Transplantation of maternal intestinal flora to the newborn after elective cesarean section (SECFLOR) : study protocol for a double blinded randomized controlled trial

Background: A complication of elective cesarean section (CS) delivery is its interference with the normal intestinal colonization of the infant, affecting the immune and metabolic signaling in early life-a process that has been associated with long-term morbidity, such as allergy and diabetes. We evaluate, in CS-delivered infants, whether the normal intestinal microbiome and its early life development can be restored by immediate postnatal transfer of maternal fecal microbiota (FMT) to the newborn, and how this procedure influences the maturation of the immune system. Methods: Sixty healthy mothers with planned elective CS are recruited and screened thoroughly for infections. A maternal fecal sample is taken prior to delivery and processed according to a transplantation protocol. After double blinded randomization, half of the newborns will receive a diluted aliquot of their own mother's stool orally administered in breast milk during the first feeding while the other half will be similarly treated with a placebo. The infants are clinically followed, and fecal samples are gathered weekly until the age of 4 weeks, then at the ages of 8 weeks, 3, 6, 12 and 24 months. The parents fill in questionnaires until the age of 24 months. Blood samples are taken at the age of 2-3 days and 3, 6, 12 and 24 months to assess development of major immune cell populations and plasma proteins throughout the first years of life. Discussion: This is the first study to assess long-time effects on the intestinal microbiome and the development of immune system of a maternal fecal transplant given to term infants born by CS.Peer reviewe

PENGGUNAAN HIDROLISAT JERAMI PADI (Oryza sativa Linn) SEBAGAI BAHAN DASAR PRODUKSI BIOPLASTIK POLI(3-HIDROKSIBUTIRAT) DENGAN MENGGUNAKAN BAKTERI Bacillus cereus

Jerami padi merupakan limbah biomasssa berselulosa yang berlimpah, dan belum banyak dimanfaatkan. Pada penelitian ini, jerami padi digunakan sebagai sumber karbon dalam fermentasi bakteri untuk produksi biopolimer poli(3-hidroksibutirat), P(3HB). Jerami padi diubah menjadi bentuk hidrolisat menggunakan enzim selulase yang diproduksi oleh fungi Trichoderma viride. Hidrolisat dengan konsentrasi 20, 40, 60, 80 % difermentasi menggunakan inokulum bakteri Bacillus cereus dengan konsentrasi 1, 5, dan 10 %. Kandungan P(3HB) dalam biomassa ditentukan dengan kromatografi gas. Hasil menunjukkan biomassa tertinggi yaitu sebesar 84 mg/100mL pada konsentrasi hidrolisat jerami padi 80% dan inokulum 10%. Kandungan P(3HB) tertinggi dihasilkan sebesar 75,8% pada konsentrasi hidrolisat jerami padi 60% dan inokulum 10%. Kata kunci: jerami padi, fermentasi, poli(3-hidroksibutirat

Energiatehokas lietteenkäsittely

SYKEn ja VTTn yhteisessä tutkimusprojektissa ”TERMOS – Energiatehokas lietteenkäsittely” selvitettiin jätevesilietteiden energiatehokkaita käsittelytapoja. Nykyään Suomessa puhdistamolietteen vallitsevana käsittelymenetelmänä on isoilla jätevedenpuhdistamoilla mesofiilinen mädätys (35 °C), mutta termofiilinen prosessi (55 °C) on suuremman tehokkuutensa ansiosta noussut mielenkiintoiseksi vaihtoehdoksi. Yksi tutkimuksen päätavoite oli tutkia mesofiilisen prosessin muuttamista termofiiliseksi sekä mesofiilisen ja termofiilisen prosessin kuormitettavuuseroja. Tämä tehtiin kokeellisesti pilot-mittakaavan mädätysreaktoreilla HSY:n Suomenojan jätevedenpuhdistamolla sijaitsevalla SYKE:n tutkimusasemalla Espoossa. Tulosten mukaan prosessin saattaminen termofiiliselle lämpötila-alueelle onnistuu nopeasti ja ilman häiriöitä. Termofiilinen prosessi havaittiin hajottavan orgaanista ainetta mesofiilista tehokkaammin ja tuottavan enemmän kaasua sekä myös hygienisoivan lietettä, toisaalta termofiilisesti mädätetyllä lietteellä on huonompi kuivattavuus ja huonolaatuisemmat rejektivedet. Kokeilujen aikana havaittiin myös fermentaatioon perustuva autoflotaatioilmiö, jonka esikäsittelyvaikutusta lietteeseen tutkittiin. Tulosten mukaan esifermentaatio parantaa oleellisesti kaasun yksikkötuottoa molemmissa mädätysprosesseissa, mutta vie termofiilisen prosessin edun. Tutkimuksen toisena päätavoitteena oli vertailla erilaisia käsittelyvaihtoehtoja energiatalouden, kasvihuonekaasupäästöjen ja kustannusten näkökulmasta. Tämä tehtiin case-pohjaisena järjestelmäanalyysina. Lietteen polttoa vertailtiin mädätysprosesseihin eri loppukäsittelyvaihtoehdoilla. Tarkasteltiin myös esisaostuksen ja rinnakkaissaostuksen vaikutuksia käsittelyketjuihin. Biokaasun tuotannon tehostaminen siirtymällä mesofiilimädätyksestä termofiiliprosessiin voisi olla jätevedenpuhdistamolle taloudellisesti kannattavaa erityisesti, mikäli laitos saa tuotetulle sähkölle syöttötariffin mukaiset lisätulot. Energiatalouden kannalta kompostointi olisi edullisin mädätteen käsittelytapa. Energiataseisiin perustuen lietteen poltto olisi päästöjen kannalta edullinen lietteen käsittelytapa sillä edellytyksellä, että tuotettu lämpöenergia voidaan hyödyntää esimerkiksi kaukolämmityksessä. Lietteenkäsittelyketjujen kasvihuonetaseet ja kustannustalous eivät kaikissa tapauksissa kulkeneet käsi kädessä. Yleisesti voidaan todeta, että kaikki tarkastelussa saadut tulokset ovat tapauskohtaisia ja riippuvaisia paikallisista olosuhteista