Selvitys Inhottujärven säännöstelystä ja tilan parantamisesta

Satakunnassa, Noormarkun ja Pomarkun kunnissa sijaitseva Inhottujärvi on Karvianjoen vesistön tärkeä keskusjärvi ja bifurkaatiojärvi, josta vedet laskevat kahteen eri suuntaan. Inhottujärveä on laskettu kahteen eri otteeseen, viimeksi 1960-luvulla maatalousmaiden kuivattamiseksi ja uuden peltoalan saamiseksi toteutetun järjestelyhankkeen yhteydessä. Säännöstelty Inhottujärvi on matala ja umpeen kasvamassa oleva Naturaan kuuluva lintujärvi, jonka rannoilla harjoitetaan niin maa- ja metsätaloutta kuin mökkeilyä ja muuta virkistyskäyttöä. Järven moninainen käyttö aiheuttaa erilaisia, toisinaan ristiriitaisiakin tarpeita ja tavoitteita vesistön käytölle ja kunnostukselle. Inhottujärven tila ja säännöstely on herättänyt keskustelua jo pitkään. Tässä työssä on selvitetty Inhottujärven tilaa ja säännöstelykäytäntöä sekä mahdollisuuksia niiden parantamiseen. Työssä on pohdittu erilaisia keinoja Inhottujärven tilan parantamiseksi ja annettu suosituksia niiden toteuttamiseksi. Tavoitteena on ollut löytää vesistön eri käyttäjäryhmiä yhteisesti tyydyttäviä keinoja, joista on hyötyä useille eri toiminnoille. Järvellä jo vuosia tehty vesikasvillisuuden niittäminen hidastaa järven umpeenkasvua, mutta sen lisäksi tarvitaan myös muita keinoja järven umpeen kasvun estämiseksi. Järvellä kauan puhuttanut kesävedenkorkeuden nosto on nähty hyväksi keinoksi estää umpeen kasvu ja parantaa niin asukkaiden kuin linnuston olosuhteita järvellä. Vedenkorkeuden nostosta aiheutuu kuitenkin haittaa maanviljelylle eikä sitä voida nykyisillä patorakenteilla toteuttaa. Vedenkorkeuden nostaminen ei näytä lähitulevaisuudessa mahdolliselta, ellei hankkeelle saada laajempaa kannatusta ja hankkeelle löydy luvanhakijaa. Vedenkorkeuden noston sijaan kiireellisempänä kunnostustoimenpiteenä nähdään virtausaukkojen ja avovesilampareiden kaivaminen järven itä- ja mahdollisesti pohjoispäähän, mikä on saanut laajemmin hyväksyntää paikallisten keskuudessa. Myös mm. kalateiden rakentamista, lietteen poistoa ja lasku-uomien perkausta pidetään tärkeinä kunnostustoimenpiteinä

Sex vägar till hållbarhet: utgångspunkter för främjande av en systematisk omställning till hållbarhet i Finland

Den globala rapporten om hållbar utveckling visar att vi gör framsteg i fråga om de globala målen för hållbar utveckling enligt Agenda 2030, men att det går alldeles för långsamt. Ojämlikheten ökar, klimatförändringarna förvärras, den biologiska mångfalden minskar och avfallsmängderna fortsätter att öka. Bakom dessa fenomen finns många faktorer som påverkar varandra. Men det går att vända riktningen, förutsatt att de ömsesidiga beroendeförhållandena identifieras och en övergripande förändring i en hållbar riktning åstadkoms.202

Six paths towards sustainability: a toolkit to promote a systemic transformation towards sustainable development in Finland

The Global Sustainable Development Report shows that we are heading towards the sustainable development goals of Agenda 2030, but much too slowly. Inequality is increasing, climate change is advancing, biodiversity is decreasing, and waste volumes are growing. These phenomena are affected by several interconnected factors. However, we can change course if we identify the interlinkages between the aforementioned problems and steer our societies comprehensively in a more sustainable direction.202

Kuusi polkua kestävyyteen: evästykset systeemisen kestävyysmurroksen edistämiseksi Suomessa

Globaali kestävän kehityksen raportti osoittaa, että etenemme kohti Agenda2030:n kestävän kehityksen tavoitteita, mutta aivan liian hitaasti. Eriarvoisuus kasvaa, ilmastonmuutos etenee, biodiversiteettikato ja jätteiden määrä lisääntyvät edelleen. Näiden ilmiöiden taustalla on monia toisiinsa vaikuttavia tekijöitä. Suunta on kuitenkin käännettävissä, jos keskinäiset riippuvuudet tunnistetaan ja yhteiskuntajärjestelmissä saadaan luotua kokonaisvaltainen murros kestävään suuntaan.202

Sex vägar till hållbarhet : utgångspunkter för främjande av en systematisk omställning till hållbarhet i Finland

Den globala rapporten om hållbar utveckling visar att vi gör framsteg i fråga om de globala målen för hållbar utveckling enligt Agenda 2030, men att det går alldeles för långsamt. Ojämlikheten ökar, klimatförändringarna förvärras, den biologiska mångfalden minskar och avfallsmängderna fortsätter att öka. Bakom dessa fenomen finns många faktorer som påverkar varandra. Men det går att vända riktningen, förutsatt att de ömsesidiga beroendeförhållandena identifieras och en övergripande förändring i en hållbar riktning åstadkoms