyksen Käypä hoito -suositus. Opinnäytetyö perustuu viimeisimpään, 2021 luotuun Käypä hoito -suositukseen. Opinnäytetyön tarkoituksena on luoda viimeisimpään tietoon perustuva opetusvideo aikuisen sairaalassa tapahtuvasta hoitoelvytyksestä. Tavoitteena on parantaa hoitoalan opiskelijoiden kokonaiskäsitystä elvytystilanteesta. Opin näytetyön teoriaosuudessa on käyty kattavasti läpi sydämenpysähdyksen sekä elvytyksen eri osa-alueet. Työn on tilannut Metropolia Ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyöprojekti jaettiin suunnittelu-, toteutus- ja raportointivaiheeseen. Suunnitteluvaiheessa valittiin opinnäytetyön tutkimuskysymykset, jotka ohjasivat työn teoreettista osuutta. Tutkimuskysymykset auttoivat materiaalin keruussa sekä pysymään aiheessa teoreettista osuutta kirjoittaessa. Toteutusvaiheessa opinnäytetyön teoreettinen osuus kirjoitettiin valmiiksi sekä kuvattiin työn toiminnallinen osuus eli opetusvideo. Videoiden käyttö opetuksessa auttaa opiskelijoita hahmottamaan haastavia ja kriittisiä hoitotilanteita sekä ymmärtämään tilanteet kokonaisuudessaan. Niillä on todettu olevan positiivinen vaikutus kliiniseen oppimiseen ja motivaation ylläpitämiseen. Opinnäytetyötä voidaan hyödyntää laajasti opetus- ja koulutus tarkoitukseen hoitoalan opiskelijoille sekä jo työelämässä oleville hoitoalan ammattilaisille. Opinnäytetyö perustuu viimeisimpään tutkittuun tietoon aikuispotilaan hoitoelvytyksestä, joten sitä voidaan hyödyntää myös elvytystaitojen päivittämiseen. Elvytys itsessään on laaja käsite ja tämä opin näytetyö kattaa aikuispotilaan hoitoelvytyksen sairaalan sisällä tapahtuvissa sydmenpysähdyksissä. Tarkastelun ulkopuolelle jää useita hyviä tutkimuskohteita, kuten lasten, nuorten, hypotermisen ja raskaana olevan hoitoelvytys, tai ensihoidossa tapahtuva elvytys