Nursing support for older people's autonomy in residential care: An integrative review

BackgroundNurses play a crucial role in enabling older people's autonomy in residential care. However, there is a lack of synthesised knowledge about how nurses can support older people.ObjectiveThe aim of this study was to identify and synthesise nursing support for older people's autonomy in residential care.MethodsAn integrative review was carried out by searching the CINAHL, Philosopher's index, PubMed, SocINDEX, Scopus and Web of Science databases, supplemented by manual searches. The searches focused on peer-reviewed scientific empirical research papers published in English, without date limitations. The constant comparison method was used for the analysis.ResultsThe review identified 24 papers, and these showed that older people's autonomy was based on dignity. Nurses protected older people's autonomy in eight different ways. They protected their right to make their own decisions, acted as advocates, respected their wishes, provided opportunities for autonomy, fostered independence, gave information to residents and relatives, provided individualised care practices and protected older people's safety. However, there were also barriers that needed to be overcome.ConclusionsNurses used multiple, individually tailored activities to support older people's autonomy, but they also had different reasons for supporting or hindering it. Work and leadership structures are needed to ensure that older people's autonomy is driven by ethical practices.Implications for practiceThe results of this review can help nurses who provide residential care for older people to recognise the different nursing activities that can be used to support older people's autonomy and to develop strategies to apply them in different daily care situations. However, further research is needed to determine how these activities can be realised in daily care and how they cover different aspects of older people's lives in residential care.</p

Handbok för ankarverksamheten

Med ankarverksamhet avses sådant multiprofessionellt samarbete som fokuserar på att främja välbefinnande och förebygga brott bland barn och unga (under 18 år). Därtill strävar ankarverksamheten efter att i alla åldersgrupper förebygga radikalisering som resulterar i våldsbejakande extremism. Ankarverksamheten genomförs i multiprofessionella team där det ingår experter från polisen, socialväsendet, hälsovårdsväsendet och ungdomsväsendet. Syftet med ankarverksamheten är att erbjuda unga och familjer individuellt och övergripande stöd i ett tidigt skede och att vid behov hänvisa till vård, tjänster och stöd hos andra experter. Ankarverksamheten ordnas lokalt eller regionalt så att den motsvarar områdets behov och särdrag men den bygger på gemensamma nationella verksamhetsprinciper och mål. Det multiprofessionella samarbetet bygger på gemensamt överenskomna och bestående strukturer. För den riksomfattande styrningen och utvecklingen av verksamheten ansvarar en nationell samordnare av ankarverksamheten i samarbete med en nationell styrgrupp. Handboken bygger på data som producerats i ett forsknings- och utvecklingsprojekt. Handboken har utarbetats i samarbete med utvecklingsgruppen för den riksomfattande ankarverksamheten, inrikesministeriet, Polisstyrelsen och Östra Finlands universitet. Den har finansierats med stöd från Europeiska unionens fond för inre säkerhet

Finnish adolescents' perceptions of their health choices: A qualitative study

This study described adolescents' perceptions of the aims of their daily health choices and how they make them. We used a qualitative, explorative design, with 67 adolescents aged 15-16 years taking part in semi-structured focus groups in Finland in 2016. We analyzed the data with qualitative inductive content analysis. Adolescents perceived their health choices as automatic and driven by knowledge and mistakes, and these decisions reflected their values and feelings. Their health choices were based on immediate and long-term goals and they reported that making good choices improved their self-confidence and enhanced their individuality. Adolescents also used health choices to promote other people's health. Health choices were linked to parental help and restrictions, and seeking acceptance from friends. Adolescents' health choices were also enabled and limited by society and the environment that they lived in. In conclusion, adolescents' health choices were an integral part of their daily decision-making, reflected the environment they lived in, and aimed to promote their health and express their individuality

Ankkuritoiminnan käsikirja

Ankkuritoiminnalla tarkoitetaan moniammatillista yhteistyötä, joka kohdistuu lasten ja nuorten (alle 18-vuotiaiden) hyvinvoinnin edistämiseen ja rikosten ennaltaehkäisemiseen. Lisäksi ankkuri pyrkii ehkäisemään väkivaltaiseen ekstremismiin radikalisoitumista ilman ikärajoja. Ankkuritoimintaa toteutetaan moniammatillisessa tiimissä, johon kuuluvat asiantuntijat poliisista, sosiaalitoimesta, terveystoimesta ja nuorisotoimesta. Ankkuritoiminnan tehtävänä on tarjota nuorelle ja perheelle yksilöllistä ja kokonaisvaltaista tukea varhaisessa vaiheessa ja tarvittaessa ohjata hoidon, palveluiden ja tuen piiriin muille asiantuntijoille. Ankkuritoiminta järjestetään paikallisesti tai alueellisesti siten, että se vastaa alueen tarpeisiin ja erityispiirteisiin, mutta perustuu yhteisille kansallisille toimintaperiaatteille ja tavoitteille. Moniammatillinen yhteistyö perustuu yhteisesti sovittuihin ja pysyviin rakenteisiin. Valtakunnallisesta ohjauksesta ja toiminnan kehittämisestä vastaa valtakunnallinen ankkuritoiminnan koordinaattori, yhteistyössä valtakunnallisen ohjausryhmän kanssa. Käsikirja perustuu tutkimus- ja kehittämishankkeessa tuotettuun tietoon. Käsikirja on tuotettu yhteistyössä valtakunnallisen ankkuritoiminnan kehittämisryhmän, sisäministeriön, poliisihallituksen ja Itä-Suomen yliopiston kanssa. Se on rahoitettu Euroopan sisäisen turvallisuuden rahaston tuella

Varhainen puuttuminen nuorten rikoksiin ja hyvinvointiin liittyviin ongelmiin: kyselytutkimus monialaista yhteistyötä tekeville ammattilaisille

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata poliisin, sosiaalitoimen, terveystoimen ja nuorisotoimen monialaista yhteistyötä toteuttavien ammattilaisten käsityksiä varhaisesta puuttumisesta nuorten rikolliseen käyttäytymiseen ja hyvinvointiin liittyviin ongelmiin sekä arvioita toiminnan kehittämisestä. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä keväällä 2018 valtakunnallisen ankkuritoiminnan ammattilaisilta (n=52) ja heidän esimiehiltään (n=28). Aineisto analysoitiin kuvailevilla tilastollisilla menetelmillä. Tulosten mukaan monialaista yhteistyötä toteutettiin yleisimmin tilanteissa, jossa nuori oli tehnyt rikoksen (86 %) oli epäiltynä rikoksesta (84 %) tai käyttänyt huumeita (81 %) tai muita päihteitä (79 %). Vastaajista yli puolet (55 %) oli tunnistanut asiakkaillaan väkivaltaista radikalisoitumista. Vastaajat kokivat, että ankkuritoiminnalla pystytään estämään nuorten rikoskäyttäytymistä (89 %), lisäämään yhteiskunnan sisäistä turvallisuutta (81 %) sekä edistämään terveyttä ja hyvinvointia (70 %). Toiminnan vahvuuksia olivat henkilöstön sitoutuminen (79 %) ja yhteistyö tiimin sekä sidosryhmien kanssa. Tämä, kuten myös monialaisen toiminnan johtaminen, kuvattiin edellyttävän vielä jatkokehittämistä. Lisäksi monialaisen yhteistyön mahdollisuuksia parantaisi se, että lainsäädäntö esimerkiksi tiedonvaihdon osalta olisi täsmällisempää. Tulevaisuudessa tarvitaan lisää tietoa siitä, miten monialaista toimintaa voidaan johtaa monialaisesti. Lisäksi nuorten yhdenvertainen palveluiden saatavuus tulisi varmistaayhtenäisellä kansallisella ohjauksella

Yksilön terveysvalinnat ja vastuu osana itsemääräämisoikeutta. Asiakirja-analyysi sosiaali- ja terveysministeriön informaatio-ohjauksesta

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja jäsentää, yksilön terveysvalintoja ja vastuuta sekä niiden ohjausta Sosiaali- ja terveysministeriön informaatio-ohjauksen asiakirjojen (n=54) perusteella. Aineisto analysoitiin induktiivisella dokumenttianalyysillä. Tulosten mukaan yksilön terveysvalinnat ja vastuu pohjautuvat itsemääräämisoikeuteen. Terveysvalinnat kuvattiin yksilöllisenä päätöksentekona, johon vaikuttivat sekä yhteisölliset ja yhteiskunnalliset tekijät. Asiakirjoissa painotettiin erityisesti yksilön vastuuta omasta ja läheistensä terveydestä ja hyvinvoinnista, vaikka yhteiskunnalla todettiin olevan niistä kokonaisvastuu. Myös ammattilaisten taito tukea asiakkaita vastuullisiin valintoihin huomioitiin. Tulosten perusteella yksilön terveysvalinnat kuvattiin monitahoisena ja ajankohtaisena ilmiönä. Terveyteen liittyvän vastuun määritelmä jäi kuitenkin avoimeksi. Tuotettu tieto luo pohjaa yksilön terveysvalintojen ja vastuun tutkimukselle sekä käytännön työn kehittämiselle

Pohjoismaiset moniviranomaisyhteistyön toimintamallit nuorten hyvinvoinnin edistämisessä ja rikosten ehkäisyssä

Tässä tutkimushankkeessa kuvataan ja vertaillaan nuorten hyvinvoinnin edistämiseen ja rikosten ehkäisyyn kohdistuvat Pohjoismaiset moniammatilliset toimintamallit. Toimintamalleja on viisi eli yksi Tanskassa (SSP/DK), Norjassa (SLT/NO) ja Suomessa (Ankkuri) sekä kaksi mallia Ruotsissa (SIG/SE ja SSPF/SE). Tieto malleista kerättiin verkosta saattavista kirjallisista dokumenteista (n=53) sekä toimintamalleissa toimivien ammattilaisten (n=8) haastatteluilla. Pohjoismaisissa moniammatillisissa toimintamalleissa päätoimijoina ovat poliisi, sosiaalitoimi sekä koulu tai terveystoimi. Päätoimijat ovat lisäksi laajassa yhteistyössä eri kunnan, poliisin ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Yhteistyötä toteutetaan säännöllisissä tapaamisissa tai työskentelemällä yhteisessä työtilassa. Moniammatillista tukea tarvitsevat nuoret tunnistetaan tavallisimmin poliisin rekisteristä tai ammattilaisten tiedon ja kokemusten perusteella. Tuki nuorelle suunnitellaan yhteistyössä nuoren ja perheen kanssa vastaamaan yksilöllisiä tarpeita. Moniammatillisen yhteistyön on todettu vahvistavan ennaltaehkäiseviä toimintoja, kun tiedon vaihto lisääntyi ja toiminnot olivat koordinoidumpia. Vertailussa tuli esille, että kokemukset toimintamalleista ja niiden hyödyistä ovat olleet myönteisiä, mutta näyttöä toimintamallien vaikuttavuudesta ei juuri ole saatavilla. Kirjaamisen ja seurannan systematisoiminen kansallisesti edistäisi toiminnan arviointia. Jatkossa toimintamallien kehittäminen edellyttääkin niiden näyttöön perustuvuuden sekä vaikuttavuuden arviointia

Early Motor Developmental Milestones and Schizotypy in the Northern Finland Birth Cohort Study 1966.

Delayed motor developmental milestones have been reported to be associated with schizophrenia in previous studies, but no study has examined the relationship between early motor developmental milestones and schizotypy. We have examined this relationship in a prospective birth cohort.In the Northern Finland Birth Cohort 1966, data on 9 early motor developmental milestones were collected prospectively from visits to child welfare centers, and data on adult schizotypy were collected through a questionnaire (N = 4557-4674). Positive schizotypy was measured by the Perceptual Aberration Scale (PAS), negative schizotypy was measured by Physical Anhedonia Scale (PhAS) and Social Anhedonia Scale (SAS). Three related scales were included: Schizoidia Scale (SCHD), Hypomanic Personality Scale (HPS), and Bipolar II Scale (BIP2). We examined the milestone-schizotypy associations before and after excluding cases of schizophrenia from this population-based sample. Hierarchical regression analyses adjusted for covariates and separately for both genders were performed. In men, each extra month of delay in achievement of touching thumb with index finger, sitting unsupported, standing up, walking with support, or walking unsupported was associated with an increase in PAS, PhAS, or SCHD scores, or decrease in BIP2 score (P < .05). In women, each extra month of delay in achievement of turning from back to tummy was associated with an increase in PhAS and SAS scores (P < .05). Schizotypy is associated with delayed motor developmental milestones in early-life, but there is some heterogeneity with regards to types of milestones and gender. These findings suggest delayed motor development confers risk across the continuum of schizophrenia syndrome