Ihmiskaupan uhrien tunnistamisen esteitä : suomalaisten järjestöasiantuntijoiden näkökulma

Ihmiskaupan vastaista työtä on Suomessa tehty 2000-luvun puolivälistä asti, mutta uhrien tunnistaminen ja heidän oikeuksiensa puolustaminen on edelleen puuttellista. Auttamistyö lähti käyntiin odotettua hitaammin ja sen laatu vaihtelee. Uhrien tunnistaminen viime vuosina lisääntynyt, mutta etenkin seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvää ihmiskauppaa tunnistetaan Suomessa edelleen huonosti. Tunnistamisen puutteellisuus estää uhrien ihmisoikeuksien toteutumista. Ihmiskaupan vastainen työ on Suomessa ollut vahvasti viranomaisvetoista ja painottunut uhrilähtöisyyden periaatteesta huolimatta pikemmin ihmiskaupparikollisten vastuuseen saattamiseen kuin uhrien tukemiseen. Vastuuta tunnistamisesta ja auttamisesta on sälytetty järjestötoimijoille, jotka kohtaavat mahdollisia uhreja usein muun työnsä ohella. Järjestöjen ihmiskaupan vastaiseen työhön ei kuitenkaan ole osoitettu riittäviä resursseja. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää laadullisen tutkimuksen keinoin, miten Suomessa toimivien kansalais- ja työmarkkinajärjestöjen asiantuntijat tunnistavat ihmiskaupan uhreja ja miten tunnistamista voisi heidän näkökulmastaan kehittää. Lisäksi selvitettiin, vaikuttavatko ihmiskauppaa käsittelevässä kansainvälisessä tutkimuksessa havaitut tunnistamista vaikeuttavat stereotypiat ihmiskaupan uhrien tunnistamiseen myös Suomessa. Keskeisenä teoriana käyettiin Nils Christien ideaaliuhri-teoriaa ja sen tuoreempia sovelluksia. Aineisto kerättiin asiantuntijahaastatteluin vuosina 2011–2012 ja analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Kuuden kansalaisjärjestöjen ja kolmen työmarkkinajärjestöjen asiantuntijan haastatteluita ristivalotettiin analyysissä keskeisten viranomaisraporttien, ihmiskaupparaportoijan kertomusten sekä aiemman tutkimustiedon avulla. Tutkimuksen perusteella uhrien tunnistamista vaikeuttavat uhreja kohtaavien tahojen asenteet, auttamisen järjestelmien jäykät rakenteet sekä tunnistamisen hitaasti etenevä prosessi. Suomalaisilla järjestöasiantuntijoilla on vankkaa uhrien tunnistamiseen tarvittavaa osaamista. Auttamisjärjestelmän monimutkaisuuden ja ennustamattomuuden vuoksi uhreja ei kuitenkaan voida tai haluta ohjata eteenpäin viranomaisavun piiriin. He jäävät virallisesti tunnistamatta ja vaille ihmiskaupan uhreille kuuluvia oikeuksia ja palveluita. Aineistonkeruun jälkeen tehdyt laki- ja toimenpideuudistukset eivät ole riittäneet selkeyttämään järjestelmää tarpeeksi kolmannen sektorin asiantuntijoiden ja heidän kohtaamiensa uhrien näkökulmasta

A set of 99 cattle microsatellites: characterization, synteny mapping and polymorphism

vo

Evidence of a causal effect of genetic tendency to gain muscle mass on uterine leiomyomata

Uterine leiomyomata (UL) are the most common tumours of the female genital tract and the primary cause of surgical removal of the uterus. Genetic factors contribute to UL susceptibility. To add understanding to the heritable genetic risk factors, we conduct a genome-wide association study (GWAS) of UL in up to 426,558 European women from FinnGen and a previous UL meta-GWAS. In addition to the 50 known UL loci, we identify 22 loci that have not been associated with UL in prior studies. UL-associated loci harbour genes enriched for development, growth, and cellular senescence. Of particular interest are the smooth muscle cell differentiation and proliferation-regulating genes functioning on the myocardin-cyclin dependent kinase inhibitor 1A pathway. Our results further suggest that genetic predisposition to increased fat-free mass may be causally related to higher UL risk, underscoring the involvement of altered muscle tissue biology in UL pathophysiology. Overall, our findings add to the understanding of the genetic pathways underlying UL, which may aid in developing novel therapeutics.Peer reviewe