2 research outputs found

    Pelon paradoksit: Laadullinen tutkimus turvattomuudesta ja eriarvoisuudesta ikääntyvien naisten keskustelussa

    Get PDF
    Kandidaatin tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia eriarvoisuuden muotoja ikääntyvien naisten turvattomuuden tunteen taustalla piilee. Katujen ja asuinympäristöjen turvattomuus on ollut viime vuosina laajasti esillä niin julkisessa keskustelussa kuin poliittisessa päätöksenteossa. Erityisesti ikääntyvät ja naiset kokevat paljon turvattomuutta ja väkivallan pelkoa julkisissa tiloissa ja asuinympäristöissään. Turvattomuuden tunne ei kuitenkaan aiheudu suoraan todellisesta väkivallan uhasta, sillä ikääntyvät ja naiset eivät joudu muita ihmisryhmiä useammin väkivallan uhriksi. Turvallisuuden tunne ei jakaudu tasaisesti eri ihmisryhmien välille, vaan mukailee usein olemassa olevia sosiaalisia hierarkioita. Laadullisen tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia eriarvoisuuteen linkittyneitä taustatekijöitä turvattomuuden kokemukseen liitetään ikääntyvien naisten puheessa. Tässä hyödynnän Van der Wurffin, Staalduinenin ja Stringerin (1989) muodostamaa sosiaalipsykologista mallia, joka jäsentää rikoksen pelon taustatekijöitä. Lisäksi yhdistän taustatekijät eriarvoisuuden sosiaalisiin käytäntöihin Michel Foucault’n diskurssikäsityksen kautta. Tutkimuksen aineistona toimii ryhmähaastattelu, jossa 51-84-vuotiaat naiset (n=11) keskustelevat katuväkivallan pelosta. Luokittelin ensin ryhmähaastattelussa esiintyviä turvattomuuden tunteen taustatekijöitä sisällönanalyysin avulla sosiaalipsykologisen mallin mukaisiin kategorioihin, joista tulkitsin sitten diskurssianalyysin keinoin eriarvoisuusdiskursseja. Tutkimuksessa havaittiin, että ikääntyvien naisten turvattomuuden tunteen taustalla on useita eriarvoisuuteen viittaavia tekijöitä. Turvattomuuden tunteeseen liittyy useita naisten vanhenemiseen liittyviä huono-osaisuuden muotoja, kuten taloudelliset haasteet, auktoriteetin ja kehon autonomian kokemuksen väheneminen sekä sukupuolten välinen eriarvoisuus. Jotkin eriarvoisuuden muodot, kuten seksuaalisen kiinnostavuuden laskeminen kuitenkin näyttäytyivät myös turvattomuuden tunteelta suojaavina tekijöinä. Lisäksi turvattomuuden tunteeseen yhdistyi eriarvoistavat mielikuvat, joita ikääntyvät naiset liittivät mahdolliseen väkivallan tekijään. Keskustelusta oli tulkittavissa kaksi eriarvoisuusdiskurssia, uhri- ja uhkadiskurssi, jotka havainnollistavat sitä, miten pelon kokija ja kohde rakentuvat diskursiivisesti ryhmäkeskustelussa. Analyysin tulokset valottavat sitä, miten eriarvoisuus kietoutuu turvattomuuden kokemukseen ikääntyvien naisten puheessa. Lisäksi analyysin tulokset tekevät näkyväksi, millaisia eriarvoistavia sosiaalisia käytäntöjä turvattomuuden ilmaisujen taustalla on tulkittavissa
    corecore