”Toki ikävät viestit menevät edelleen ihon alle, koska epäilen vielä usein itseäni opettajana”:vastavalmistuneiden luokanopettajien kertomuksia kodin kanssa tehtävässä yhteistyössä ilmenneistä haasteista ja niihin saadusta tuesta

Tiivistelmä. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia haasteita vastavalmistuneet luokanopettajat ovat kohdanneet tehdessään yhteistyötä kotien kanssa. Tutkielmassa perehdytään myös siihen, millaista tukea vastavalmistuneet luokanopettajat ovat saaneet kohdatessaan haasteita kodin kanssa tehtävässä yhteistyössä. Tutkielmassa tarkastellaan myös miltä eri tahoilta tukea on saatu. Tuen saaminen on tärkeää, jotta vastavalmistuneen opettajan siirtyminen työelämään sujuisi mahdollisimman joustavasti. Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan opettajuutta vastavalmistuneen opettajan näkökulmasta. Tutkielmassa käsitellään työelämään siirtymistä, opettajan ammatillista kasvua sekä kollegiaalisen tuen merkitystä vastavalmistuneen opettajan kannalta. Kodin ja koulun välinen yhteistyö muodostaa toisen osan teoreettisesta viitekehyksestä. Tämän osalta tutkielmassa avataan kasvatusvastuuta ja kasvatuskumppanuutta, yhteistyön merkitystä lapsen kehitykselle, yhteistyön edellytyksiä ja haasteita sekä yhteistyötä vastavalmistuneen opettajan näkökulmasta. Tämä pro gradu -tutkielma on kvalitatiivinen tutkimus, jossa tarkastellaan aihetta narratiivisen metodologian avulla. Aineistona tutkielmassa on yhdeksän kirjoitelmaa, joita käsitellään narratiivien analyysin avulla ja pyritään ymmärtämään kertomusten välittämiä kokemuksia. Tutkielman tulosten perusteella vastavalmistuneet luokanopettajat ovat kohdanneet monia erilaisia haasteita kodin kanssa tehtävässä yhteistyössä. Haasteita on ilmennyt sekä jokapäiväisissä vuorovaikutustilanteissa että erityisemmissä tilanteissa. Vastavalmistuneiden luokanopettajien saama tuki kodin kanssa tehtävään yhteistyöhön on ollut hyvin vaihtelevaa, mutta tärkeää. Aineiston perusteella on nähtävissä selvästi ero käytännön tuen ja henkisen tuen välillä. Erityisesti henkisen tuen merkitys on tärkeä vastavalmistuneen luokanopettajan oman jaksamisen kannalta. Ajankohtaisena ja mielenkiintoisena tuen muotona kirjoitelmissa mainittiin myös sosiaalinen media

Koululiikunnan vaikutus sijoitettujen lasten terveyteen

Tässä kandidaatintutkielmassa selvitetään koululiikunnan vaikutusta sijoitettujen lasten kokonaisvaltaiseen terveyteen. Tutkimuksen kohteeksi valikoituivat koululiikunta ja sen yhteys sijoitettuihin lapsiin, sillä aihe on ajankohtainen ja aihe yhdistää tekijöiden mielenkiinnon kohteet. Aihetta ei ole tutkittu ennen, mutta sitä sivuavia tutkimuksia löytyy entuudestaan. Sijoitettuja lapsia on tutkittu hyvin vähän, vaikka heitä on kouluissa melko paljon. Ennakko-oletuksena on, että koululiikunnalla voi olla fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia terveysvaikutuksia sijoitettuihin lapsiin. Tutkielman tavoitteena on saada sellaista tietoa aiheesta, jota voidaan hyödyntää sekä jatkotutkimuksissa että tulevaisuudessa työelämässä. Kandidaatintutkielma toteutetaan kirjallisuuskatsauksena. Tutkielmassa tutustutaan laajasti aihetta koskevaan kirjallisuuteen ja tutkimustietoon. Tutkielman teoreettisessä viitekehyksessä käsitellään terveyttä, koululiikuntaa ja sijoitettuja lapsia. Terveyttä käsitellään yleisellä tasolla tiiviisti, mutta kuitenkin huomioiden terveyden eri osa-alueet (fyysinen, sosiaalinen ja psyykkinen). Tutkielmassa käsitellään Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista 2014 (2016) liikunnan osaa. Koululiikunnalla käsitetään tutkielmassa ainoastaan koulun liikuntatunteja. Sijoitettuja lapsia tarkastellaan lastensuojelun, lapsen taustatekijöiden sekä sijoitetulla lapsella yleisimmin ilmenevien ongelmien ja vaikeuksien näkökulmasta. Teoreettisena viitekehyksenä käytetään myös Bolwbyn (1979) kiintymyssuhdeteoriaa sekä muita aihetta sivuavia tutkimuksia. Tutkielman perusteella voi tehdä oletuksen, että koululiikunnalla voidaan vaikuttaa positiivisesti sijoitettujen lasten terveyteen ja sen eri osa-alueisiin. Empiiristä tutkimusta aiheesta ei ole kuitenkaan tehty. Aihetta olisi syytä tutkia vielä empiirisesti. Näin ollen saataisiin luotettavampaa ja yleistettävämpää tietoa. Aineiston perusteella voi päätellä, että koululiikunnalla voidaan edistää sijoitettujen lasten terveyttä, koska useissa tutkimuksissa on pystytty osoittamaan liikunnan myönteinen vaikutus terveyteen. Myös koululiikunnan tavoitteena on edistää lasten hyvinvointia. Sijoitettujen lasten osalta on tutkittu, että liikunnalla yleisesti voidaan edistää heidän terveyttään. Näiden eri tutkimustulosten perusteella oletetaan, että myös koululiikunnalla voidaan vaikuttaa sijoitettujen lasten terveyteen