Varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen vastasyntyneen tehostetussa hoidossa: Opas henkilökunnalle

Opinnäytetyön tarkoituksena on tehdä selkeä ja hyödyllinen opas varhaisesta vuorovaikutuksesta Länsi-Pohjan keskussairaalan vauvalan henkilökunnalle. Opasta voidaan käyttää jokapäiväisessä hoitotyössä. Tavoitteena on saada oppaan avulla hoitajat tietoiseksi varhaisen vuorovaikutuksen merkityksestä vauvan ja vanhempien välillä. Varhaisella vuorovaikutuksella on kauas kantoisia vaikutuksia lapsen kasvuun ja kehitykseen. Opinnäytetyö toteutettiin projektina. Projektin raportissa käsitellään kiintymyssuhteen kehitystä, sen tekijöitä, tukemista sekä ohjaamista vastasyntyneen hoitotyössä. Teoriaosuuteen etsittiin tietoa kirjallisuudesta, tutkimuksista, internetistä, artikkeleista, eri tietokannoista ja tietoa saatiin myös Länsi-Pohjan keskussairaalan lastenosastolta. Oppaassa käsitellään kiintymyssuhdeteoriaa, kumppanuusmallin mukaista yhteistyötä vanhempien kanssa, kenguruhoito, sekä imetys. Oppaasta löytyy myös tarkistuslista, josta hoitohenkilökunta voi tarkistaa työvuoron aikana huomioitavat asiat varhaisen vuorovaikutuksen kannalta. Henkilökunnan opas on tehty yhteistyössä Länsi-Pohjan keskussairaalan osasto 1B henkilökunnan kanssa. Opas on kirjoitettu heidän toiveitansa kuunnellen. Opinnäytetyöprosessin tuloksena syntynyttä opasta voidaan hyödyntää osastolle tulevien uusien työntekijöiden perehdyttämiseen ja ohjaukseen.The objective for this thesis is to produce a guide for the staff in Länsi-Pohja central hospital 1B ward. The aim is to gain awareness among the nurses of the importance of early interaction between the baby and the parents. Early interaction has far-reaching effects on the growth and development of the child. This thesis is conducted as a project which report deals with the development of attachment, its factors and supporting as well as guiding the nursing of newborns. The information for the theoretical framework was conducted by gathering data from literature, surveys, the internet, articles, various databases and from the Länsi-Pohja central hospital children's department. The guide goes through attachment theory, partnership model, kangaroo care and breast-feeding. The guide also includes a checklist which the medical staff can utilize for checking the actions they can make during the work shift in terms of early interaction. Personnel Manual is made in co-operation with the Länsi-Pohja central hospital ward 1B staff. The guide is written while listening to their wishes. As a result of the thesis process, the guide can be utilized for future new employees as department orientation and guidance

Text-Bild-Beziehungen in Produktprospekten

I avhandlingen behandlas text-bild-relationer i produkt-broschyrer. I det föreliggande arbetet behandlas de som en egen reklamsort, vilken avviker från annan reklam genom att den bl.a. innehåller mer produktinformation. Som material för undersökningen används tre tyska och en schweizisk broschyr. Syftet med avhandlingen är att undersöka vilka slags text-bild-relationer som förekommer i materialet. Även reklamspråket och broschyrernas uppbyggnad undersöks. Teoridelen består av tre huvudkapitel. Det första kapitlet behandlar reklam och reklamspråk. Reklamen spelar en stor roll i dagens samhälle och påverkar på så vis även språket. Det andra kapitlet behandlar text och bild och deras olika funktioner samt bilder som kommunikation. Det tredje kapitlet presenterar text-bild-relationer enligt några forskare. För undersökningen av text-bild-relationerna används en modell av Gabriele Bechstein. Av undersökningen framgår att bilderna dominerar i broschyrerna. Alla broschyrer innehåller helsidesbilder samt många mindre bilder. I det undersökta materialet har text och bild nästan alltid ett klart sammanhang. Textavsnitten är rika på information och av varierande längd. Språket i broschyrerna är inte fackspråkligt, trots att även facktermer används. Av undersökningen framgår att den största ordklassen i broschyrernas rubriker är substantiv, följt av verb, adjektiv samt pronomen, vilket stämmer överens med teorin för reklamspråket.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Mid-term evaluation of the City of Helsinki's participatory budgeting OmaStadi 2018-2019

Helsingin kaupungin osallistuva budjetointi (OmaStadi) on kunnianhimoinen ja uskalias hanke, jossa kaupunkilaiset saavat ehdottaa ideoita ja äänestää miten 4,4 miljoonaa euroa jaetaan kaupungin kehittämiseksi. Arviomme mukaan hankkeen alkutaival on toteutunut varsin onnistuneesti mutta tulevaisuudessa on hyvä kiinnittää huomiota seuraaviin toteutuksen osa-alueisiin: toimeenpanon riittävä läpinäkyvyys ja dialogisuus, syrjään jäävien ryhmien nykyistä parempi osallisuus, prosessin virtaviivaisuus, viestinnän sujuvuus ja ehdotusten pelisääntöjen selkeys kaupunkilaisille. Jotta mainittuihin seikkoihin tartuttaisiin, esitämme tutkimuksemme perusteella seuraavat seitsemän suositusta: 1. Toimeenpanon läpinäkyvyyttä ja dialogisuutta voisi kehittää vuosisuunnitelmalla sekä parantamalla OmaStadi-alustaa. Vuosisuunnitelmaan tulisi selkeästi merkitä avoimen kehittämisen vaiheet. OmaStadi-alustan toimivuutta olisi mahdollista parantaa käyttäjätestauksella sekä käyttäjien kanssa tehtävällä yhteiskehittämisellä. Kerätyn datan tulisi olla kaikille avoimesti saatavilla. Parhaiten toimivia osia voisi edelleen hioa osallisuuden “hittituotteiksi”. OmaStadi Raksojen saama, pääosin positiivinen, palaute tarjoaa hyvän lähtökohdan yhteiskehittämistilaisuuksien jatkojalostamiselle. 2. Syrjään jäävien ryhmien osallisuuden tukemisesta kannattaisi tehdä erillinen selvitys. Selvitykseen voisi koota parhaita käytäntöjä syrjään jäävien ryhmien aktivoinnista kotimaisissa ja ulkomaisissa osallistuvan budjetoinnin ja osallistuvan demokratian hankkeissa. 3. OmaStadi-prosessia tulisi parantaa ja virtaviivaistaa mahdollisimman monen idean etenemiseksi äänestykseen. Virkamiesten tekemän karsintavaiheen tilalle voitaisiin etsiä muita ratkaisuja, kuten avoimet asukasfoorumit, joissa kaupunkilaiset ja virkamiehet yhdessä työstävät ja arvioivat ehdotuksia, tai ehdotus- ja suunnitteluvaiheen yhdistäminen ja varsinaisen karsinnan tekeminen myöhemmin prosessissa. 4. Osallisuuden ekosysteemiä tulisi kehittää dynaamisesti ja vuorovaikutteisesti niin kaupunkiorganisaation sisällä kuin sen ulkopuolellakin. Kaupungin sisäisessä yhteistyössä kehitettävää on kaupunginkanslian ja toimialojen välisessä viestinnässä. Samalla tulisi selventää OmaStadin roolia suhteessa muuhun asukasosallisuuteen, esimerkiksi aluesuunnitelmiin. Yritysnäkökulma olisi syytä ottaa nykyistä paremmin huomioon, samoin selventää järjestöjen ja yhdistysten roolia budjetointiprosessissa. 5. Ehdotusten pelisäännöt tulisi kommunikoida selvemmin ja budjetoinnin kohdistamista vuosittain vaihtuviin teemoihin tulisi harkita. Karttapohjaisen havainnollistamisen ja esimerkkien avulla voitaisiin selkeyttää, minkälaiset ehdotukset ovat mahdollisia ja mitä on jo tekeillä kaupungin toimesta. Kohdentamalla budjetointi jatkossa osittain tai kokonaisuudessaan teemoihin, kuten ekologisiin innovaatioihin tai erityisryhmien tarpeisiin, voitaisiin tehostaa uusien ratkaisujen löytämistä strategisesti tärkeisiin kysymyksiin. 6. Arvioinnista kannattaisi tehdä pysyvä osa OmaStadin toteuttamista ja kehittämistä. Sisäisen evaluoinnin lisäksi voisi harkita hankkeen kokonaiskuluista 1–5 % suuruisen määrärahan osoittamista ulkopuolisen arvioinnin toteuttamiseen vuosittain. Arviointia kannattaa toteuttaa eri kanavia pitkin hyödyntäen ja koordinoiden esimerkiksi opinnäytetöitä. 7. Kaupunkilaisilta kerättyjä ideoita tulisi hyödyntää monipuolisesti ja innovatiivisesti. Olisi syytä varmistaa, että kerätyt ehdotukset ja suunnitelmat arkistoidaan ja tehdään avoimesti saataviksi. Myös toteuttamatta jääneet ideat tulisi nähdä arvokkaana tietoresurssina ja ideapankkina, josta voidaan etsiä uusia ratkaisuja tai kehittää kestävää kaupunkikehitystä tukevia indikaattoreita. Läpinäkyvyyden, dialogisuuden ja syrjään jäävien ryhmien aseman parantamiseksi sekä käyttäjätestausta ja selvitystyötä varten tulisi varata lisäresursseja. Mikäli nykyinen ehdotusten karsintavaihe korvataan avoimella asukasfoorumilla, riskinä on, että foorumeiden kokoonpano politisoituu ja osaltaan raskauttaa budjetointiprosessia. Vaarana on myös, että eri alueilla jo valmiiksi aktiiviset kaupunkilaiset alkavat ohjailla prosessia, koska heillä on enemmän kokemusta tämänkaltaisista toimintamalleista. Erilaisten osallisuusmallien toimivuutta kannattaisi kokeilla riskit mielessä pitäen. OmaStadin suhteessa kaupungin muihin osallisuus- ja suunnitteluprosesseihin on jännite, jonka purkaminen vaatii keskusteluja ja prosessointia kaupunginkanslian ja toimialojen välillä. Teemoihin kohdistetuista budjetoinneista on maailmalta myönteisiä kokemuksia, mutta hintana on, että kaupunkilaisilla ei tämän jälkeen ole mahdollisuutta esittää mitä tahansa tärkeäksi kokemaansa ideaa. Ratkaisuna voisi olla rajatun budjettiosuuden jakaminen temaattisesti. Mikäli osallistuvaan budjetointiin liitetään pysyvänä osana arviointi, tutkimus ja kehitystyö, tämä lisää kustannuksia ja pahimmillaan monimutkaistaa budjetointiprosessin toteuttamista. Arvioinnin tavoitteista ja lähtökohdista tulisikin sopia yhdessä järjestävän osapuolen kanssa siten, että tarkasteluun nostetaan kaikkein haasteellisimmat kysymykset. Tutkimusta voidaan tukea pienin kustannuksin avaamalla hankkeen data laajasti kaikkien käyttöön. Tutkimukseen ja kehitystyöhön kannattaa investoida myös ratkaisujen kehittämiseksi edessä oleviin haasteisiin, kuten suuren ehdotusaineiston analyysiin ja hallintaan

Kystikerkoosi naudoissa ja lihantarkastuksen yksinkertaistaminen – riskinarviointi

Kystikerkoosi naudoissa – lihantarkastuksen yksinkertaistaminen -hankkeen taustalla on komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/627, joka antaa mahdollisuuden luopua nautojen lihantarkastuksessa tehtävistä puremalihasten (poskilihasten) viilloista. Mahdollisuus tällä tavalla keventää lihantarkastusta nosti esiin tarpeen tarkastella Suomen perusteiden riittävyyttä. Poskilihasviillot tehdään ihmisten tenioositautia aiheuttavan naudan kystikerkoosin eli Taenia saginata -heisimadon loisrakkuloiden havaitsemiseksi. Hankkeen tavoitteena oli 1) kartoittaa ihmisten ja nautojen taudille altistavia tekijöitä, 2) arvioida ihmisten altistumista T. saginata -heisimadolle Suomessa ja 3) selvittää T. saginata -heisimadon esiintyvyyttä suomalaisissa teurasnaudoissa. Suomalaisista teurastamoista otettiin vuosina 2020 ja 2021 hanketta varten tarkemmin analysoitavaksi 793 naudan poski- ja sydänlihasnäytettä. Lisäksi tutkittiin kolme tavanomaisesta lihantarkastuksesta lähetettyä epäilynäytettä. Yksikään näyte ei sisältänyt loisrakkuloita. Saman ajanjakson aikana teurastamoiden hankkeeseen kuulumattomassakaan lihantarkastuksessa ei havaittu loisrakkuloita. Kystikerkoosin esiintyvyydeksi suomalaisissa teurasnaudoissa arvioitiin 0,004 % (mediaani, 95 % todennäköisyysväli 0,0001–0,02 %). Riskinarvioinnin tulosten perusteella kystikerkoosi on erittäin harvinainen tauti suomalaisissa naudoissa, ja loisrakkuloiden aiheuttama riski kuluttajalle on hyvin pieni. Poskilihasviilloista luopuminen ei käytännössä lisäisi suomalaisten altistumista T. saginata -heisimadolle

Costs and Risk Assessment of the Health Effects of the Food System

The project Costs and Risk Assessment of the Health Effects of the Food System employed biological, chemical and nutritional examples to investigate the health and economic risks of food and nutrition in Finland and the cost effectiveness of controls. The project explored the causes and consequences of the health risks associated with food in Finland and sought appropriate risk-management measures. The onset of foodborne health hazards can be slow, and therefore even strong efforts to control them at the population level may take years or decades. Based on the project results, several proposals for action were presented, the most important of which are to: 1. deepen and broaden the risk assessment of the public health impact of the food system to compare different health risks, 2. undertake cost–benefit analyses of food control and health care and 3. to study policy instruments for change. Food contributes significantly to the health of the population, which can be influenced by nutrition and food safety. According to the project results, the main burden of disease (BoD) was caused by the inadequate consumption of fruit and vegetables and the excessive intake of salt and saturated fats, resulting in disease burdens of 36,000, 29,000, 32,000 and 9,200 disability-adjusted life years (DALYs)/year, respectively. Reducing the intake of salt and saturated fats in particular would be a cost-effective way to reduce the BoD. Despite the relatively high level of food hygiene achieved in Finland, up to thousands of foodborne infections occur every year, and food contaminants increase the BoD on consumers. Of the biological food hazards, Listeria caused the largest BoD, about 670 DALYs annually. Of the chemical hazards, lead caused the largest BoD, about 570 DALYs annually. Most of the control costs are borne by food businesses. Therefore, the scenarios that most affect businesses also have the greatest financial impact.This publication is part of the implementation of the Government Plan for Analysis, Assessment and Research. (tietokayttoon.fi) The content is the responsibility of the producers of the information and does not necessarily represent the view of the Government

Ruokajärjestelmän kansanterveydellisten vaikutusten kustannukset ja riskinarviointi

Ruokajärjestelmän kansanterveydellisten vaikutusten kustannukset ja riskinarviointi -hankkeessa tutkittiin biologisten, kemiallisten ja ravitsemuksellisten esimerkkien avulla ruokaan ja ravitsemukseen liittyviä terveydellisiä ja taloudellisia riskejä Suomessa sekä valvonnan kustannusvaikuttavuutta. Hankkeessa avattiin esimerkinomaisesti suomalaiseen ruokaan liittyvien terveyshaittojen syitä ja seurauksia ja etsimään niille soveltuvia riskinhallintakeinoja. Ruoasta johtuvien terveyshaittojen ilmeneminen vie aikaa, siten vahvakin panostus niiden hallintaan ilmenee väestötasolla vasta vuosien tai vuosikymmenien kuluessa. Hankkeen tulosten perusteella esitetään useita toimenpide-ehdotuksia, joista tärkeimpinä 1. ruokajärjestelmän kansanterveydellisten vaikutusten riskien arvioinnin syventäminen ja laajentaminen erilaisten terveyshaittojen vertaamiseksi, 2. elintarvikevalvonnan ja terveydenhoidon kustannus-hyöty-analyysit ja 3. ohjauskeinojen tutkimus muutosten suunnittelua varten. Ravinto on tärkein väestön terveyteen vaikuttava tekijä, ja terveyteen voidaan vaikuttaa ravitsemuksella ja elintarvikkeiden turvallisuudella. Hankkeessa tehdyn selvityksen perusteella tarkastelluista tekijöistä suurinta tautitaakkaa aiheuttivat hedelmien ja kasvisten riittämätön kulutus ja liiallisen suolan ja tyydyttyneen rasvan saanti, joista aiheutui vuodessa 36 000, 29 000, 32 000 ja 9 200 haittapainotetun elinvuoden (DALY) verran tautitaakkaa. Erityisesti suolan ja tyydyttyneen rasvan saannin vähentäminen on kustannusvaikuttava tapa vähentää tautitaakkaa. Suomessa saavutetusta suhteellisen korkeasta elintarvikehygienian tasosta huolimatta vuosittain ilmenee jopa tuhansia elintarvikevälitteisiä infektioita, minkä lisäksi elintarvikkeiden vierasaineet lisäävät kuluttajien tautitaakkaa. Biologisista elintarvikevaaroista listeria-bakteerin aiheuttama tautitaakka oli suurin, noin 670 DALYa vuodessa, kemiallisista suurin taakka aiheutui lyijystä, noin 570 DALYa vuodessa. Suurin osa valvontakustannuksista kohdistuu yrityksille. Sen vuoksi skenaarioilla, jotka vaikuttavat eniten yrityksiin on myös suurimmat taloudelliset vaikutukset.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Differential cross section measurements for the production of a W boson in association with jets in proton–proton collisions at √s = 7 TeV

Measurements are reported of differential cross sections for the production of a W boson, which decays into a muon and a neutrino, in association with jets, as a function of several variables, including the transverse momenta (pT) and pseudorapidities of the four leading jets, the scalar sum of jet transverse momenta (HT), and the difference in azimuthal angle between the directions of each jet and the muon. The data sample of pp collisions at a centre-of-mass energy of 7 TeV was collected with the CMS detector at the LHC and corresponds to an integrated luminosity of 5.0 fb[superscript −1]. The measured cross sections are compared to predictions from Monte Carlo generators, MadGraph + pythia and sherpa, and to next-to-leading-order calculations from BlackHat + sherpa. The differential cross sections are found to be in agreement with the predictions, apart from the pT distributions of the leading jets at high pT values, the distributions of the HT at high-HT and low jet multiplicity, and the distribution of the difference in azimuthal angle between the leading jet and the muon at low values.United States. Dept. of EnergyNational Science Foundation (U.S.)Alfred P. Sloan Foundatio

Penilaian Kinerja Keuangan Koperasi di Kabupaten Pelalawan

This paper describe development and financial performance of cooperative in District Pelalawan among 2007 - 2008. Studies on primary and secondary cooperative in 12 sub-districts. Method in this stady use performance measuring of productivity, efficiency, growth, liquidity, and solvability of cooperative. Productivity of cooperative in Pelalawan was highly but efficiency still low. Profit and income were highly, even liquidity of cooperative very high, and solvability was good

Juxtaposing BTE and ATE – on the role of the European insurance industry in funding civil litigation

One of the ways in which legal services are financed, and indeed shaped, is through private insurance arrangement. Two contrasting types of legal expenses insurance contracts (LEI) seem to dominate in Europe: before the event (BTE) and after the event (ATE) legal expenses insurance. Notwithstanding institutional differences between different legal systems, BTE and ATE insurance arrangements may be instrumental if government policy is geared towards strengthening a market-oriented system of financing access to justice for individuals and business. At the same time, emphasizing the role of a private industry as a keeper of the gates to justice raises issues of accountability and transparency, not readily reconcilable with demands of competition. Moreover, multiple actors (clients, lawyers, courts, insurers) are involved, causing behavioural dynamics which are not easily predicted or influenced. Against this background, this paper looks into BTE and ATE arrangements by analysing the particularities of BTE and ATE arrangements currently available in some European jurisdictions and by painting a picture of their respective markets and legal contexts. This allows for some reflection on the performance of BTE and ATE providers as both financiers and keepers. Two issues emerge from the analysis that are worthy of some further reflection. Firstly, there is the problematic long-term sustainability of some ATE products. Secondly, the challenges faced by policymakers that would like to nudge consumers into voluntarily taking out BTE LEI