2 research outputs found

    Teho- ja anestesiahoitotyön perehdytysohjelmat sairaanhoitajien ammatillisen kasvun alustana : Systemaattinen kirjallisuuskatsaus

    Get PDF
    Teho- ja anestesiasairaanhoitajat tarvitsevat ty√∂ss√§√§n erityist√§ ammatillista p√§tevyytt√§. Ty√∂el√§m√§ss√§ ammatillinen kasvu teho- ja anestesiasairaanhoitajaksi alkaa usein ty√∂yksik√∂n perehdytysohjelman kautta. T√§ss√§ kirjallisuuskatsauksessa tarkoituksena oli kuvata sairaanhoitajien ammatilliseen kasvuun liittyvi√§ tekij√∂it√§ teho- ja anestesiahoitoty√∂n perehdytysohjelmien aikana. Tutkimuskysymykseksi kirjallisuuskatsauksessa muodostui: Mitk√§ tekij√§t liittyv√§t sairaanhoitajien ammatilliseen kasvuun teho- ja anestesiahoitoty√∂ss√§ k√§yt√∂ss√§ olevien perehdytysohjelmien aikana? Tietokannoiksi kirjallisuuskatsauksessa valittiin Cinahl, Medline, PubMed, Nursing & Allied Health Database, Web of Science, Medic, Cochrane Library ja Scopus. Tietokannoissa k√§ytettiin hakusanoina termej√§ "transition program*", "transitional program*", "orientation program*", "orientation plan*", internship*, perehdytysohjelm*, nurs*, sairaanhoitaj*, ‚ÄĚintensive care‚ÄĚ, ICU*, MICU*, ‚ÄĚcritical care‚ÄĚ, CCU*, "anesthesia care", PACU, "anesthesia nurs*", perianesthe*, teho-osas*, tehohoi*, anestesiahoi* ja her√§√§m√∂*. Sis√§√§nottokriteerien mukaan artikkelissa tuli k√§sitell√§ teho- tai anestesiahoitoty√∂ss√§ k√§yt√∂ss√§ olevaa perehdytysohjelmaa, artikkelin tuli olla tieteellinen alkuper√§istutkimus, artikkelin julkaisuvuoden tuli olla v√§lill√§ 2007‚Äď2022 ja julkaisukielen√§ suomi tai englanti. Haun kokonaistulokseksi saatiin 2014 artikkelia, joista tietokantarajausten ja poissulkukriteerien sek√§ laadun arvioinnin ja manuaalihaun j√§lkeen valikoitui kirjallisuuskatsaukseen sis√§llytett√§v√§ksi 20 kansainv√§list√§ alkuper√§istutkimusta. Alkuper√§istutkimuksista saatiin kirjallisuuskatsauksen tutkimuskysymyksen kannalta keskeisten tulosten perusteella aineistol√§ht√∂isen sis√§ll√∂nanalyysin menetelm√§√§ apuna k√§ytt√§en tulokseksi kuusi yl√§luokkaa. Teho- ja anestesiasairaanhoitajien perehdytysohjelmien aikaiseen ammatilliseen kasvuun liittyv√§t tekij√§t jakautuivat yl√§luokkiin perehdytysohjelman toimivuus perehdytt√§misess√§ teho- ja anestesiahoitoty√∂h√∂n, teho- ja anestesiasairaanhoitajaksi eriytyminen, tarve ty√∂yhteis√∂n tarjoamasta tuesta, psyykett√§ horjuttavat tekij√§t, ep√§varmuus omasta pystyvyydest√§ sek√§ yhteis√∂llisen integraation ep√§onnistuminen. Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella tulisi tarkastella perehdytysohjelmien rakenteen toimivuutta, sen perehtyj√§lle tuomaa tietotaitoa ja sen aikana perehtyj√§ll√§ ilmenevi√§ psykososiaalisia tekij√∂it√§. Esiin tuli useita viitteit√§ perehdytysohjelman aikaisesta perehtyj√§n psyykkisest√§ rasituksesta ja perehtyj√§n psyykkisen tuen menetelm√§t perehdytysaikana tulisi olla selvill√§ perehdytyksess√§. Ty√∂yksikk√∂jen tulisi aktiivisesti suunnata ty√∂ilmapiiri√§ uuden ty√∂ntekij√§n perehtymist√§ tukevaksi

    Kognitiivisen toimintakyvyn arviointi : Kirjallisuuskatsaus

    Get PDF
    Opinnäytetyön taustalla on Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut -hanke, jossa pyritään sosiaali- ja terveyspalveluiden toiminnalliseen muutokseen. Opinnäytetyön tarkoitus oli tuottaa tietoa tälle hankkeelle kognitiivisen toimintakyvyn arvioinnista esittelemällä kognitiivisen toimintakyvyn arviointiin käytettäviä mittareita. Tavoitteena oli löytää näyttöön perustuvia mittareita, joiden avulla saadaan tuotua hyötyä potilaiden ja asiakkaiden kognitiivisen toimintakyvyn omahoidon alueelle. Tutkimusongelma muodostettiin kolmen kysymyksen avulla, joiden kautta tutkimuksen tavoitteisiin päästään. Nämä tutkimuskysymykset olivat seuraavat: 1. Miten kognitiivista toimintakykyä arvioidaan? 2. Millaisia näyttöön perustuvia kognitiivisen toimintakyvyn mittareita on olemassa, ja mihin tarkoitukseen ne on tehty? 3. Millaisia mittareita on olemassa kognitiivisen toimintakyvyn arviointiin digitaalisesti ilman asiantuntijan läsnäoloa? Ensimmäisen kysymykseen vastataan pääosin esitetyn teorian kautta ja kysymyksiin 2. ja 3. kuvailevan kirjallisuuskatsauksen muodossa. Tuloksissa käsiteltiin kahdeksaa kognitiivista toimintakykyä arvioivaa mittaria niistä teh-tyjen tutkimusartikkelien kautta. Mittareista kuutta voidaan käyttää digitaalisesti sellaisenaan ilman asiantuntijan läsnäoloa. Erilaisia ihmisen kognitiota havainnoivia mittareita on olemassa runsaasti, mutta suurin osa niistä ei ole digitaalisesti käytettävissä ilman asiantuntijan läsnäoloa. Tulevaisuudessa olisi tärkeää etsiä ja kehittää erilaisia interventiomahdollisuuksia kognitiivisesta toiminnanvajauksesta kärsiville. Tutkimusta tulisi tehdä kognitiivisen toimintakyvyn parantamisen omahoidosta ja siitä, kuinka sairaanhoitaja voi tukea ja edistää potilaiden kognitiivista toimintakykyä päivittäisessä hoitotyössä.This study is based on the Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut project which aims at functionally reforming of social and health care services. The purpose of this thesis was to collect information for the project about cognitive functionality by introducing tests developed to assess cognitive functionality. The objective of this thesis was to find evidence-based tests to provide benefits for clients and patients in the area of the self-care of cognitive functioning. The research problem was developed through three questions with which the objective would be reached. These questions were 1. How to assess cognitive functioning? 2. What kind of evidence-based measurements of cognitive functioning exist and for what purpose are they made of? 3. What kind of measurements exist for assessing cognitive functionality digitally without the presence of a professional? While question 1 is answered mainly in the theoretical part of this study, questions 2 ja 3 are answered through the descriptive literature review. In the results section, eight cognitive functionality assessment systems were discussed through research articles. Six of these systems can be administered digitally without the presence of a professional. There are plenty of different assessment systems for human cognition but most of them cannot be administered without the presence of a professional. In the future, it would be important to find and develop different intervention possibilities for those who suffer from cognitive impairment. Further research is needed about the self-care of cognitive functioning and how a nurse can support and improve cognitive func-tioning of patients in daily nursing
    corecore