Rupilisko metsissämme - Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen tiedottamisen arviointi

Rupilisko (Triturus cristatus) on Suomessa erittäin uhanalainen salamanterieläin. Sen elinympäristöt sijoittuvat pääasiassa Itä-Suomeen ja Ahvenanmaalle. Pohjois-Karjalan ELY-keskus edisti lajin suojelua kahden LIFE-hankkeen keinoin vuosien 2003–2008 aikana. Suojelutyö sai jatkoa, kun ELY-keskuksen hanke ”Ilmastonmuutos metsässä – rupilisko huippumalliksi, METSO turvaverkostoiksi” valittiin yhdeksi metsäluonnon monimuotoisuuden yteistoimintaverkostohankkeeksi. Opinnäytetyössä selvitettiin ELY-keskuksen tiedottamista ja sen vaikuttavuutta METSO-yhteistoimintaverkostohankkeessa. ELY-keskus oli tiedottanut hankkeesta kirjeitse maanomistajille ja järjestänyt kaksi koulutuspäivää metsätoimihenkilöille. Kirje oli lähetetty niille maanomistajille, joiden mailla oli rupiliskon elinympäristöjä. Se sisälsi maanomistajakohtaisten tila- ja elinympäristötietojen lisäksi yleistä tietoa lajista ja sen suojeluvaihtoehdoista. Metsätoimihenkilöille järjestetyillä koulutuspäivillä pyrittiin lisäämään tietoa lajista ja antamaan valmiudet rupiliskon suojelun edistämiseksi. Työ toteutettiin haastattelemalla viittä maanomistajaa ja kuutta metsätoimihenkilöä. Tutkimuksen avulla saatiin tietoa tiedottamisen onnistumisesta ja kehittämisen kohteista. Hankkeen tiedottamista pidettiin pääosin onnistuneena, ja tiedottamisen kohderyhmät saivat lajin suojelun kannalta tarpeellista tietoa ja koulutusta. Tiedottamiseen annettiin myös kehitysehdotuksia. Esimerkiksi maanomistajat halusivat henkilökohtaisen yhteydenoton ennen kirjettä ja metsätoimihenkilöt toivoivat yleistä tietopakettia, jossa käsiteltäisiin lajin suojelumahdollisuuksia ja metsien käsittelyä rupiliskokohteilla.The Great Crested Newt (Triturus cristatus) is considered a critically endangered species in Finland. It resides mainly in Eastern Finland and Åland. North Karelia Centre for Economic Development, Transport and the Environment (later ELY Centre) has contributed to species protection via two European Union’s LIFE programs during 2003–2008. The conservation process was continued with a new program when Climate Change in Forests – Great Crested Newt as a Top Model, METSO as Safety Network was chosen as one of the cooperation network projects in the METSO programme, aiming to enhance forest biodiversity. The major objective of this thesis was to evaluate the communications process of ELY Centre and its impressiveness in the METSO cooperation network project. ELY Centre sent information by mail to landowners whose forest properties include Great Crested Newt’s habitats. Letters included information about the existence of Great Crested Newt in their forest properties and facts about the species. For forest specialists, ELY Centre arranged two training days concerning the protection of Great Crested Newt. The aims of the course were to give information about the species and know-how to promote its protection. The material was collected by interviewing five landowners and six forestry specialists. The thesis shows facts how the communications process has succeeded and points out areas which need improvement. Most parts of the communications process were successful. Landowners thought that a better way of making the first contact is a more personal approach whilst forest specialists wished for an information package concerning species conservation possibilities and forest management in areas where Great Crested Newt is found

Nordic Materials – Launching and developing network operations in Finland

Huhtikuussa 2011 Mikkelin Ammattikorkeakoulussa aloitettiin Nordic Materials verkostotoiminnan ja palveluiden käynnistämistä sekä kehittämistä tutkiva pilotjakso. Mikkelin Ammattikorkeakoulun lisäksi verkostotoimintaa ovat käynnistämässä ja kehittämässä norjalainen suunnittelutoimisto, ranskalainen tutkimuslaitos sekä tanskalainen kehitystaho. Diplomityön aluksi käydään läpi yhteistyöorganisaatioita, verkostopalveluiksi suunniteltuja toimintoja. Organisaatioiden ja palveluiden esittelyn jälkeen työssä selvitetään kirjallisuuden perustuen kuinka, luovuus, teollinen muotoilu sekä tekninen osaaminen liittyvät tuotekehitys- ja innovointiprosesseissa toisiinsa. Lisäksi työn kirjallisuusosiossa tarkastellaan perinteisen suoraviivaisen yrityskulttuurin ja luovuuteen kannustavan toimintakulttuurin ja välisiä kulttuurieroja sekä selvitetään kuinka organisaatioiden luovuutta ja innovaatiotoimintaa voidaan lisätä. Työssä pyritään myös selvittämään verkostotoimintaan panostamisen hyötyjä ja siitä kumpuavia mahdollisuuksia yrityksien näkökulmasta. Työn empiirisessä osiossa selvitetään Mikkelin Ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sekä Nordic MaterialsTM verkostopalveluiden mahdollisuuksia toimia yhtenäisenä palvelukokonaisuutena. Tarkoituksena on lisätä Mikkelin Ammattikorkeakoulun tarjoamien TKI-palveluiden kiinnostavuutta ja hyötyä yrityksien tuotekehitys- ja innovointiprojektien läpiviemisessä. Diplomityön pää-asiallisena tarkoituksena on toimia alustavana selvityksenä kaksivuotisen yhteistyöhankkeen aloittamiselle. Työn lopussa vertaillaan mahdollisia rahoitusvaihtoehtoja hankkeen käynnistämiseksi. Hanke on tarkoitus saada alkamaan vuonna 2012 ja sen olisi tarkoitus kestää vuodelle 2014 asti. Varsinaisen hankkeen tarkoituksena on juurruttaa Nordic Materials verkostopalvelut kiinteäksi osaksi Mikkelin Ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopalvelutoimintaa sekä perustaa Mikkeliin luovuutta ja kehitystyötä tukeva, fyysisiä näytteitä sisältävä materiaalikirjasto.Mikkeli University of Applied Sciences started a pilot-period to research possibilities to launch and develop Nordic Materials network and services on the April 2011. Together with Mikkeli University of applied sciences a design centre from Norway, research organisations from France and Denmark are planning to start service operations network called Nordic Materials. Services of the planned cooperative services are linking fields of industrial design and materials science closely together. In the beginning of my thesis I am introducing shortly the members of the cooperative network and the services. After the short introduction of the members and the services starts the theoretical part of my thesis. On the theoretical part I am writing, based on the literature research, how creativity, industrial design and technical knowledge are linked together in the product development and innovations processes. Together with these issues I am researching differences between the traditional organisation culture and the organisation culture that encourages to the creativity. After these issues I write how organisations can increase their potential for creativity and innovations. I also write about the benefits of the networking and the possibilities that the networking creates for the enterprises. The empirical part of my thesis concentrates to research the possibility of including these new Nordic Materials services to the research, development and innovation services on the Mikkeli University of Applied Sciences. During the research these new services gathered positive feedback and awoke interest on the several different organisations. Increasing cooperation with different organisations and companies creates more project study possibilities for the students of Mikkeli University of Applied Sciences. One of the goals of the thesis is to serve as a pre-study when the two years Nordic Materials project is planned and launched. Last part of the thesis concentrates to European Union funding programs and the preliminary plans that has been made for the project. The target of the two years project would be to make these Nordic Materials services as a permanent part of the research, development and innovation services of the Mikkeli University of Applied sciences and to found a material library to Mikkeli

MIRACLE Handbook : Guidelines for Mixed Reality Applications for Culture and Learning Experiences

Siirretty Doriast

Amount of external CME in groups of specialties: a nation-wide survey among Finnish doctors

<p>Abstract</p> <p>Background</p> <p>Continuing medical education (CME) is an integral part of continuing professional development and a prerequisite for good quality in health care. We aimed to describe and analyse the number of days spent in formal CME outside the workplace by specialty among Finnish doctors of working age.</p> <p>Findings</p> <p>The number of days in formal CME outside the workplace in 2005 reported by specialists was obtained from an annual postal survey, conducted by the Finnish Medical Association in March 2006, of all working-age doctors. Those who had attained their specialist degree before 2005 were included in the study. The 49 specialties were re-categorised into 15 groups. The mean reported number of days and 95% confidence intervals were calculated. Differences were analysed by Poisson regression adjusted for relevant covariates.</p> <p>The response rate to the question about CME was 70.2% (7,374) among specialists. The median age (interquartile range) of the respondents was 49 years (from 44 to 55 years), and 51.7% (3,810) were female. The mean reported number of days in CME was 8.8 (95% CI 8.7-9.0). Neurologists and surgery specialists participated in CME the most frequently (10.3 and 10.4 days) and ophthalmologists the least (7.6 days). In comparison with anaesthesiology and intensive care specialists, most specialists reported having significantly more formal CME, and no group reported having less.</p> <p>Conclusions</p> <p>Significant variation was observed, and we therefore suggest studies seeking to account for this variation.</p> <p>The results have originally been published in Finnish in the Finnish Medical Journal.</p

The effect of vernal solar UV radiation on serum 25-hydroxyvitamin D concentration depends on the baseline level : observations from a high latitude in Finland

Humans obtain vitamin D from conversion of 7-dehydrocholesterol in the skin by ultraviolet B (UVB) radiation or from dietary sources. As the radiation level is insufficient in winter, vitamin D deficiency is common at higher latitudes. We assessed whether vernal solar UVB radiation at latitudes 61 degrees N and 67 degrees N in Finland has an impact on serum 25-hydroxyvitamin D [S-25(OH) D] concentrations. Twenty-seven healthy volunteers participated in outdoor activities in snow-covered terrain for 4-10 days in March or April, with their face and hands sun-exposed. The personal UVB doses and S-25(OH) D levels were monitored. A mean UVB dose of 11.8 standard erythema doses (SED) was received during an average of 12.3 outdoor hours. The mean S-25(OH) D concentration in subjects with a baseline concentration below 90.0 nmol/L (n=13) increased significantly, by 6.0 nmol/L from an initial mean of 62.4 nmol/L (pPeer reviewe

Spatially varying peatland initiation, Holocene development, carbon accumulation patterns and radiative forcing within a subarctic fen

High latitude peatlands act as globally important carbon (C) sinks and are in constant interaction with the atmosphere. Their C storage formed during the Holocene. In the course of time, the aggregate effect of the C fluxes on radiative forcing (RF) typically changes from warming to cooling, but the timing of this shift varies among different peatlands. Here we investigated Holocene peatland development, including vegetation history, vertical peat growth and the lateral expansion of a patterned subarctic fen in northern Finland by means of multiple sampling points. We modelled the Holocene RF by combining knowledge on past vegetation communities based on plant macrofossil stratigraphies and present in situ C flux measurements. The peatland initiated at ca. 9500 calibrated years Before Present (cal yr BP), and its lateral expansion was greatest between ca. 9000 and 7000 cal yr BP. After the early expansion, vertical peat growth proceeded very differently in different parts of the peatland, regulated by internal and external factors. The pronounced surface microtopography, with high strings and wet (larks, started to form only after ca. 1000 cal yr BP. C accumulation within the peatland recorded a high degree of spatial variability throughout its history, including the recent past. We applied two flux scenarios with different interpretation of the initial peatland development phases to estimate the RF induced by C fluxes of the fen. After ca. 4000 cal yr BP, at the latest, the peatland RF has been negative (cooling), mainly driven by C uptake and biomass production, while methane emissions had a lesser role in the total RF. Interestingly, these scenarios suggest that the greatest cooling effect took place around ca. 1000 cal yr BP, after which the surface microtopography established. The study demonstrated that despite the high spatial heterogeneity and idiosyncratic behaviour of the peatland, the RF of the studied fen followed the general development pattern of more southern peatlands. Holocene climate variations and warm phases did not seem to induce any distinctive and consistent peatland-scale patterns in C accumulation, whereas our data suggests that the changes in vegetation related to autogenic succession were reflected in the C accumulation patterns and RF more clearly. (C) 2020 Elsevier Ltd. All rights reserved.Peer reviewe

Kiintoaineen eroosio ja sedimentaatio virtavesissä - luonnollisesta prosessista virtavesien ongelmaksi

Valuma-alueiden eroosio ja vedessä kulkeutuvan kiintoaineen sedimentaatio ovat luonnollisia prosesseja virtavesissä. Ne ylläpitävät virtavesien elinympäristöjen monimuotoisuutta. Ihmistoiminta, erityisesti maankäyttö, on kuitenkin merkittävästi lisännyt eroosiota ja hienon kiintoaineksen määrää virtavesissä, millä on lukuisia haitallisia vaikutuksia virtavesien ekosysteemeihin. Tässä kirjallisuuskatsauksessa kuvataan virtavesien luontaisen sekä ihmistoiminnan muuttaman kiintoaineen eroosion ja sedimentaation merkitystä virtavesissä. Katsauksessa käsitellään liiallisen kiintoainekuormituksen ja sedimentaation vaikutuksia virtavesien perustuotantoon ja vesikasvillisuuteen, pohjaeläimiin, kaloihin sekä mikrobeihin ja hajotusprosesseihin. Lisäksi käsitellään kiintoainekuormituksen ja sedimentaation arvioinnin ja vesienhoidon kannalta keskeisiä seuranta-, vesiensuojelu- ja kunnostusmenetelmiä sekä tutkimustarpeita

Baltic herring as nutrition – Risk-benefit analysis

Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, onko silakansyönnistä enemmän terveyshyötyä kuin -haittaa Suomessa ja millainen tilanne on eri ikäryhmissä. Aiemmat hyöty-riskiarviot ovat osoittaneet, että kalansyönti on yleensä terveellisempää kuin sen syömättä jättäminen. Tämä johtuu erityisesti kalan terveellisistä omega-3-rasvahapoista. Kuitenkin iso osa hyödyistä tulee aikuisille, joilla on suurentunut sydäntautiriski, ja osa mahdollisista haitoista tulee lapsille hammasvaurioiden ja muiden kehityshäiriöiden riskinä. Eviran toimeksiantona, yhteistyössä THL:n kanssa on vuoden 2014 aikana tehty hyöty-haitta-analyysi, jossa on tarkasteltu nimenomaan eri ikäryhmiä erikseen nykyisen kalankäytön mukaan. Tulokset perustuvat Taloustutkimuksen tekemän kyselyn aineistoon vuodelta 2013, jonka pohjalta on tehty varsinainen terveysvaikutusten tarkastelu. Tulokset ilmaistiin käyttäen haittapainotettuja elinvuosia (Disability Adjusted Life Year DALY) eli yksi DALY vastaa yhtä menetettyä tervettä elinvuotta. Hyödyllisistä ravintoaineista raportissa tarkasteltiin omega-3-rasvahappoja, eikosapentaeenihappoa (EPA) ja dokosaheksaeenihappoa (DHA) sekä D-vitamiinia. Silakassa esiintyvistä terveydelle haitallisista ympäristömyrkyistä tarkasteltiin dioksiineihin luettavia yhdisteitä, joihin kuuluvat polyklooratut dibentso-p-dioksiinit ja polyklooratut furaanit sekä dioksiininkaltaiset polyklooratut bifenyylit (PCB:t). Tulosten mukaan silakansyönti aiheuttaa Suomessa noin 11 (95 % luottamusväli LV 0 – 54) DALY kehityshäiriöistä (hammasvaurio) johtuvaa haittapainotettua elinvuotta (DALY), jotka kaikki kohdistuvat lapsiin äidin välityksellä raskausajan ja imetyksen kautta. Lisäksi silakansyönti aiheuttaa noin 12 (95 % LV 1.7 – 56) DALY dioksiinien aiheuttaman syöpäriskin kautta koko väestössä. Yli 50-vuotiailla naisilla ja varsinkin miehillä silakansyönnin terveyshyödyt ovat selkeästi suuremmat kuin terveyshaitat. Suurimmat terveyshyödyt saadaan sydäntautia ja sydänkuolleisuutta vähentävästä vaikutuksesta, noin -688 (95 % LV -2126 – -41) DALY/vuosi. Tulosten mukaan silakan syönti on vähentynyt väestössä niin paljon, että nykyiset suomalaiset kalan yleiset syöntisuositukset ovat riittävät suojaamaan väestöä dioksiinien ja dioksiinien kaltaisten yhdisteiden aiheuttamilta terveyshaitoilta. Hyöty-haitta-analyysissä tulisi kuitenkin tulevaisuudessa arvioida myös muiden rasvaisten kalojen keräämien ympäristömyrkkyjen kumulatiivisia terveysvaikutuksia ja yleisten syöntisuositusten riittävyyttä.Syftet med denna undersökning var att utreda om konsumtion av strömming från Östersjön ger mer hälsofördelar än hälsoskador i Finland och hurdant läget i olika ålderskategorier är. Tidigare nytta/riskvärderingar har visat att det i allmänhet är hälsosammare att äta fisk än att låta bli att göra det. Det beror särskilt på de hälsosamma omega-3-fettsyrorna i fisken. En stor del av fördelarna tillkommer ändå vuxna personer med förhöjd risk för hjärtsjukdomar och en stor del av skadorna tillkommer barn i form av risk för skador på tänderna och andra utvecklingsstörningar. På uppdrag från Evira och i samarbete med THL har under året 2014 gjorts en nytta/riskanalys, där man uttryckligen granskat olika ålderskategorier skilt för sig i ljuset av den nuvarande konsumtionen av strömming. Resultaten bygger på ett enkätmaterial som Taloustutkimus inhämtat år 2013. Utgående från detta material har sedan den egentliga granskningen av hälsoeffekterna gjorts. Resultaten angavs i form av funktionsjusterade levnadsår (Disability Adjusted Life Year DALY). För de nyttiga näringsämnenas del granskades i rapporten omega-3-fettsyrorna eikosapentaensyra (EPA) och dokosahexaensyra (DHA) och vitamin D. Av de hälsovådliga miljögifterna som förekommer i strömming granskades dioxiner, polyklorerade dibenzo-p-dioxinerna och plyklorerade dibenzofuranerna jämte dioxinliknande polyklorerade bifenylerna (PCB). Resultaten visar att konsumtion av strömming i Finland orsakar cirka 11 (95 % förtroende intervall , FI 0-54) funktionsjusterade levnadsår (DALY) som beror på utvecklingsstörningar (tandskada) och som alla via modern drabbar barn under graviditeten och amningen. Konsumtion av strömming medför också cirka 12 (95 %, FI 1,7-56) DALY via den cancerrisk som dioxinerna orsakar i hela befolkningen. Hos över 50 åriga kvinnor och framförallt män är fördelarna av att äta strömming klart större än hälsoskadorna. De största hälsofördelarna kommer av att risken för hjärtsjukdomar och dödligheten i hjärtsjukdomar minskar, cirka -688 (95 %, FI -2126 -41) DALY/år. Enligt resultaten konsumtion av strömming I Finland har sjunkit till en så låg nivå , att de nuvarande allmänna rekommenderade intagen av fisk konsumtion är tillräckliga för att skydda befolkningen mot hälsoskador av dioxiner eller dioxinlika föreningar. I risk-nytta-analys i framtiden bör ändå utvärderas totala hälsoeffekter av olika miljögifter i andra feta fiskarter ock kolla lämpligheten av rekommendationer av fisk konsumtion.The objective of this study was to determine whether the benefits of eating Baltic Sea herring exceed the risks in Finland, and what the situation is in different age groups. Previous risk-benefit analyses have shown that eating fish is in general healthier than not eating fish. This is particularly due to the healthy omega 3 fatty acids of fish. However, the benefits are largely enjoyed by adults with an elevated risk of heart disease, while children suffer the majority of the risks in the form of dental problems and other developmental disorders. In the riskbenefit analysis carried out to the order of Evira in collaboration with THL during 2014, different age groups were specifically considered separately in the light of current fish consumption. The results are based on the survey of the consumption of Baltic herring conducted by Taloustutkimus in 2013, which was used as the basis for the actual analysis of health effects. The results were expressed as Disability Adjusted Life Years (DALY). Omega-3 fatty acids eicosapentaenoic acid (EPA) and docosahexaenoic acid (DHA) as well as vitamin D were analysed in the report as beneficial nutrients. As far as environmental toxins harmful to health are concerned, Baltic herring were analysed for compounds classified as dioxins, which include polychlorinated dibenzo-p-dioxins and polychlorinated dibenzofurans, as well dioxin-like biphenyls (PCB). According to the results, in Finland eating herring causes ca. 11 (95% confidence interval, CI 0-54) Disability Adjusted Life Years (DALYs) resulting from developmental disorders (dental damage); these affect children via the mother during pregnancy and breastfeeding. In addition, eating herring causes a ca. 12 (95%, CI 1,7-56) DALY cancer risk due to dioxins in the entire population. The health benefits of eating herring clearly exceed risks to health for women and particularly men after the age of 50 years. The greatest health benefits result from the reduction in heart disease and heart-related fatality, ca. –688 (95%, CI -2126 -41) DALY/year. The results show that the consumption of Baltic herring has decreased in Finland to a low level and that the current common dietary advices on fish consumption are adequate to protect the population against the adverse health effects of dioxins and dioxin-like compounds. However, in risk benefit analysis in future it is important to estimate the total health effects of different environmental pollutants and of other fatty fish, and the sufficiency of dietary advices on fish consumption