Viestintästrategiat valtaistuneen kuluttajan kohtaamiseen sosiaalisessa mediassa

Tavoitteet Tutkielman tavoitteena on selvittää, minkälainen toimija valtaistunut kuluttaja on sosiaalisessa mediassa. Koska gradun näkökulma on viestinnällinen, kiinnostavaa on lisäksi se, mitä merkitystä valtaistuneen kuluttajan toimijuudesta tehdyillä havainnoilla on viestinnän kannalta. Tutkielman tavoitteena onkin lisäksi selvittää, minkälaisin viestinnällisin keinoin yritys voi kohdata valtaistuneen kuluttajan sosiaalisessa mediassa. Tutkielman kokonaisuus rakentuu siten, että ensin sosiaalisessa mediassa toimivasta valtaistuneesta kuluttajasidosryhmästä tehdään sidosryhmäanalyysi, jonka perusteella arvioidaan, minkälaisin viestinnällisin keinoin tämä sidosryhmä voidaan kohdata. Tutkimusaineisto ja -menetelmät Tutkielma edustaa laadullista kulttuurintutkimusta, ja se on toteutettu tapaustutkimuksena. Aiheeseen on perehdytty kahden tapausorganisaation avulla. Molemmista tapausorganisaatioista kerättiin tutkimusaineistoa sekä haastatteluin että Facebook-havainnoin kesä-marraskuussa 2011. Facebook ja tarkemmin sanottuna tapausorganisaatioiden sivut siellä ovat siis tämän gradun keskiössä oleva sosiaalisen median areena. Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu sidosryhmäteoriasta sekä sosiaalista mediaa, kuluttajan valtaa ja kuluttajan valtaistumista koskevasta kirjallisuudesta. Tulokset Valtaistuneella kuluttajalla on sosiaalisessa mediassa neljä roolia. Kuluttajat voivat olla hengailijoita, osallistujia, pohdiskelijoita tai vaikuttajia. Kuluttajan roolia määrittää paitsi hänen osallistumishalukkuutensa sosiaalisessa mediassa käytävään vuorovaikutukseen myös hänen vallankäyttöhalukkuutensa yritykseen nähden. Viestiessään kuluttajasidosryhmänsä kanssa sosiaalisessa mediassa organisaatio voi hyödyntää informointi-, konsultointi-, osallistamis- ja/tai partneroitumisstrategiaa. Organisaation viestintästrategian suunnittelu lähtee siitä, minkälainen kyseisen organisaation kuluttajasidosryhmä ja sen tarpeet ja halut ovat. Lisäksi organisaation on pohdittava myös, minkälaista kuluttajapositiota se itse haluaa viestinnällään ylläpitää, edistää ja rakentaa

Meeting new challenges in multicultural provisions for international students: implications for first year university transition engagements

Universities have traditionally maintained a central role in promoting international relations, increased solidarity and intercultural understanding. The essential part of this movement has been implemented through the internationalization of higher education (Ninnes & Hellstén, 2005). The rapid growth of a new form of international education has in the past 20 years made dramatic impact both on furthering intercultural academic exchanges and on its adherent economic prosperity (Altbach & Knight, 2007), especially in English speaking countries. The Australian higher education sector has been greatly sustained by internationalization which today contributes significantly to the overall funding of universities. Internationalization of higher education is one of the most successful recent enterprises in Australia and constitutes a major national export industry.Peer Reviewe

Productization and interntional product strategy of K-12 education-related services – a case study

Service business has been fast-growing industry during the past decades. Recently, scholars and executives have realized the service industry's dominance in growth of the global economy. However, service development has received remarkably less attention compared to manufacturing. Finnish government officials have newly perceived the opportunity to exploit high appreciation of Finnish education in growing, international education market. The case company aims at increasing its international presence with K-12 education-related services. Therefore, the objective of this thesis is to theoretically and empirically analyze the combination of productization and international product strategy with strong focus on K-12 education-related services. The author built the theoretical framework based on literature review that analyses different stages of productization of Knowledge-Intensive Business Services (KIBS) and the characteristics of the international product strategy. The productization process includes three main phases: service offering standardization, service offering tangibilization and concretization, and service process standardization and systematization. In international product strategy, high importance is given to standardization-adaptation dichotomy. The empirical data for this thesis was collected through interviewing the case company professionals and external experts in the field. The results show that K-12 education-related services can be productized to some extent through applying the named methods. Standardization has multiple benefits that can be achieved by developing a core product and supplementing it with more customized or preferably standardized parts and modules. However, flexibility is required in order to match the specific requirements of the target country in terms of culture, legislation and regulations

Cyber risk management in the Finnish healthcare sector

Advances in technology and digitalization have been widely adopted by Finnish healthcare organizations. This development has led to improvements in the efficiency and outcomes of patient care, but has also exposed healthcare providers to new kinds of risks. Cyber risks are becoming an increasingly common occurrence in the healthcare sector, and can lead to serious consequences for patients and organizations alike. The significance of cyber risks within healthcare has been projected to grow, as internet-enabled applications and medical devices become increasingly ubiquitous in the industry. This thesis attempts to examine cyber risks and cyber risk management in the context of Finnish healthcare, with a focus on the Pirkanmaa Hospital District. The objective of this thesis is to understand the significance of cyber risks, and to investigate how these risks are managed in the healthcare sector. This thesis was carried out with a qualitative research method, utilizing semi-structured interviews. The interviewees of this thesis included information security and risk management professionals affiliated with the healthcare sector. The results suggest that cyber risks are very significant within healthcare, and that various techniques are employed in their management. Cyber risks are managed as a part of the risk management process. Operating in the healthcare sector was not found to be significant in terms of how cyber risks are managed

Disclosure and delayed disclosure of inside information in the light of the EU Market Abuse Regulation

The EU securities market regulation is under a reform. The new Market Abuse Regulation (the MAR) was passed in summer 2014 and it will come into force and replace the current Market Abuse Directive (the MAD) in July 2016. The MAR has been enacted as a regulation and it thus has a direct effect, i.e. it will be directly applicable in all Member States. The MAR will tighten the ongoing disclosure regulation, which means in practice that issuers are required to disclose more information than ever before. Most importantly, the MAR extends the obligation to disclose also to uncertain information relating to future events. Consequently, such a far-reaching disclosure obligation requires correction not to jeopardise issuer interests. Correction is provided by the delayed disclosure provision, the interpretation of which will be the hot question of the EU disclosure regulation in the near future. The delayed disclosure mechanism will serve as a safe harbour to issuers. However, entry to the safe harbour is strictly regulated by three criteria (i.e. legitimate interests of the issuer, misleading the public and confidentiality of the information) which need to be met in order to grant the access to the harbour. The interpretation of the criteria is a dilemma and a solution to it needs to be found to strike an optimal balance between disclosure and delayed disclosure. In other words, there is a conflict of transparency, favoured by investors, and confidentiality, favoured by issuers, and a balance between these conflicting interests is needed. Finding the optimal balance is not only in the interest of issuers and investors but also of the market in general, as disclosure is a key to efficient and well-functioning securities markets. The answer to the dilemma lies in how broadly or narrowly the criteria for delayed disclosure are interpreted, and this thesis thus focuses on searching for the optimal balance by means of interpretation. The thesis concentrates on the following research problems: 1) what is the current status of the disclosure regulation across Europe, 2) on what grounds may an issuer delay the disclosure of inside information, and 3) how should the disclosure and delayed disclosure be balanced i.e. what should the balance be between transparency and confidentiality? Discussing the first question lays the foundation for the thesis. The implementation of MAD in chosen Member States, i.e. Germany, France, the UK, Italy, Finland, Sweden and Denmark, will be discussed in order to map the current status of the disclosure regulation and the challenges that will be faced in the era of the MAR. Discussing the second question includes a thorough analysis of the criteria for delayed disclosure, the interpretation of which is the key to finding the optimal balance for transparency and confidentiality. Again, the practices adopted across Member States will be analysed in order to get an overall picture of the functioning of the delayed disclosure mechanism. Finally, the third question leads to the core of the thesis and to the proposed solution on how the conflict of transparency and confidentiality should be solved and how the disclosure and delayed disclosure should be balanced. The thesis contributes mainly to the EU securities market law, but interfaces to other fields of law, company and criminal law in particular, have also been taken into account. A pluralistic method has been adopted in the thesis and it contains elements from legal dogmatics, law and economics as well as from comparative law. Legal dogmatics is the core, whereas law and economics and comparative law bring perspective to the thesis and diversify the analysis. Further, a market-based interpretation method has been applied, which combines the teleological interpretation method typical for EU law and economic argumentation needed in securities market law. Using the market-based method in interpreting the disclosure regulation is crucial in order to take into consideration the market environment and the purpose of the regulation and to find an optimal balance for disclosure and delayed disclosure

Työn fyysinen ja psyykkinen kuormittavuus vanhustenhoidossa - seurantatutkimus ergonomisen kehittämistyön tuloksista

Tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida vanhusten ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä työskentelevien työntekijöiden työn fyysistä ja psyykkistä kuormittavuutta ja työhön liittyviä fyysisiä riskejä. Lisäksi haluttiin selvittää, millaisia vaikutuksia fyysisen kuormittavuuden vähentämistä tavoitelleella ergonomisella kehittämisinterventiolla saadaan aikaan. Tutkimuksessa hyödynnettiin Turun kaupungin vanhuspalveluissa vuosina 2010–2012 toteutuneessa ergonomisessa kehittämisinterventiossa (47 työyksikköä) kertynyttä ja vuosien 2010 ja 2012 Kunta10-kyselyn (120 työyksikköä) tuottamaa tietoa. Intervention ydin oli Työterveyslaitoksen Fyysisten riskien hallintamalli hoitoalalla -mallin käyttööotto. Käytetyt mittarit olivat seuraavat: Työn kuormitus- ja työtyytyväisyyskysely työntekijöille, asiakkaiden toimintakykyä mittaava RAVATM -indeksi, fyysistä kuormitusta ja työn riskejä mittava Care ThermometerTM-menetelmä, potilassiirtojen turvallisuusjohtamisen (PHOQS) arviointi sekä esimies- ja ergonomiavastaavien kysely. Lisäksi käytössä olivat Kunta10-kyselyn tulokset valittujen muuttujien osalta kaikista tutkimukseen osallistuvista kaupungeista sekä ympärivuorokautisen hoidon asiakkaita ja hoitohenkilöstöä kuvaavia tilastoja. Työ vanhusten ympärivuorokautisessa hoidossa on fyysisesti ja psyykkisesti kuormittavaa. Interventiotoimenpiteistä huolimatta koettu fyysinen ja psyykkinen kuormittavuus kasvoivat, tosin fyysinen psyykkistä vähemmän. Kuormittavuus vaihteli toimintamuodoittain ja ammattiryhmittäin. Fyysisesti kuormittavimmaksi työ koettiin pitkäaikaissairaanhoidossa, psyykkinen kuormitus kasvoi eniten tehostetussa palveluasumisessa. Vanhainkodit sijoittuivat näiden väliin. Lähihoitajat kokivat työnsä fyysisesti kuormittavimmaksi, kun taas sairaanhoitajien työ oli psyykkisesti lähihoitajien työtä kuormittavampaa. Ergonomiakoulutus vähensi eniten koettua fyysistä kuormittavuutta. Kehityskeskustelut ja aiempaa paremmaksi arvioitu työkyky vähensivät mutta tyytymättömyys työhön lisäsi koettua fyysistä ja psyykkistä kuormittavuutta. Työntekijöiden ikä, RAVATM -indeksi, Care ThermometerTM -mittaukset ja PHOQS-pisteet eivät olleet tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä kuormittavuuden muutoksiin. Työn kuormittavuuden vähentäminen ja turvallisen työskentelyn edistäminen vaativat pitkäkestoista toimintaa ja hyvää johtamista erityisesti lähiesimiehiltä. Fyysisten riskien hallintamallin käyttöönotto ja ergonomiavastaavien toiminnan vakiinnuttaminen tukevat tavoitteiden saavuttamista.Work-related physical and phychological Stress in elderly Care - Follow-up study of the implementation and impact of an ergonomic intervention The aim of the study was to provide information on the work-related physical and psychological demands and risks among nurses working in 24-hour elderly care units to determine the measures and management means that can reduce physical strain on nurses and to ascertain the impact of an ergonomic intervention designed for work in elderly care. This two-year intervention study focused on 24-hour elderly care working units (n = 47) and their employees in the city of Turku, Finland 2010–2012. The core of the intervention was the introduction of the Management Model for Physical Risks in Care Work developed by the Finnish Institute of Occupational Health. Clients’ mobility was measured with the RAVATM Index. Nurses’ physical load and risks associated with nursing care were estimated with the Care ThermometerTM method and a nursing staff questionnaire was distributed to gather information on perceived job work load and job satisfaction. The Patient Handling Organizational Question set (PHOQS) method was used and a survey was conducted on first-line managers and ergo-coaches. Information generated by the Finnish 10-Town Study (n=120 units) was used to survey changes in working community and management. Work in elderly 24-hour care units is physically and psychologically demanding. There were significant differences of perceived physical and psychological stress, by activities and by professions. In the long term hospital care perceived physical stress was highest. Psychological stress increased most in service homes. Practical nurses experienced their work as physically most stressful and psychologically less stressful than nurses’ work. Both physical stress and psychological stress increased, but physical stress increased less than psychological stress. Ergonomic training seemed to have the strongest statistical significance of physical load decrease. Good work ability had a positive and dissatisfaction with work a negative impact on perceived stress. Connection between age of the employees, RAVATM Index, the Care ThermometerTM and PHOQS-audit and changes in perceived stress was not statistically significant. The decrease of physical and psychological stress and the promotion of safe work would require long-time intervention and good management, in particular with regard to the first-line management. The Management Model for Physical Risks in Care Work and establish an ergo-coach system supported the achievements of the objectives.Siirretty Doriast

Naiskansakoulunopettajan tarina : muistelukerronta talvi- ja jatkosodan kokemusten välittäjänä

Kansakoulunopettajat ovat olleet Suomessa erityinen ryhmä kansakoululaitoksen perustamisesta alkaen. Kansakoulu muotoutui nuoren kansakunnan tavoitteissa tärkeäksi osaksi kansalaiskasvatuksen projektia ja kansakoulunnopettajat tämän projektin merkittäviksi toteuttajiksi. Talvi- ja jatkosota toivat kriisitilanteena esille ideaalit kansalaisuuden käsityksissä ja siinä, miten sukupuolien roolit määriteltiin. Paine kansakunnan yhtenäistämiselle ja nationalistisen arvojen välittämiselle mahdollisimman laajalle kansanjoukolle ennen sotia ja niiden aikana oli huomattava. Olen rakentanut tutkimukseni muistitietotutkimuksen näkökulmasta miettien erityisesti seuraavaa kysymystä: Mitä yksityiskohtainen yksilön muistelukertomuksen tarkastelu voi paljastaa muistista ja muistelusta nimenomaan sota-ajan kokemisen tuottaman erityisen tilanteen kohdalla? Työprosessieni kautta on tullut esiin lähdemateriaalina käyttämäni Museoviraston keruukyselyin kerätyn muistelukerronnan erityisyys. Muistelukertomusten jälkikäteisyys on ollut leimallista aineistolle. Ajattelu ja muisti ovat sen vuoksi saanut erityisen osion tutkimuksessani. Muistitietohistorian, oral historyn ja mikrohistorian käsitteellinen kerrostuneisuus ovat vaatineet käsittelemään näiden metodien eroja ja yhtymäkohtia. Lähiluku on puolestaan mahdollistanut syväluotaavan tutkimusotteen, jonka kautta olen pyrkinyt hahmottamaan ilmiöiden ja yksilöiden sisäistä logiikkaa. Olen käyttänyt lähilukua yhdessä muistitietohistorian ja oral historyn metodien kanssa. Kansakoulunopettajien kerronnassa oli melko yhtenäinen linja, jota voi kutsua miltei sota-ajan työtä ihannoivaksi. Osin tulkitsin tämän johtuneen suurimpana muistitiedon lähteenäni käyttämäni Museoviraston Naisten sota-ajan elämää ja työpanosta käsitelleen kyselyn 34. otsikosta ja kysymyksistä. Osin syynä oli varmasti kansakoulunopettajien rekrytointi ja koulutus, joissa isänmaallisuus korostui. Yksittäisen muistelukertomuksen kontrastoiva lähiluku tuotti positiivisen hermeneuttisen kehän, joka syvensi ja laajensi näkökulmiani jokaisella uudelleenluvun kerralla. Asetin yhdeksi tutkimustavoitteekseni tarkastella esiintyykö naiskansakoulunopettajien kerronnassa merkkejä oman aseman tiedostamisesta valtiokoneiston osana. En yrityksistä huolimatta havainnut tällaista itsereflektiota. Lähiluetun muistelun kerronta paljastaa kiinnostavan näkökulman Itä-Karjalassa tehtyyn opetuskomennukseen nähden. Kertoja puhuu rauhantyöstä ja liittää siten heimotyön sotatoimialueella rauhaan. Näennäinen ristiriita voi olla myös tietoista kapinaa sellaisia diskursseja vastaan, jotka ovat tulkinneet heimotoiminnan osana jonkinlaista ekstremismiä

Conversion of a production facility into dwellings in Alppiharju

Diplomityöni on hankekuvaus helsinkiläisen tuotantolaitoksen konversiosta asumiseen. Työni tavoitteena on esitellä yksi tapaustutkimus sodanaikaisen rakennuksen uusiokäytön ja konversiohankkeen periaatteista. Työssäni kartoitan uuden asukkaan profiilin ja määrittelen asukkaan tarpeet ja toiveet asumisessa. Löydetyn kohderyhmän perusteella laaditaan arkkitehtisuunnitelmat, jotka vastaavat uusien asukkaiden tarpeita. Työssä esitetyt dokumentit on laadittu rakennuslupaa varten ja hanke on etenemässä toteutusvaiheeseen. Työssä on pohdittu teknisiä ratkaisuja ja painovoimaisen ilmanvaihdon mahdollisuuksia korjaushankkeessa. Esitän näkemyksiä erilaisista asuntojakaumista, teknisistä ja rakenneratkaisuista sekä vertailen näiden taloudellisia vaikutuksia, elinkaarta sekä esteettisiä ominaisuuksia. Diplomityön tarkoituksena on tarjota arviointityökalu ja suuntaviivat vastaavan tyyppisille hankkeille. Tämä diplomityö on työkalu, jolla voidaan arvioida hankkeen kannattavuuden, arkkitehtuurin vaikutuskeinojen ja terveellisyyden sekä turvallisuuden tasapainoa. Kuten tapaustutkimuksissa yleensäkin, tämänkin tutkimuksen yleistettävyys on heikko. Jokainen rakennushanke on ainutlaatuinen, minkä vuoksi tämän hankkeen kuvauksen kokonaisvaltainen ymmärtäminen on tärkeämpää kuin yleistäminen. Työssä on noudatettu hyvää tieteellistä käytäntöä

Kuluttajien taloudellisten odotusten muodostuminen Suomessa vuosina 1987-1995

Tässä Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan suomalaisten kuluttajien taloudellisten odotusten muodostumista, niihin vaikuttavia tekijöitä sekä niiden suhdetta reaalitalouden lukuihin Suomessa aikavälillä 1987-1995. Odotusten muodostumista on tarkoitus tarkastella suhteessa aikavälin historialliseen tapahtumakulkuun. Tutkimuksessa kuvataan odotuksia Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin saldolukujen avulla. Aineistosta käytetään kolmea eri odotusmuuttujaa: odotuksia omasta taloudesta, Suomen taloudesta sekä työttömyydestä. Vuosina 1987-1995 Suomessa koettiin ensin ennennäkemättömän voimakas nousukausi, joka huipentui talouden ylikuumenemiseen ja poikkeuksellisen pitkäksi ja syväksi osoittautuneeseen lamaan. Odotusten muodostumisen teoreettisena viitekehyksenä toimii rationaalisten odotusten hypoteesi. Rationaalisten odotusten hypoteesin mukaan odotuksiin sisältyy kaikki relevantti informaatio, ja ne ovat talousteorian mukaisia parhaita mahdollisia ennusteita muuttujien arvoista. Odotuksiin vaikuttavaa tapahtumakulkua hahmotetaan työssä kahdella toisiinsa kytkeytyvällä tavalla: 1. ensisijaisesti median välittämän julkisen keskustelun ja yleisen ilmapiirin eli niin kutsutun talouspuheen kautta, sekä 2. yksittäisten merkittävien poliittisten tapahtumien kautta, joita aikavälillä ilmeni. Tapahtumakulun ja odotusten välistä suhdetta tarkastellaan aineistolähtöisesti tilastoaineiston aikasarjojen ja kirjallisuuslähteiden pohjalta. Tarkoitus on paikantaa tapahtumakulun ja odotusten muutosten ajoitukset, muutokset ja murrokset sekä trendit. Näin saadaan selville, minkälainen suhde tapahtumakulun ja odotusten välillä on mahdollista havaita. Tutkimuksessa on myös tarkoitus tarkastella reaalitalouden lukujen, jotka tulevat Tilastokeskukselta, ja odotusten suhdetta sekä odotusten mahdollista subjektiivista harhaisuutta. Tutkimustulosten mukaan odotukset Suomen taloudesta ja työttömyydestä vaihtelevat aikavälillä paljon enemmän kuin odotukset omasta taloudesta, joiden trendi on tasaisempi. Odotukset Suomen taloudesta ja työttömyydestä vaikuttavatkin olevan alttiimpia ulkoisille vaikutuksille, kuten aikavälin merkittäville tapahtumille tai talouspuheen sävylle. Oman talouden odotusten voidaan näin ollen katsoa perustuvan Suomen talouteen ja työttömyyteen liittyviä odotuksia enemmän relevanttiin informaatioon, jolloin ne ovat myös enemmän rationaalisten odotusten hypoteesin mukaisia. Lamauutisten lisääntyminen näyttää vaikuttavan ensisijaisesti odotuksiin omasta taloudesta, kun taas Suomen talouteen liittyvien odotusten kannalta merkittävämpää on talouspuheen ja todellisen taloustilanteen ristiriita. Aikavälin talouspuhetta leimasivat mm. rahoitusmarkkinoiden vapautukseen ja vakaan markan linjaan liittyneet keskustelemattomuus ja kritiikin tukahduttanut yhden hallitsevan näkökulman talouspoliittinen linja, josta pidettiin kiinni ongelmien välttämiseksi. Marraskuun 1991 devalvaatiota edeltäneen talouspuheen voidaan nähdä olleen odotuksia harhaanjohtavaa ja ongelmia peittelevää, minkä seurauksena kahteen odotusmuuttujaan, odotuksiin Suomen taloudesta ja työttömyydestä, syntyi harhainen kasvuperiodi mittausajankohtien 02/1991 ja 02/1992 välille. Toteutettu devalvaatio kuitenkin monipuolisti talouspuhetta, jonka jälkeen myös odotukset Suomen taloudesta ja työttömyydestä kääntyivät kohti ”oikeampaa” suuntaa. Tämä harhainen periodi, jossa odotukset tulevasta paranivat keskellä pahinta lamaa ja loivat talouskehityksen valossa perusteetonta optimismia, on tutkielman kiinnostavin tulos. Myös tärkeimmät poliittiset tapahtumat, kuten markan arvon kellutus ja Ahon hallituksen valtaan astumiseen johtaneet vuoden 1991 eduskuntavaalit voidaan nähdä mahdollisina odotuksiin vaikuttaneina murroksina, jotka ajoittuvat juuri samoihin ajankohtiin odotusmuuttujien arvojen muutosten kanssa. Odotukset Suomen taloudesta näyttävät ennakoivan muutoksia reaalitalouden luvuissa, kuten talouskasvussa, tuloissa ja kulutuksessa, mutta harhainen periodi koituu ongelmaksi. Odotukset omasta taloudesta puolestaan vaihtelevat yllättävän vähän laman pituuteen ja syvyyteen nähden, mutta se ei sisällä samanlaista harhaista periodia kuin odotukset Suomen taloudesta. Korot ja työttömyys näyttävät kuitenkin olevan muuttujina sellaisia, joilla on vaikutusta nimenomaan odotuksiin omasta taloudesta. Odotukset Suomen taloudesta ja työttömyydestä vaihtelevat liiaksi, jotta niiden yhteyttä talouden reaalitalouden lukuihin voitaisiin pitää selvänä. Myös odotusten muodostajat itse näkevät erityisesti Suomen talouteen liittyvät odotuksensa harhaisina, kun niitä tarkastellaan vuoden päästä subjektiivisen kokemuksen kautta. Mainittu harhainen periodi onkin tutkielmani yllättävin ja kiinnostavin tulos. Sen aikana, kesken pahimman laman, Suomen talouteen liittyvät odotukset ennustavat kasvukautta, joka ei toteudu, vaan korjaavat itsensä lopulta normaalimmalle tasolle. Suomen talouteen liittyviä odotuksia saattoivat johtaa harhaan mm. viranomaisten optimistiset kasvuennusteet, talouspuheen harhaanjohtavuus ja ristiriita oikean taloustilanteen kanssa, vaihtoehdoista keskustelemattomuus, tulotason kasvu vielä vuonna 1991, eduskuntavaalien aiheuttama optimistisuus tai usko väistämättömän devalvaation kykyyn ratkaista mahdolliset ongelmat. Harhainen periodi, mutta myös verraten matalat odotukset 1980-luvun lopulla, asettavat myös kyseenalaisiksi aiemmassa tutkimuksessa esitetyn näkemyksen siitä, että nousukausi olisi ollut erityisen optimistista ja lama pessimististä aikaa. Vuodesta 1993 eteenpäin odotukset kuitenkin seuraavat toteutunutta kehitystä. Tutkimustulosten mukaan odotukset eivät siis näytä muodostuvan täysin rationaalisten odotusten hypoteesin mukaisesti johtuen harhaanjohdettavuudesta, mikä johti systemaattisten virheiden muodostumiseen. Voidaan sanoa, että kuluttajien on hyvin vaikea muodostaa odotuksia relevantin informaation pohjalta varsinkaan yleisestä talouden tilasta. Tämä vaikuttaisi erityisesti pätevän juuri poikkeuksellisina aikoina, joista erinomaisena esimerkkinä toimii tarkasteltu nousukauden ja laman aikaväli