Country-internal migration and labour market activities of immigrants in Finland

This article concentrates on the special features of country-internal migration of immigrants. These features include regional development such as the urbanisation rate, the specialisation of labour markets in general, and the human capital potential of immigrants in the form of education. The internal migration of immigrants within the country and the growth of urban centres are analysed on the national level by municipalities and, in more detail, in nine differently structured local labour market areas. The position of immigrants in the local labour market areas depends on their education and the active role they take in employment. Urban centres with developed, multi-structured labour markets have strengthened their edge over others in attracting the in-migrants from more peripheral areas in the sub-group of immigrants as in general, too. Internal and international migration are related to each other. The larger urban centres and refugee receiving municipalities play an important role in linking international and internal migration.

History and future lines of urbanization process in Finland

Urbanization began in Finland relatively late by comparison with other European countries, but the process has taken place all the more rapidly. The population has concentrated to the southern part of Finland and there are nowadays only few growth centres. The purpose of this paper is to examine the process of urbanization over a long time span and light up the different scenarios of future population distribution. The number of cities and towns in Finland increased by 57 % between 1950 and 1998, but one notable feature of these cities and towns is their small size in terms of population, 86 % of them having less than 50 000 inhabitants and only 6 of them exceeding 100 000 inhabitants in 1998. According to forecasts the population will concentrate still in future in Finland. The proportion of people who are living in the built-up areas will be 84 % in 2005. Finland`s development is 15 years behind Sweden: Sweden reached this figure already in 1990. The population of the rural areas will continue to decrease in future. Population of Helsinki will grow up to 2020 by almost 68 000 persons. The population level will be then 611 361 inhabitants.

The performance of the finnish labour markets in the 1990s

The paper deals with performance of local labour markets in Finland. The gross-stream labour statistics provide useful tool for this analysis. The subject of the research is the working-aged population. The local labour markets are divided into three classes: major cities, regional centres and smaller centres. The periods of observation are years 1990-91 and 1996-97 in the stream data. During the former period Finland was sliding into depression, whilst in the latter period it was rising out of that same depression. Competence and know-how are important elements in regional development. They are intimately connected with the creation of, and accessibility to the high quality workforce needed by each region, as well as the in the general interest of the region as a whole, in particular with regard to the prospective location of profitable economic activities. Regional development is linked to migration and population development. Higher education and other institutions have proved to be important in population development.

New patterns of spatial distribution of the population in Kainuu, Finland

Migration is a process of long duration, which reflects the migrant’s needs and values. The causes of migration relate to the physical and social environments, and these factors can be described by push and pull theories. The probability of moving to a specific location depends on the differential attractiveness of the various regions available to the migrant. The rise of the turnaround phenomenon in migration in the developed countries has been explained by changes in the place-preference value system. Migration to the countryside has focused on areas within easy access of the main built-up areas in Kainuu, Finland

Migration and and Employment of Immigrants in the Finnish Local Labor Markets

This article concentrates on the special features of country-internal migration of immigrants.The internal migration of immigrants within the country and the growth ofurban centers are analyzed on the national level by municipalities and, in more detail,in nine differently structured local labor-market areas. The position of immigrants inthe local labor-market areas depends on their educational level. Urban centers withdeveloped, multistructured labor markets have strengthened their edge over others inattracting in-migrants from more peripheral areas in the subgroup of immigrants, aswell as in general. Internal and international migrations are related to each other. Thelarger urban centers and refugee-receiving municipalities play an important role inlinking international and internal migration

Att skriva en stilistiskt fungerande brukstext på svenska : en studie av genrekompetens i svenska språket hos finska universitetsstudenter

Lyhyiden kommunikatiivisten tekstien kirjoittamisen taitoa tarvitaan usein työelämässä. Tarve kirjoittaa esimerkiksi sähköposti ruotsin kielellä saattaa tulla ajankohtaiseksi työelämässä, ja siksi tällaisten tekstien kirjoittamista harjoitellaan myös ruotsin kielen kurssilla, joka kuuluu kaikkien yliopisto-opiskelijoiden kieliopintoihin. Tekstin kirjoittamisessa täytyy kuitenkin ottaa huomioon monia asioita, joista keskeinen on tekstin tyyli. Tyyli tarkoittaa esittämisen tapaa tai ilmaisun muotoa ja on oleellinen osa tekstin välityksellä tapahtuvaa kommunikaatiota. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää, millainen on suomalaisten yliopistoopiskelijoiden genrekompetenssi ruotsin kielessä, kun on kyse lyhyiden kommunikatiivisten tekstien kirjottamisesta. Tarkastelen genrekompetenssia tyylin käsitteen avulla. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miltä tyyli näyttää tekstin eri tasoilla ja miten eri tasot toimivat keskenään tyylillisesti. Toisaalta tavoitteena on myös tarkoitukseen sopivan metodin kehittäminen, sillä selkeää metodia yliopisto-opiskelijoiden genrekompetenssin tutkimiseen heidän kirjoittamiensa tekstien pohjalta ei ollut olemassa. Aineistona tässä tutkimuksessa ovat ruotsinkieliset sähköpostiviestit, joita ovat kirjoittaneet opiskelijat useasta eri opetusryhmästä Tampereen yliopiston Kielikeskuksen järjestämällä ruotsin kielen kurssilla. Tutkimusaineisto käsittää yhteensä 16 tekstiä, jotka on kirjoitettu syyslukukaudella 2013. Tutkin tekstien tyyliä tekstuaalisen, ideationaalisen ja interpersonaalisen tason ja tyylipiirteiden avulla, joita tarkastelen sekä erikseen että toisiinsa vertaillen kussakin aineiston tekstissä. Tutkimuksen tuloksena selvisi, että yliopisto-opiskelijoiden genrekompetenssi lyhyen kommunikatiivisen tekstin kirjoittamisessa ruotsin kielellä oli vaihteleva. Suurin osa kirjoitti tyylillisesti eheän tekstin, jonka tyyli oli johdonmukainen alusta loppuun. Toisaalta ne tekstit, joiden tyyli ei ollut johdonmukainen, sisälsivät suuria tyylillisiä vaihteluja tekstin sisällä. Keskeisimpiä tällaisista vaihteluista oli tyylin vaihtelu hyvin muodollisesta tyylistä epämuodolliseen. Tutkimuksen avulla kehitin myös menetelmää tutkia genrekompetenssia vieraskielisten lyhyiden kommunikatiivisten tekstien pohjalta tyylin käsitteen avulla

Intohimoiset lemmikkiharrastajat vai tyylikkäät liikkujat : Erilaiset lemmikinomistajat koiratuotteiden kuluttajina

Lemmikkikorien määrät ovat kasvaneet tasaisesti suomalaisissa kotitalouksissa. Samaan aikaan kun lemmikkien määrät ovat lisääntyneet, myös kuluttajien rahalliset investoinnit lemmikkeihin ovat kasvaneet. Lemmikeille tarjottavat palvelut ja tuotteet ovat muodostaneet merkittävän liiketoiminnan ja lemmikinomistajat ovat valmiita ostamaan erilaisia tuotteita lemmikeilleen. Syynä lemmikkeihin kuluttamiseen ovat lemmikkeihin mm. liitettävät merkitykset, kuten koiran inhimillistäminen tai perheenjäsenenä pitäminen. Tutkimuksen tarkoituksen on selvittää, miten koiraomistajien elämäntyylit ja lemmikkimerkitykset vaikuttavat kuluttajan ostokäyttäytymiseen. Tutkimuksen tarkoitusta lähestytään kolmen tavoitteen avulla. Tutkimuksen ensimmäinen tavoite on muodostaa teoreettinen viitekehys siitä, miten kuluttajien elämäntyyli ja lemmikkimerkitykset ovat osana kuluttajien ostopäätöksiä. Toisena tavoitteena on tunnistaa empiirisestä aineistosta, millaisia koirakuluttaja segmenttejä voidaan tunnistaa. Tutkimuksen kolmas tavoite on analysoida, millä perusteilla erilaiset koirakuluttajasegmentit ostavat koirilleen. Tutkielmassa käytettiin määrällistä tutkimusta ja tilastollisia menetelmiä. Empiirinen aineisto tutkimukseen kerättiin verkkokyselynä koiranomistajilta sosiaalisesta mediasta (N=1822). Kyselyssä kartoitettiin tietoa kuluttajien taustatiedoista, elämäntyylistä, lemmikkimerkityksistä ja ostokäyttäytymisestä. Empiirinen aineisto analysoitiin käyttäen faktori-, klusteri ja varianssianalyysiä. Faktorianalyysillä rajattiin aineisto muuttujien määrä yhdeksään summamuuttujaan, kuvaamaan kuluttajien elämäntyyliä ja lemmikkimerkityksiä. Klusterianalyysillä muodostettiin neljä koirakuluttaja segmenttiä, jotka nimettiin: kestävyyden tavoittelijat, tyylikkäät liikkujat, intohimoiset lemmikkiharrastajat ja leppoisat koiranomistajat. Lopuksi varianssianalyysillä vertailtiin, miten koirakuluttaja segmentit erosivat toisistaan ostopäätösmuuttujien osalta, jotta saataisiin käsitys siitä, millä perusteilla erilaiset koiranomistajat ostavat koirilleen lemmikkitarvikkeita. Tämän tutkimuksen tuloksena on löydökset siitä, että markkinoilta voidaan tunnistaa erilaisia koirakuluttajia. Segmenttien väliltä löydettiin eroja niin elämäntyylien kuin lemmikkimerkityksien kohdalta. Tutkimuksen tuloksissa selviää, että kuluttajien elämäntyyli ja lemmikkimerkitykset vaikuttavat lemmikkitarvike ostopäätöksiin. Kulutusympäristössä yksilöt valitsevat, ostavat ja kuluttavat tuotteita ja palveluita, joilla näyttää olevan yhteys hänen elämäntyyliinsä. Kuluttamisen kautta kuluttajat ilmentävät omaa elämäntyyli-identiteettiään. Lemmikkimerkityksien tunnistettiin vaikuttavan kuluttajien kiintymyssuhteeseen. Mitä syvempi lemmikin ja kuluttajan suhde on, sitä todennäköisemmin kuluttajat ovat valmiita kuluttamaan lemmikkiinsä, sekä tarkempia he ovat lemmikkitarvikkeiden suhteen. Tutkimuksessa tunnistettiin myös yhteys elämäntyylin ja lemmikkimerkityksien välille. Markkinoinnin näkökulmasta tutkimus auttaa ymmärtämään, miten kuluttajien elämäntyylit ja lemmikkimerkitykset vaikuttavat koirakuluttajien ostopäätöksien taustalla. Kun ymmärretään kuluttajien valintoja ja päätöksiä, helpottaa se yritysten liiketoiminnan kohdistamista ja markkinointiviestintää oikealle kohderyhmälle

Capital humano y dinámica de la migración en Finlandia

Urbanization began in Finland relatively late by comparison with other European countries, but the process has taken place rapidly. The population has concentrated to the southern and south-western parts of Finland and there are nowadays only few growth centres. The purpose of this article is to examine human capital and migration dynamics by breaking down socio-demographic factors of migrants into different layers. The most active migrants of all are young, well-educated and professionally skilled persons. During the economical boom the number of migrants increases while it decreases during the depression. According to forecasts the population will concentrate still in future in Finland.En comparación con otros países europeos, la urbanización empezó en Finlandia relativamente tarde, pero el proceso ha sido rápido. La población se ha concentrado en el sur y suroeste del país y en la actualidad hay pocos centros en expansión. El objetivo del presente artículo es estudiar la dinámica de los recursos humanos y niveles de migración. Los migrantes más activos son personas jóvenes con buena educación y profesionalmente cualificados. El número de migrantes aumenta durante los momentos de auge económico mientras que decrece durante los de depresión. Según las previsiones en Finlandia seguirá concentrándose la población en el futuro

Tavoiteorientaatiot yhteisöllisessä teknologian oppimisessa perusopetuksen 5.–6. luokilla

Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää tavoiteorientaatioita teknologian oppimisessa. Teknologian oppimisella tarkoitetaan oppimista, jonka kohteena on teknologian lukutaito. Tutkimuskysymys kohdistuu siihen, mitä eroa oppilaiden tavoiteorientaatioissa on teknologian oppimista kohtaan, sekä mitkä tekijät saavat aikaan mahdollisia muutoksia oppilaiden tavoiteorientaatioissa. Osana tutkimustehtävää tarkasteltiin tyttöjen ja poikien tavoiteorientaatioiden mahdollisia eroja teknologiaa kohtaan. Tutkimus toteutettiin viides - ja kuudesluokkalaisille arkipäivän teknologiaa havainnollistavissa oppimisympäristöissä teemapäivän puitteissa länsisuomalaisen kaupungin perusopetuksen kouluissa. Tutkimuksen kohdejoukkona oli 22 oppilasta. Tutkimusta lähestyttiin kvalitatiivisen eli laadullisen monitapaustutkimuksen näkökulmasta. Tutkimuksen tutkimusote oli fenomenologis- hermeneuttinen. Tiedonkeruumenetelmänä tutkimuksessa oli videointi ja litteroidun videoaineiston analysointimenetelmänä oli teoriasidonnainen sisällönanalyysi. Teorian mukaan tutkimuksessa jaoteltiin tavoiteorientaatiot viiteen eri pääluokkaan, joita ovat oppimisorientaatio, saavutusorientaatio, suoritus-lähestymisorientaatio, suoritus-välttämisorientaatio ja välttämisorientaatio. Tutkimuksen tulosten mukaan oppilaiden yleinen asenne teknologiaoppimista kohtaan oli melko positiivinen. Yhdeksällä oppilaalla tavoiteorientaatio oli pysyvä ja näistä seitsemän oli oppimisorientoituneita. Kilpailuhenkisyys ja konkreettinen edistyminen tehtävässä ilmenivät aineistossa tavoiteorientaatioiden positiivisia muutoksia aikaan saavina tekijöinä. Sen sijaan tavoiteorientaatioiden negatiivisia muutoksia aikaan saavina tekijöinä havaittiin olevan ryhmäläisen huono työpanos, puutteellinen ohjeistus eli tilanteet, joissa ohjaaja ei heti ehtinyt tarkentaa ohjeita, tehtävän haasteellisuus sekä tilanteet, joissa toinen ryhmä häiritsi työskentelyä. Tulosten perusteella tyttöjen ja poikien tavoiteorientaatioissa on eroja. Tyttöjen tavoiteorientaatiot olivat hieman positiivisemmat kuin pojilla sekä tehtävien alussa että lopussa. Lisäksi poikien tavoiteorientaatiot olivat pysyvämpiä ja tytöillä tapahtui hieman enemmän muutoksia tavoiteorientaatiossa