Exploiting the Discursive Opportunity of the Euro Crisis: The Rise of The Finns Party

Peer reviewe

Developing and Developed Countries, States and Corporations at the UN Climate Change Conference in Paris, 2015

Two simple rankings tell much about what is at stake, when world leaders meet in Paris in late November to negotiate a global treaty on climate change. One is the ranking of top economies in the world, and the changes in this ranking from 1992 to today. The other is the ranking of the largest corporations in the world, and what these corporations invest in

Moral justifications in the media debate on globalization in Finland, 1995–2014

This article presents a methodological tool, Justifications Analysis, and uses it to analyze the debate on globalization in Finnish mass media between 1995 and 2014. Justifications Analysis focuses on the moral principles evoked to justify arguments, something that tends to be overlooked by most established approaches to media content analysis. Regarding the frequency of coverage, it is found that the debate in Finland deviates from the global issue attention cycle and lasts longer, driven by national key events. Concerning the groups of speakers, the Global Justice Movement is found to have initiated the debate; the elites are divided into two groups, one defending and the other opposing the movement. Moral justifications are used extensively. All parties to the debate justify their arguments by referring to the common good, but disagree over whether it should be defined in terms of market worth, equality and democracy, national values, or some combination of these.Peer reviewe

Affective blocs : Understanding affective polarization in multiparty systems

Research has suggested that affective polarization (AP)—the extent to which partisans view each other as a disliked out-group—has increased, especially in two-party political systems such as in the US. The understanding of AP in multiparty systems remains limited. We study AP in Finland, characterized by a strong multiparty system and a low level of ideological polarization, between 2007 and 2019. We find that AP has increased, driven mainly by voters evaluating their least favorite party more negatively. We also propose an approach that goes beyond earlier literature, which has mostly used a single aggregate metric to measure AP. Using latent profile analysis, we find that voters are grouped into blocs that view some parties positively and others negatively. This suggests that the complex dynamics of AP in multiparty democracies involve relationships between not just individual parties but between what we call affective blocs that span across party lines.Peer reviewe

The climate change movement and political parties: Mechanisms of social media and interaction during the 2019 electoral period in Finland

Peer reviewe

The Science–Policy Interface as a Discourse Network : Finland’s Climate Change Policy 2002–2015

In this article, we argue that the science–policy interface can be understood as a discourse network constituted by discursive interaction between scientific organizations and other actors that both use scientific arguments in conjunction with other policy arguments. We use discourse network analysis to investigate the climate change policy process in Finland between 2002 and 2015, focusing on the role of and relationships between scientific actors and arguments in the discourse networks. Our data consist of policy actors’ written testimonies on two law proposals, the ratification of the Kyoto Protocol (2002) and the enactment of the Finnish Climate Law (2015). Our results show that two competing discourse coalitions have influenced the development of climate change policy in the 2000s. In 2002, the dominant coalition was economic, prioritizing economic growth over climate change mitigation. In 2015, the climate coalition that argued for ambitious mitigation measures became dominant. The majority of scientific actors were part of the dominant economy coalition in 2002 and part of the dominant ecology coalition in 2015. The centrality of scientific arguments increased over time, and both discourse coalitions used them progressively more. These developments reflect the increasingly central position of science in Finnish climate policymaking. We contribute to the literature on the science–policy interface by operationalizing the interface as a set of connections in a discourse network and by showing how the analysis of discourse networks and their properties can help us understand the shifts in the role of science in policymaking over time.Peer reviewe

Who got their way? : Advocacy coalitions and the Irish climate change law

Which organisations saw their positions on two contentious issues reflected in the Irish climate law of 2015, and what role did advocacy coalitions play in the policy process? These questions are answered drawing theoretically from the Advocacy Coalition Framework (ACF) and by conducting a network analysis of survey data collected from the organisations involved in the national climate policy process. The study finds that several institutionally important or economically powerful organisations, particularly those involved in the agricultural sector, as well as the government parties saw their preferences reflected in the law. This resulted in legislation that excluded binding emission reductions targets, differentiating it from similar laws introduced in other European countries. Organisations in favour of stronger regulation formed a coalition to advocate for their positions, but they largely failed to get their way.Peer reviewe

Maailman sosiaalifoorumin julkisuudet : Kansalaisjärjestöjen ja -liikkeiden roolista globaaleissa julkisissa keskusteluissa

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Maailman sosiaalifoorumi on maailman kansalaisliikkeiden ja -järjestöjen vuotuinen suurtapaaminen, joka järjestettiin kolmannen kerran vuonna 2003 Brasilian Porto Alegressa. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Maailman sosiaalifoorumilla kokoontuvia liikkeitä julkisuuksina, tapana osallistua julkiseen keskusteluun. Erityisesti huomion kohteena ovat foorumin suomalaiset osallistujat. Teoreettisesti kyse on uuden, julkisuuden käsitteestä liikkeelle lähtevän näkökulman avaamisesta yhteiskunnallisten liikkeiden tutkimukseen. Lähtökohtana on Jürgen Habermasin teoksen Strukturwandel der Öffentlichkeit ympärille kehittynyt julkisuusteoreettinen keskustelu. Habermaslaista analyysia kansallisten porvarillisten julkisuuksien itselleen asettamasta tehtävästä ja niiden synnyn myötä muodostuneista julkisen keskustelun luonnetta koskevista käsityksistä täydennetään tässä tutkimuksessa analysoimalla julkisuuksien perustaa ja vaikutuskeinoja – kansalaisjärjestöjen verkostoille rakentuvia yhteiskunnallisia liikkeitä sekä tiedotusvälineitä. Havainnot kansallisten porvarillisten julkisuuksien tehtävästä, luonteesta, perustasta ja vaikutuskeinoista tarjoavat lähtökohdan Maailman sosiaalifoorumin globaalien julkisuuksien tarkastelulle. Tapaustutkimuksen aineisto koostuu sosiaalifoorumia käsittelevistä kirjallisista lähteistä (joista suuri osa on internet-julkaisuja), osallistuvalla havainnoinnilla hankitusta etnografisesta materiaalista, suomalaisosallistujien haastatteluista, heidän tuottamistaan kirjallisista dokumenteista ja internet-julkaisuista sekä suomalaisten tiedotusvälineiden julkaisemasta, vuoden 2002 sosiaalifoorumia koskevasta materiaalista. Kansalliset porvarilliset julkisuudet ottivat tehtäväkseen feodaalisen yhteiskuntajärjestyksen haastamisen ja ymmärsivät julkisen keskustelun luonteeltaan kaikkien osallistujien kannalta edullisiin, rationaalisiin ratkaisuihin pyrkimiseksi. Maailman sosiaalifoorumin julkisuudet puolestaan asettavat tehtäväkseen taloudellisen ja poliittisen välisen rajan kyseenalaistamisen, ja käsittävät julkisuuden luonteeltaan konfliktien rauhanomaiseksi selvittämiseksi. Samoin kuin kansallisten porvarillisten julkisuuksien, Maailman sosiaalifoorumin julkisuuksien perustana toimivat järjestöjen verkostot. Sekä koko foorumin organisoinnista vastuussa olevat elimet, että jokaisen suomalaisen osallistujajärjestön foorumilla työstämät projektit perustuvat olemassa olevien järjestöverkostojen hyödyntämiseen. Sosiaalifoorumin julkisuudet käyttävät verkostoja myös vaikutuskeinonaan: keskusteluja pyritään saattamaan kansallisten päätöksentekijöiden kuuluviin politiikkaverkostojen kautta. Verkostojen lisäksi sosiaalifoorumin julkisuuksien perustana ja vaikutuskanavana toimivat tiedotusvälineet. Samaan tapaan kuin kansalliseen levikkiin yltävien tiedotusvälineiden synty oli edellytys kansallisten julkisuuksien synnylle, globaalien julkisuuksien olemassaolo perustuu globaalien tiedonvälityskanavien olemassaoloon. Sosiaalifoorumin keskustelut leviävät maailmalle sekä globaalin massamedian että pienempien, erikoistuneiden, usein internetissä toimivien tiedotusvälineiden kautta. Maailman sosiaalifoorumilla nähdään paljon vaivaa paikalle saapuvan kansainvälisen toimittajajoukon palvelemiseksi, ja foorumi onnistuikin ainakin suomalaisessa valtamediassa vuonna 2002 saamaan liki yhtä paljon huomiota kuin vastapelurinsa Maailman talousfoorumi. Tutkimuksen empiiristen tulosten arviointiin perustuvat teoreettiset johtopäätökset koskevat julkisuuksien olemassaolon ehtoja ja niiden tapoja vaikuttaa päätöksentekoon. Julkisen keskustelun analyysissa on otettava huomioon myös julkisuuksien perustana toimivat järjestöverkostot, niiden vaikutuskeinoina toimivat politiikkaverkostot sekä julkisuuksien keskinäiseen vaikutusvaltakamppailuun liittyvät yhteiskunnalliset liikkeet

Can policy forums overcome echo chamber effects by enabling policy learning? : Evidence from the Irish climate change policy network

Research has repeatedly shown that individuals and organisations tend to obtain information from others whose beliefs are similar to their own, forming “echo chambers” with their network ties. Echo chambers are potentially harmful for evidence-based policymaking as they can hinder policy learning and consensus building. Policy forums could help alleviate the effects of echo chambers if organisations with different views were to participate and to use the opportunities that forums provide to learn from those outside their networks. Applying exponential random graph models on survey data of the Irish climate change policy network, we find that policy actors do indeed tend to obtain policy advice from those whose beliefs are similar to their own. We also find that actors tend not to obtain policy advice from the those that they encounter at policy forums, suggesting forums are not enabling policy learning.Peer reviewe

Crowding-In : How Indian Civil Society Organizations Began Mobilizing around Climate Change

This paper argues that periodic waves of crowding in to ‘hot’ issue fields in are a recurring feature of how globally networked civil society organizations (CSOs) operate, especially in countries of the Global South. We elaborate on this argument through a study of Indian CSO mobilization around climate change. Five key mechanisms contribute to crowding in processes: (1) the expansion of discursive opportunities, (2) the event effects of global institutional conferences, (3) the network effects created by expanding global CSO networks, (4) the adoption and innovation of action repertoires and (5) global pressure effects creating new opportunities for CSOs. Our findings contribute to the world society literature, with an account of the mechanisms through which global institutions and political events affect national CSOs, and to the social movements literature by showing that developments in world society are essential contributors to national mobilization processes.Peer reviewe