Matalapalkkatyön yleistyminen ja suomalainen sosiaaliturva – Muutoksen vaikutukset kansainvälisen kokemuksen valossa

Tämä raportti tarkastelee matalapalkkaisen työn yleistymiseen liittyviä kysymyksiä erityisesti sosiaaliturvan näkökulmasta. Jo noin 30 vuotta jatkunut työmarkkinoiden polarisaatio on lisännyt sekä korkeapalkkaisten että matalapalkkaisten tehtävien määrää samalla kun keskipalkkaisten työpaikkojen osuus on pienentynyt. Tähän ovat vaikuttaneet sekä yleinen työmarkkinoiden kehitys että sosiaaliturvaan tehdyt muutokset, jotka molemmat ovat vaikuttaneet matalapalkkatyön yleistymiseen. Tutkimuksessa tarkastellaan matalapalkkatyötä kotimaassa sekä kansainvälisten esimerkkien valossa. Kohdemaiksi valittiin Iso-Britannia, Saksa, Alankomaat ja Tanska. Niissä kaikissa on toteutettu laajoja sosiaaliturvan ja työttömyysturvan uudistuksia, mikä tarjoaa nyt mahdollisuuden tehtyjen uudistusten vaikutusten analysoinnille. Ison-Britannian Universal Credit, Saksan Hartz-uudistukset, Alankomaiden velvoittava sosiaaliturva sekä Tanskan työreformin ensimmäinen vaihe ja työttömyysturva tulevaisuuden työmarkkinoille ovat kaikki käynnistyneet 2000-luvulla. Saksan Hartz-uudistusten myötävaikutuksella työttömyysaste on laskenut murto-osaan vuosituhannen alun tilanteesta, mutta samalla köyhyysriski on kasvanut puolitoistakertaiseksi. Universal Credit taas on kärsinyt heikosta toimeenpanosta ja samaan aikaan toteutetuista sosiaaliturvamenojen leikkauksista. Uudistus on kesken ja suuri joukko tuensaajista on ollut järjestelmän ongelmista johtuen suurissa vaikeuksissa. Tanskassa saadut kokemukset työmarkkinoiden uudistuksista vaikuttavat edellisiä myönteisemmiltä. Byrokratia- ja kannustinloukkujen purkaminen näyttää onnistuneen, ja lineaariseen malliin ja tulorekisterin käyttöön perustuva sosiaaliturva on taloudellisesti kannustava. Samalla se nojaa vahvaan henkilökohtaiseen kontaktiin, jonka avulla ihmisiä ohjataan ja velvoitetaan työn tekemiseen. Liite 1 Työmarkkinoiden ja sosiaaliturvan vertailua Alankomaissa, Isossa-Britanniassa, Saksassa ja Tanskass

Dysfunctional CD8(+) T cells in hepatitis B and C are characterized by a lack of antigen-specific T-bet induction

The transcription factor T-bet regulates the production of interferon-γ and cytotoxic molecules in effector CD8 T cells, and its expression correlates with improved control of chronic viral infections. However, the role of T-bet in infections with differential outcome remains poorly defined. Here, we report that high expression of T-bet in virus-specific CD8 T cells during acute hepatitis B virus (HBV) and hepatitis C virus (HCV) infection was associated with spontaneous resolution, whereas T-bet deficiency was more characteristic of chronic evolving infection. T-bet strongly correlated with interferon-γ production and proliferation of virus-specific CD8 T cells, and its induction by antigen and IL-2 stimulation partially restored functionality in previously dysfunctional T-bet–deficient CD8 T cells. However, restoration of a strong interferon-γ response required additional stimulation with IL-12, which selectively induced the phosphorylation of STAT4 in T-bet(+) CD8 T cells. The observation that T-bet expression rendered CD8 T cells responsive to IL-12 suggests a stepwise mechanism of T cell activation in which T-bet facilitates the recruitment of additional transcription factors in the presence of key cytokines. These findings support a critical role of T-bet for viral clearance and suggest T-bet deficiency as an important mechanism behind chronic infection

TYÖKALUPAKKI PÄIVÄKOTIIN SUUNTAAVILLE OPISKELIJOILLE

Ylikoski, Roosa-Maria. Työkalupakki päiväkotiin suuntaaville opiskelijoille. Pori, kevät 2015. 76s., 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pori. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) + lastentarhanopettajan virkakelpoisuus. Opinnäytetyö toteutettiin produktiona. Produktiossa suunniteltiin, valmistettiin ja arvioitiin työkalupakki päiväkotiin suuntaavien opiskelijoiden hyödyksi. Tavoitteena oli, että opiskelijoiden käyttöön saadaan opas, joka sisältää materiaaliapua päiväkodin toimintatuokioiden järjestämiseen. Syksyllä 2014 ja keväällä 2015 kokeiltiin toimintatuokioita Päärnäisten päiväkodissa Porissa. Toimintatuokiot, jotka oli suunnattu 3–5-vuotiaille lapsille, suunnitteli ja toteutti opinnäytetyön tekijä. Toimintatuokioissa testattiin työkalupakkiin valittuja askarteluja, liikuntaa ja lauluja käytännössä. Tuokiot toteutettiin toiminnallisin menetelmin. Produktiomuotoisena opinnäytetyönä painopisteenä oli työkalupakin eli opiskelijoiden oppaan kokoaminen. Produktion toteutus onnistui hyvin. Testatut osiot toimivat hyvin käytännössä. Haastavaksi osoittautui materiaalin rajaaminen, sillä työkalupakkiin olisi ollut laittaa paljon muutakin materiaalia, kuin mitä siihen lopulta valittiin. Produktion arviointiin kerättiin palautetta tuokioihin osallistuneilta lapsilta ja päiväkodin kyseisten lapsiryhmien henkilökunnalta. Lisäksi arvioitiin produktion onnistumista itsearviointina. Työkalupakki sai hyvää palautetta. Palautteen mukaan se tuli tarpeeseen ja se oli ainakin hyvä alku apumateriaalille. Positiivisena pidettiin työkalupakin visuaalista ilmettä ja sisällön monipuolisuutta. Palaute oli positiivista ja kannustavaa. Opiskelijat voivat jatkaa työkalupakin avulla materiaalin keräämistä, jonka kautta toimintatuokioiden pito helpottuu. Asiasanat: Työkalupakki, produktio, varhaiskasvatus, lasten kehitys, liikunta, toiminnallinen opinnäytetyöYlikoski, Roosa-Maria. Toolbox for students who accomplish their practical training in a kindergarten. 76p., 2 appendices. Language: Finnish. Pori, Spring 2015. Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services, Option in Social Services and Education. Degree: Bachelor of Social Services. This thesis was a production. The aim of this production was to plan, produce and evaluate a toolbox for students who accomplish their practical training in a kindergarten. The goal was to create material for activity sessions that students organize. Three activi-ty sessions were organized in a day care centre in Pori in autumn 2014 and in spring 2015. The activity sessions were meant for 3–5-year-old children. Crafts, workouts and songs of the toolbox were tested in practice by the student. The activity sessions were executed using functional methods. Production’s focus was in the creation of the toolbox. Implementation was successful. It was challenging to limit the material because there was so much good and interesting material. Evaluation of the production was collected from children and employees. Production was also self-evaluated. The toolbox received positive and supportive feedback. According to feedback toolbox came in need and it was a good start for students’ material help. Students are now able to continue gathering material, and consequently activity sessions will be easier to organize. Keywords: Toolbox, production, early childhood education, children’s development, physical activity, functional method

Yhteiskehittämällä ratkaisuja sote-palveluhin - kansalaiset ja palvelunkäyttäjät mukaan kehittämiseen

Yhteiskehittämisestä on tullut ajankohtainen ja suosittu käsite eri aloilla, myös sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä. Yhteiskehittäminen tarkoittaa kansalaisten ja palvelujen käyttäjien osallistumista palvelujen suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin. Julkaisun artikkeleissa tarkastellaan yhteiskehittämistä osana hyvinvointivaltion muutosta ja ammattilaisten ja palvelujen käyttäjien yhteistyötä. Julkaisussa kuvataan voimavara- ja ratkaisukeskeinen lähestymistapa ja menetelmä yhteiskehittämiseen. Yhteiskehittämisen toteutusta ja prosessia kuvataan case-esimerkkien avulla. Ammattikorkeakoulun tehtävä on osallistua työelämän kehittämiseen. Tässä julkaisussa rakennetaan teoreettista ja käytännöllistä ymmärrystä yhteiskehittämisestä. Yhteiskehittäminen on mahdollisuus tuottaa innovatiivisia ratkaisuja sosiaali- ja terveyspalvelujen haasteisiin uusilla hyvinvointialueilla. Viittaaminen Keskitalo, E., & Vuokila-Oikkonen, P. (toim.). (2021). Yhteiskehittämällä ratkaisuja sote-palveluhin - kansalaiset ja palvelunkäyttäjät mukaan kehittämiseen. (Diak Työelämä 25). Diakonia-ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-392-6 </p