”Se on vain omista rohkeista askelista kiinni sitte että mitä tekkee työssä” : luokanopettajan musiikinopettajuuden rakentuminen

Tutkimuksemme tarkoituksena on kuvata luokanopettajan musiikinopettajuuden rakentumista. Tutkimme luokanopettajan musiikillisesta elämänhistoriasta nousevia tekijöitä, jotka ovat yhteydessä luokanopettajan opettajaidentiteettiin ja sen rakentumiseen musiikin oppiaineessa. Teoreettisessa viitekehyksessä käsittelemme opettajuutta ja opettajan ammatti-identiteetin kehittymistä, sekä musiikin opetusta luokanopettajan työssä. Tutkimuksemme on narratiivinen tutkimus, jossa on biografisen tutkimuksen piirteitä. Aineistonkeruumenetelmänä olemme käyttäneet teemahaastattelua, jonka lisäksi tutkimusaineistoamme täydentävät tutkittavien piirtämät musiikilliset aikajanat. Olemme haastatelleet tutkimustamme varten neljää alle viisi vuotta työelämässä ollutta luokanopettajaa, jotka opettavat musiikkia. Olemme analysoineet aineistomme käyttäen narratiivien analyysia. Tutkimuksemme tuloksena on neljä erilaista luokanopettajan musiikinopettajuuden rakentumisprosessia. Koulumuistoista nousevat esille erityisesti tutkimushenkilöille tärkeät opettajat, joiden kannustus ja tuki on ollut merkittävää musiikillisessa kehittymisessä, sekä oman musiikinopettajuuden rakentumisessa. Luokanopettajakoulutuksen musiikinopinnot ovat olennainen tekijä erityisesti vähemmän musiikkia harrastaneiden musiikinopettajuuden rakentumisessa. Käytännön työ, kuten sijaisuudet ja opetusharjoittelut näyttävät lisänneen rohkeutta opettaa musiikkia. Tutkimuksestamme käy ilmi aineenhallinnan merkitys luokanopettajan pystyvyyden tunteelle musiikin oppiaineessa. Olemme koonneet kuviot jokaisen tutkimushenkilön musiikinopettajuuden rakennuspalikoista, jotka kumpuavat luokanopettajan musiikillisesta historiasta. Tutkimuksemme perusteella merkittäviä tekijöitä luokanopettajan musiikinopettajuuden rakentumisessa ovat musiikkiharrastukset, luokanopettajakoulutuksen musiikinopinnot, koulumuistot, motivoivat musiikinopettajat, sekä opetustyö käytännössä. Huolimatta luokanopettajan musiikillisesta taustasta musiikin opetus koetaan tutkimuksemme mukaan haastavana. Erilaisista musiikillisista lähtökohdista olevat luokanopettajat kokevat musiikin olevan kuitenkin monipuolinen, sekä rohkeutta ja luovuutta korostava oppiaine

Äldreomsorgen 2010: delrapport om kommunenkäten

Julkaisupäivä 1.11.201

Tavoitteena todellinen sivistys ja kansallinen sivistyneistö. : 1880-luvun aatteet Oulun suomalaisen yksityislyseon konventin jäsenten maailmankuvassa

Tutkin kristillisyyteen pohjaavan perinteisen ajatustavan ja uusien liberaalien aatteiden kohtaamista Oulun suomalaisen yksityislyseon oppilaiden maailmankuvassa 1880-luvulla. Yksityislyseon oppilaat olivat pääosin maalta kotoisin olevia ensimmäisen polven oppikoululaisia, joiden tavoitteena oli koulutuksen myötä tulla osaksi sivistyneistöä. Yhteiskunnallisen nousun lisäksi 1880-luvun uudet aatteet – esimerkiksi darvinismi, uskonnollinen liberalismi ja kirjallisuuden realismi – haastoivat oppilaat pohtimaan sivistysideaalia: mitä on todellinen sivistys, mihin sen tulisi pohjautua ja millainen on oikea sivistyneistö. Lähdeaineistonani on yksityislyseon oppilasyhdistyksen eli konventin (1879–88) tuottama materiaali, joka sisältyy Kansallisarkiston Oulun toimipaikassa olevaan Oulun lyseon arkistoon. Konventin kokousten pöytäkirjaan kirjattujen keskustelujen ja konventin lehden Toivon-Tähden kirjoitusten pohjalta tarkastelen konventin jäsenten sivistysideaalia ja suhtautumista uusiin aatteisiin vuosikymmenen eri vaiheissa. Tutkielmassani olen käyttänyt aatehistoriallista viitekehystä ja maailmankuvan käsitettä. Maailmankuva on tutkielmassani kohde, joka tulee esiin toiminnassa eli kirjoitetussa materiaalissa esitetyissä mielipiteissä. Toisaalta maailmankuva väline, jonka avulla pyrin ymmärtämään jäsenten motiiveja konventtitoimintaan eli sitä miksi oppilaat kirjoittivat tutkimani aineiston. Kristillisyyteen pohjaava kansallis-konservatiivinen maailmankuva säilyi konventissa vallitsevana koko sen olemassaolon ajan. Konventtitoimintaa ohjasi ajatus suuresta kansallisesta asiasta, suomenkielisen kansallisen sivistyneistön luomisesta, jota varten lyseon oppilaat harjoittelivat tulevassa tehtävässään tarvittavia taitoja. Ihanteen mukaan sivistynyt henkilö oli oppinut ja siveellinen kansan palvelija, jonka kiinnostus tietoon oli aitoa, ei omaan hyötyyn tähtäävää. Todellisen sivistyksen kristillissiveellisen perustan asettivat kyseenalaisiksi vuosikymmenen alussa luonnontieteelliset teoriat ja 1880-luvun loppupuolella kirjallinen realismi. Vuoden 1884 jälkeen kielikysymystä laajempi yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus nousi konventin jäseniä kiinnostavaksi teemaksi, johon ei haettu perusteluja uskonnosta, vaan liberaaleista ihmisarvon ja vapauden ihanteista. Uskonnon merkityksestä jäsenten maailmankuvassa kertoo se että, mitä suoremmin uudet aatteet haastoivat kristillistä uskoa tai arvoja, sitä torjuvammin niihin suhtauduttiin

Klienter med minnessjukdomar inom social- ja hälsovården 2009

17.3.201

Sosiaalipalveluiden tietosisältöjen kartoittaminen sosiaalialan tietoteknologiahankkeessa

Sosiaalialan sähköistä tiedonhallintaa kehitetään kansallisessa Sosiaalialan tietoteknologiahankkeessa (Tikesoshanke). Tavoitteena on siirtyä paikallisesti vaihtelevista asiakastietojärjestelmien tietosisällöistä ja ‐rakenteista kohti valtakunnallisesti yhtenäisiä ja alan omaan standardiin perustuvia periaatteita ja ratkaisuja. Kansallisesti yhteisesti sovittuja tietoja ja perusvaatimuksia on määritelty toimintalähtöisillä menetelmillä. Sosiaalihuolto koostuu useista toisistaan poikkeavista tehtävistä, joilla on lainsäädännöllinen perusta. Hankkeen yhteydessä on kartoitettu asiakastietojen sisältöjä eri sosiaalipalveluille yhdessä kunkin tehtävän käytännön asiantuntijoiden ja ammattilaisten kanssa. Palvelukohtaisten tietojen määrittelytyössä on hyödynnetty yhtenäistä määrittelymenetelmää. Tässä artikkelissa kuvataan eri sosiaalihuollon palvelualueiden asiakastietojen kartoittamisessa ja kuvaamisessa käytettyjä määrittelymetodia. Artikkelin esimerkit perustuvat aikuissosiaalityön tietomäärittelyyn

Privat serviceproduktion inom social- och hälsovården 2009

28.10.201

Selvitys palvelukohtaisista asiakastiedoista : Aikuissosiaalityön, toimeentulotuen ja sosiaalisen luototuksen tehtävissä

Sosiaalialan tietoteknologiahanke (2004-2011)Tarkista ajantasaiset määrittelyt osoitteesta:https://thl.fi/fi/web/tiedonhallinta-sosiaali-ja-terveysalalla/tiedonhallinnan-ohjaus/sosiaalihuollon-tiedonhallinta/asiakastietojen-maarittelyt​ tai osoitteesta:sosmeta.thl.fi</a

Sosiaalihuollon tiedonkeruu-uudistuksen kehittämispolku

Sosiaalipalveluita koskeva tietopohja vaatii kehittämistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän vaikutusten seuranta, arviointi ja ohjaus edellyttävät kattavaa ja laadusta tietoa palveluista. THL käynnisti kehittämistyön sosiaalihuollon tietopohjan parantamiseksi vuonna 2017. Osana THL:n Sote-tietopohjan kehittämishanketta (2017 2018) toteutettu Sosiaalipalveluiden rekisteri-osaprojekti laati tavoitetilan ja tietosisältömäärittelyn Sosiaalihuollon uudelle rekisteritiedonkeruulle. Uuden rekisteritiedonkeruun tavoitteena on tuottaa kattavaa tietoa sosiaalipalveluista. Tässä työpaperissa kuvataan sosiaalihuollon tiedonkeruu-uudistuksen tulevien vuosien kehittämispolku kohti tavoitetilaa. Kehittämispolun tarkoituksena on ohjata Sosiaalihuollon tiedonkeruu-uudistuksen toimeenpanoa. Kehittämispolku on laadittu osana THL:n Tireka-projektia. Projektin tavoitteena on edistää Kanta-palveluihin tallennettujen potilas- ja asiakastietojen hyödyntämistä tilasto- ja rekisteritoiminnassa.Tämän julkaisun korvaa uusi, päivitetty versio osoitteessa: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020051229433</a

Selvitys palvelukohtaisista asiakastiedoista : Lastensuojelun, kasvatus- ja perheneuvonnan sekä koulun sosiaalityön tehtävissä

Sosiaalialan tietoteknologiahanke (2004-2011)Tarkista ajantasaiset määrittelyt osoitteesta:https://thl.fi/fi/web/tiedonhallinta-sosiaali-ja-terveysalalla/tiedonhallinnan-ohjaus/sosiaalihuollon-tiedonhallinta/asiakastietojen-maarittelyt​ tai osoitteesta:sosmeta.thl.fi</a

Hoitoilmoitusopas sosiaalihuollolle 2023

Tämä opas esittelee Sosiaalihuollon hoitoilmoitusjärjestelmän (sosiaali-Hilmo) tietosisältöä ja tiedonkeruuta vuodesta 2023 alkaen. Sosiaalihuollossa hoitoilmoituksilla kerätään tietoja laitos- ja asumispalveluista. Opas sisältää vain sosiaalihuollon hoitoilmoituksia koskevan ohjeistuksen, terveydenhuoltoa koskevat tiedot löytyvät hoitoilmoitusoppaasta terveydenhuollolle