POTILAAN TERVEYDEN EDISTÄMINEN TERVEYTTÄ EDISTÄVÄSSÄ SAIRAALASSA : -Standardi 2 potilaan tilanteen arvioinnin apuna Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä

Opinnäytetyön toimeksiantajana on Keski-Suomen sairaanhoitopiiri. Sairaanhoitopiiri kuuluu kansainväliseen terveyttä edistävien sairaaloiden verkostoon, jonka toiminnan lähtökohtana on saada terveyden edistäminen osaksi koko sairaalan toimintakulttuuria. Verkostolla on yhteiset itsearviointiin tarkoitetut laatustandardit. Ydinstandardeja on viisi ja ne käsittelevät terveyden edistämisen organisointia, potilaiden hyvää hoitoa sekä terveellistä työympäristöä. Opinnäytetyön aiheena oli standardi 2, joka sisältää laatutavoitteet potilaan tilanteen ja terveyden edistämisen tarpeen arvioimiseen. Tarkoituksena oli tutkia, kuinka hyvin laatutavoitteet ovat toteutuneet sairaanhoitopiirin eri vastuualueilla, sekä terveyttä edistävän aineiston että terveyttä edistävän kirjaamisen osalta. Tutkimuksen tavoitteena olivat konkreettiset kehittämisehdotukset siitä, minkälainen terveysaineisto edesauttaa potilaan terveyden edistämisen tunnistamista ja miten aineisto on paremmin potilaan saatavilla. Kirjaamiseen liittyvät kehittämisehdotukset koskivat parempaa tulotilanteen kirjaamista sekä terveyden edistämisen kirjaamisen jatkuvuutta. Tutkimusaineisto oli valmiiksi kerätty Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijoiden toimesta. Opiskelijat tutustuivat ammattitaitoa edistävässä harjoittelussaan yksikkönsä muutaman potilaan potilasasia-kirjoihin ja vastasivat niiden pohjalta sähköiseen kyselyyn. Kyselyaineisto analysoitiin yhdistäen laadullinen ja määrällinen tutkimusmenetelmä. Tulosten perusteella Keski-Suomen sairaanhoitopiirin potilailla on suhteellisen hyvin keinoja arvioida oman terveyden edistämisen tarpeita. Taustatiedot kirjataan lähes aina potilaan tulotilanteessa. Terveyden edistämisen tarpeiden kirjaamisessa huomioidaan useimmiten potilaan sosiaalinen ja kulttuurinen tausta, jos se on tarkoituksenmukaista ja osa hoitoa. Kehittämishaasteena standardi 2 tavoitteiden saavuttamiseksi on potilaan tilanteen arvioinnin apuna käytettävään terveysaineiston valinta, saatavuus ja päivittäminen sekä terveyttä edistävien tarpeiden tarkempi kirjaaminen potilaan tullessa sairaalaan. Terveysaineistossa tulisi kiinnittää huomiota voimavaralähtöisiin, terveyttä tukeviin tekijöihin. Myös avoin ja luottamuksellinen kohtaaminen edistää potilaan terveyttä.This thesis was assigned by the Central Finland Health Care District. Central Finland Health Care District belongs to an international network of Health Promotion Hospitals & Services (HPH). The goal of the HPH network is to make hospitals take health promotion as a part of their culture. The network has joint quality standards for the self-evaluation of hospitals. There are five core standards that relate to the organization of health promotion, treatment of patients and a healthy work environment. The topic of the thesis is related to Standard 2 which contains the quality objectives for the evaluation of the patients’ situation and their health promotion needs. The aim was to examine how well the quality objectives were met in the different responsibility areas of the Health Care District both in terms of health promotion material and documentation. The aim of the thesis was to give concrete development proposals of what kind of material hospitals need in order to recognize patients’ health promotion needs and how such material is made better available to the patients. The proposals for documentation concerned better health promoting documentation when a patient enters the hospital. The proposals also considered a better recognition of the continuity of health promotion. The data for the study was collected by students of JAMK University of Applied Sciences. The data was analyzed by using a combination of a qualitative and quantitative research method. Based on the results of the study, the patients of the Central Finland Central Hospital have good opportunities to evaluate their personal needs of health promotion. A patient’s background information is almost always documented when the patient enters the hospital. In most of the cases, the patient´s social and cultural background is documented when information is appropriate. The development challenge in achieving the objectives of Standard 2 is choosing the right health-promoting material, keeping it available and upgrading it. Health promotion needs should also be documented with every patient. Moreover, a confidential and open interaction with the patient is a health-promoting act

Optimismi lapsuudesta myöhäisaikuisuuden kynnykselle

Optimismilla tarkoitetaan yksilön yleistä ja suhteellisen pysyvää odotusta siitä, että hänen elämässään tulee tapahtumaan myönteisiä asioita. Toinen lähestymistapa optimismin määrittelyyn liittyy yksilölle tyypilliseen tapaan tulkita ja selittää elämässään tapahtuneita onnistumisia ja vastoinkäymisiä. Tällöin yksilön tulevaisuuden odotukset juontuvat siitä, miten he tulkitsevat menneisyytensä. Korkean optimismin on havaittu olevan positiivisesti yhteydessä eri ikäkausille tyypillisten kehitystehtävien saavuttamisen kanssa. Myös optimismin ja paremman fyysisen ja psyykkisen terveyden sekä yksilön parempien selviytymiskeinojen välillä on havaittu positiivinen yhteys. Tutkimustuloksia optimismin pysyvyydestä pitkittäisasetelmalla tarkasteltuna on kuitenkin melko vähän ja tutkimusten seuranta-ajat ovat melko lyhyitä. Pysyvyydestä ei ole myöskään yhteneväistä tutkimustietoa. Tämän pro gradu-tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko optimismi absoluuttisesti (keskimääräinen pysyvyys tietyssä ryhmässä eri mittausajankohtina) ja suhteellisesti pysyvää (tutkittavien keskinäisen järjestyksen säilyminen) varhaisaikuisuudesta myöhäisaikuisuuden kynnykselle ja onko pysyvyydessä eroja miesten ja naisten välillä. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, onko tutkittavan lapsuudessa tehdyllä opettajan arvioinnilla tutkittavan selviämisestä elämässä yhteyttä aikuisuuden optimismiin. Tutkimusaineistona käytettiin Jyväskylän yliopiston Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimuksen (LAKU) aineistoa. LAKU:ssa samoja ihmisiä on seurattu 8-vuotiaasta (N= 369) 61-vuotiaaksi (N= 206) asti. Viimeisintä, eli 61-vuotiaiden aineistonkeruuta kutsutaan TRAILS tutkimukseksi. Optimismia arvioitiin aikuisuudessa tutkittaville lähetetyn elämäntilannekyselyn väittämillä. Kussakin iässä (27-, 36-, 42-, 50- ja noin 61-vuotiaana) viidestä väittämästä laskettiin summamuuttuja. Summamuuttujan väittämät sisälsivät viitteitä optimismin kahdesta yleisemmästä näkökulmasta. Optimismin arviointiin lapsuudessa pyydettiin opettajaa arvioimaan 8-vuotiaan oppilaansa selviytymistä elämässä. Optimismin absoluuttista pysyvyyttä analysoitiin toistomittausten varianssianalyysillä. Optimismin suhteellista pysyvyyttä ja opettaja-arvion ja aikuisuuden optimismin välistä yhteyttä analysoitiin Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimella. Tutkimustulosten mukaan optimismi on sekä absoluuttisesti että suhteellisesti pysyvää varhaisaikuisuudesta myöhäisaikuisuuden kynnykselle, eikä pysyvyydessä ole eroja sukupuolten välillä. Opettaja-arvioinnilla lapsen selviämisestä elämässä ja aikuisuuden optimismin välillä ei havaittu yhteyttä. Aiemmissa optimismin pysyvyyttä tarkastelevissa tutkimuksissa on käytetty optimismin arviointiin vain yhden näkökulman mukaista mittaria. Tässä tutkimuksessa optimismia arvioitiin laajemmasta näkökulmasta sekä ainutlaatuisen pitkän seuranta-ajan kuluessa. Jatkossa optimismin pysyvyyttä selvittävissä tutkimuksissa olisikin hyvä yhdistää eri mittareiden ulottuvuuksia. Tämä edistäisi optimismin käsitteen sekä siihen liittyvien teorioiden ja tutkimuksen kehittymistä. Optimismin pysyvyyttä selvittävissä pitkittäistutkimusasetelmissa tarvitaan tulevaisuudessa pidempiä seuranta-aikoja sisältäen myös myöhäisaikuisuuden vaiheet, koska tästä on toistaiseksi vähän tutkimustietoa.Optimism typically refers to an individual's general and relatively stable expectation that positive things will happen in their life. Optimism can also be defined as an individual's way of interpreting and explaining successes and adversities in their life. In this case, the individual`s future expectations stem from how they interpret their past. High levels of optimism have been found to be positively associated with the achievement of developmental tasks typical of different age groups. Positive correlations have also been observed between high optimism and better physical and mental health, as well as better coping skills. However, there is limited and inconsistent research on the stability of optimism in a longitudinal setting, and the follow-up periods are relatively short. The purpose of this study was to explore whether optimism is stable in absolute (mean-level changes of group over time) and rank-order terms from early adulthood to the beginning of late adulthood and whether there are differences in stability between men and women. Additionally, the purpose was to determine whether the participants´ childhood teacher's ratings of which pupils will certainly find their way later on in life is associated with optimism in adulthood. Data drawn from the University of Jyväskylä's JYLS and TRAILS study, which was an extension of the JYLS study, were used. At the start of the JYLS data collection in 1968, the study consisted of a total of 369 participants TRAILS study which data was collected in 2020- 2021, consisted of a total of 206 participants. To assess stability of optimism in adulthood, data were obtained for participants aged 27, 36, 42, 50 and about 61 years. For the assessment of stability of optimism data were obtained from Life Situation Questionnaire sent to the participants. A summary variable of optimism was computed to assess absolute and rank-order stability of optimism from early adulthood to the beginning of late adulthood. Teacher-ratings were conducted when the participants were 8 years old. The data were analyzed using repeated measures analysis of variance and Spearman's rank correlation coefficient. The results show that optimism shows absolute and rank-order stability from early adulthood to the beginning of late adulthood. No differences in the absolute and rank-order stability of optimism were found between men and women. In addition, no association was also found between teacher-ratings of a child's ability to find their way in life and optimism in adulthood. Previous studies examining the stability of optimism have used measures based on a single perspective of optimism. In this study, optimism was assessed from a broader perspective of optimism and over a unique long-term follow-up. Future research examining the stability of optimism would benefit from combining different dimensions of measurement of optimism. This would contribute to the development of the concept of optimism and related theories and research. Longitudinal studies examining stability of optimism should include longer follow up periods, including late adulthood stages, as there is currently limited research on this topic

Information folder as a support for tourism in the municipality on Hankasalmi

Hankasalmen kunta Keski-Suomessa haluaa kehittää alueen matkailua. Yksi osa matkailun kehittämisohjelmaa on opinnäytetyönämme suunnittelema ja toteuttama infokansio, johon on pyritty kokoamaan matkailijan tarvitsema tieto alueen palveluista ja yrityksistä. Kansio on suunnattu Hankasalmelle saapuville matkailijoille, ja tarkoituksena on myös edistää alueen yritysten välistä yhteistyötä. Projektin lopuksi kansio jaettiin yrityksille, joiden esittelyt olivat kansiossa mukana. Työ on toiminnallinen opinnäytetyö. Aloitimme projektin valitsemalla kansioon sopivat matkailuyritykset ja vierailemalla valitsemissamme yrityksissä. Kokosimme yrityksistä tiiviit ja houkuttelevat esittelyt yhteistyössä yritysten sekä kunnan kehitysjohtajan kanssa. Projektiin kuului myös painotalojen kilpailuttaminen ja sopivan painotalon valitseminen. Markkinointiviestinnän ja mielikuvamarkkinoinnin teoriatieto toimi apuna kansion suunnittelussa. Infokansion pääkohderyhmä on perhematkailijat, ja kansio suunniteltiin tämän kohderyhmän näkökulmasta. Lukemista helpottamaan kansion yritykset on jaoteltu kuuteen eri kategoriaan; aktiviteetit, maatilamatkailu, vierailukohteet, ostokset, ravintolapalvelut sekä majoitus. Kansion tekstit ovat suomenkielen lisäksi englanniksi ja venäjäksi. On tärkeää, että kehittäminen tapahtuu pitkällä tähtäimellä, jotta matkailuelinkeino saadaan elinvoimaiseksi. Jotta matkailukansioista saadaan mahdollisimman suuri hyöty, tulisi myös sen päivittämisestä huolehtia. Tulevaisuudessa kansio voisi olla sähköisessä muodossa, jolloin se saavuttaisi lisää potentiaalisia matkailijoita. Projekti voisi jatkua tutkimuksella, jossa selvitetään kansion vaikutukset matkailijoiden tyytyväisyyteen ja palveluiden käyttöön sekä yritysten väliseen yhteistyöhön.The municipality of Hankasalmi wants to develop tourism in the area. One part of the development project is this bachelor's thesis, on planning and competing an information folder for the Hankasalmi region. The folder contains all the information on the important companies and services the tourist will need when travelling in the region. The folder is directed to tourists visiting Hankasalmi and the pur- pose is also to enhance the co-operation between tourism entrepreneurs. Every company who participated in this project got the folder as their own. This functional bachelor thesis was begun by choosing the correct companies andvisiting the companies chosen. Compact and tempting introductions on the co-operating companies were made together with the entrepreneurs and the Director of Strategic development in Hankasalmi. Competi- tion bidding was completed with three printing houses and the best onewas chosen to print the folder. The main target group was families, therefore the folder was planned from the perspective of families. Theory on marketing communication and image marketing was used in to help planning the folder. Companies were divided into six categories; activities, farms, places to go, shopping, restaurants and accommodation. Introductions are also available in English and Russian. Long-term development planning is very important in order to tourism industry become vital. To get the maximum profit from the folder, it is important to make sure that the folder will be updated regularly. In the future the folder could also be in electrical form toachieve more potential tourists. The project could be continued as a survey to find out about the impacts of the information folder in tourist's satisfaction and co-operation between companies