Molecular coupling of light with plasmonic waveguides

We use molecules to couple light into and out of microscale plasmonic waveguides. Energy transfer, mediated by surface plasmons, from donor molecules to acceptor molecules over ten micrometer distances is demonstrated. Also surface plasmon coupled emission from the donor molecules is observed at similar distances away from the excitation spot. The lithographic fabrication method we use for positioning the dye molecules allows scaling to nanometer dimensions. The use of molecules as couplers between far-field and near-field light offers the advantages that no special excitation geometry is needed, any light source can be used to excite plasmons and the excitation can be localized below the diffraction limit. Moreover, the use of molecules has the potential for integration with molecular electronics and for the use of molecular self-assembly in fabrication. Our results constitute a proof-of-principle demonstration of a plasmonic waveguide where signal in- and outcoupling is done by molecules.Comment: 9 pages, 5 figure

Naisen rasvakudoksen endokrinologiaa - steroidihormonimetabolian yhteys rintasyöpään

Rasva­kudos on eli­mis­tömme suu­rin endok­rii­ninen elin. Hormo­naa­linen sää­tely vai­kuttaa rasva­ku­doksen toi­mintaan ja kerty­miseen, jo­ka on eri­laista nai­silla ja mie­hillä se­kä ke­hon eri osissa. Rasva­kudos on myös merkit­tävä ste­roi­di­hor­monien läh­de, etenkin ­vaih­de­vuosien jäl­keen. Li­havuus ai­heuttaa rasva­ku­doksen toimin­nassa muu­toksia, muun muas­sa kroo­nisen tuleh­dus­reaktion. Häi­riöt rasva­ku­doksen toimin­nassa voi­vat ol­la yhtey­dessä kroo­nisten sai­rauksien, ku­ten rinta­syövän, ­dia­be­teksen se­kä sy­dän- ja veri­suo­ni­tautien syn­tyyn ja nii­den pahe­ne­miseen. Rasva­ku­doksen hormo­ni­toi­minnan ja rasva­so­lujen tuot­tamien välit­tä­jäai­neiden, adi­po­kiinien, tutki­minen aut­taa ymmär­tämään pa­remmin liha­vuuteen liit­tyvien sai­rauksien pato­fy­sio­logiaa ja luo uu­sia hoito­mah­dol­li­suuksia.Peer reviewe

Publications of the Society of Art History in Finland

Towards a Science of Art History: J. J. Tikkanen and Art Historical Scholarship in Europe and The shaping of Art History in Finland, Helsinki 200

Effects of prolonged anoxia on electrical activity of the heart in Crucian carp (Carassius carassius)

The effects of sustained anoxia on cardiac electrical excitability were examined in the anoxia-tolerant Crucian carp (Carassius carassius). The electrocardiogram (ECG) and expression of excitation-contraction coupling genes were studied in fish acclimatised to normoxia in summer (+18°C) or winter (+2°C), and in winter fish after 1, 3 and 6 weeks of anoxia. Anoxia induced a sustained bradycardia from a heart rate of 10.3±0.77 to 4.1±0.29 bpm (P<0.05) after 5 weeks, and heart rate slowly recovered to control levels when oxygen was restored. Heart rate variability greatly increased under anoxia, and completely recovered under re-oxygenation. The RT interval increased from 2.8±0.34 s in normoxia to 5.8±0.44 s under anoxia (P<0.05), which reflects a doubling of the ventricular action potential (AP) duration. Acclimatisation to winter induced extensive changes in gene expression relative to summer-acclimatised fish, including depression in those coding for the sarcoplasmic reticulum calcium pump (Serca2-q2) and ATP-sensitive K(+) channels (Kir6.2) (P<0.05). Genes of delayed rectifier K(+) (kcnh6) and Ca(2+) channels (cacna1c) were up-regulated in winter fish (P<0.05). In contrast, the additional challenge of anoxia caused only minor changes in gene expression, e.g. depressed expression of Kir2.2b K(+) channel gene (kcnj12b), whereas expression of Ca(2+) (cacna1a, -c and -g) and Na(+) channel genes (scn4a and scn5a) were not affected. These data suggest that low temperature pre-conditions the Crucian carp heart for winter anoxia, whereas sustained anoxic bradycardia and prolongation of AP duration are directly induced by oxygen shortage without major changes in gene expression

Suomen ja Ruotsin eurokoodien soveltamisohjeiden vertailu sillan mitoituksessa

Tiivistelmä. Tässä kandidaatintyössä vertaillaan Suomen ja Ruotsin eurokoodien soveltamisohjeita kuormien yhdistely- ja suurennuskertoimien osalta sekä tutkitaan, onko materiaalien osavarmuusluvuissa eroavaisuuksia. Työssä paneudutaan lisäksi kevyen liikenteen siltoihin vaikuttaviin kuormiin ja tutkitaan, onko maiden soveltamisohjeiden välillä eroja niiden laskentatavoissa. Suomen ja Ruotsin ollessa hyvin samanlaisia valtioita ilmastoltaan, on mielenkiintoista selvittää maiden tapoja eurokoodien soveltamiseen siltojen suunnittelussa. Lisäksi on mielenkiintoista selvittää, vaikuttavatko Ruotsin hieman vuoristoisemmat maastot tai eteläisempi sijainti soveltamisohjeissa esitettyihin kertoimiin tai laskentatapoihin. Tutkimusmenetelminä toimivat kirjallisuuskatsaus ja vertailu. Kirjallisuuskatsauksessa käydään läpi soveltamisohjeiden mukaisia kertoimia sekä laskentamenetelmiä. Vertailussa käsitellään maiden välisiä eroja ja samankaltaisuuksia edellä mainittujen asioiden osalta ja pohditaan, mistä ne voivat johtua. Vertailussa käy ilmi, että soveltamisohjeiden välillä esiintyy eniten eroavaisuuksia kuormien suurennuskertoimien osalta. Näiden osalta Ruotsissa on käytössä turvallisuusluokat, jotka määräytyvät sillan sortuessa aiheutuvien seuraamusten perusteella. Suomessa noudatetaan eurokoodin mukaisia seuraamusluokkia. Lopuksi lasketaan I-profiiliselle teräspalkille taivutusmomentin käyttöasteet, jolla havainnollistetaan soveltamisohjeiden välisiä eroja ja samankaltaisuuksia. Laskentaesimerkissä käy ilmi, että normaalissa seuraamus- ja turvallisuusluokassa eroa ei synny juuri lainkaan. Korkeimmissa luokissa laskettuna eroa alkaa syntyä. Näitä tutkimustuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi Suomen ja Ruotsin välisessä yhteistyössä tai yhteisissä projekteissa. On myös hyvä kartoittaa sitä, miten Suomen soveltamisohjeet toimivat suunnittelussa suhteessa muiden maiden ohjeisiin. Jatkotutkimuskohteena voisi olla soveltamisohjeiden vertailu muidenkin, kuin pelkästään kevyen liikenteen siltojen näkökulmasta. Esimerkiksi aihetta voisi laajentaa talonrakennuksen puolelle. Lisäksi soveltamisohjeita voisi vertailla muidenkin pohjoismaiden kanssa, jotta asiaan saataisiin lisänäkökulmaa

Koronaartõve vältimine Soomes

Kuigi Soomes rakendatud südame isheemiatõve ennetamise programmid on toonud märkimisväärset edu, on see haigus seal enam levinud kui naabermaades. Soomes on välja töötatud optimaalsed sagedasemate südame isheemiatõve riskitegurite raviprogrammid. Rõhutatud on düslipideemia ravi tõhustamise vajadust. Eesti Arst 2005; 84 (4): 275-27