11 research outputs found

    Genome-wide epistatic network analyses of semantic fluency in older adults

    Get PDF
    Semantic fluency impairment has been attributed to a wide range of neurocognitive and psychiatric conditions, especially in the older population. Moderate heritability estimates on semantic fluency were obtained from both twin and family-based studies suggesting genetic contributions to the observed variation across individuals. Currently, effort in identifying the genetic variants underlying the heritability estimates for this complex trait remains scarce. Using the semantic fluency scale and genome-wide SNP genotype data from the Long Life Family Study (LLFS), we performed a genome-wide association study (GWAS) and epistasis network analysis on semantic fluency in 2289 individuals aged over 60 years from the American LLFS cohorts and replicated the findings in 1129 individuals aged over 50 years from the Danish LLFS cohort. In the GWAS, two SNPs with genome-wide significance (rs3749683

    Analysis of undiagnosed tuberculosis-related deaths identified at post-mortem among HIV-infected patients in Russia: a descriptive study

    Get PDF
    <p>Abstract</p> <p>Background</p> <p>Tuberculosis remains a serious public health threat and economic burden in Russia with escalating rates of drug resistance against a background of growing HIV-epidemic. Samara Oblast is one of the regions of the Russian Federation where more than 1% of the population is affected by the HIV-epidemic; almost half of the cases are concentrated in the largely-industrial city of Togliatti with a population of 800 000.</p> <p>Methods</p> <p>We conducted a retrospective analysis of errors leading to death of HIV-positive patients in general health care hospitals in Togliatti, Russia, in 2008. All (n = 29) cases when tuberculosis was established at autopsy as a cause of death were included.</p> <p>Results</p> <p>Median length of hospital stay was 20 days; in 11 cases the death occurred within the first 24 hours of admission. All cases were known to be HIV-positive prior to admission, however HAART was not initiated for any case, and no relevant tests to assess severity of immunosupression were performed despite their availability. No appropriate diagnostic algorithms were applied to confirm tuberculosis. Major gaps were identified in the work of hospital and consulting physicians including insufficient records keeping. In almost all patients earlier regular HIV-relevant tests were not performed due to poor compliance of patients, many of whom abused alcohol and drugs.</p> <p>Conclusions</p> <p>We conclude that introduction of prompt and accurate diagnostics tests, adequate treatment protocols and intensive training of physicians in management of AIDS and TB is vital. This should include reviewing standards of care for HIV-positive individuals with accompanying social problems.</p

    Kuurot maahanmuuttajat tulkkauspalveluiden käyttäjinä kotoutumisohjelman jälkeen

    No full text
    Opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä kuurojen maahanmuuttajien kokemuksia ja mielipiteitä tulkkauspalveluiden käyttämisestä. Laadullisen tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millä tulkkauspalveluiden osa-alueilla esiintyi ongelmia, ja jos ongelmia oli, millaisia ne olivat. Työn tilaaja on tulkkauspalvelun tuottaja VIPARO – Viittomakieliset Palvelut Aro. VIPARO on toiminut viittomakielentulkkauksen tuottajana yli 10 vuotta. Yrityksen tulkeilla on paljon työkokemusta maahanmuuttajataustaisen asiakasryhmän parissa. Tavoitteena oli selvittää, miten tulkin tilaaminen onnistuu maahanmuuttajataustaiselta kuurolta kotoutumisohjelman jälkeen, kuka tulkkitilauksen tekee ja onnistuuko tilaus asiakkaan (esim. kuuro itse, ystävät...) näkökulmasta. Lisäksi työn tavoitteena oli selvittää, mitä mieltä maahanmuuttajakuurot ovat Kelan tarjoamista tulkkauspalveluista, etätulkkauspalveluista ja reletulkkauksesta vuonna 2021. Näillä tutkimuskysymyksillä haluttiin selvittää maahanmuuttajakuurojen kokemuksia tulkkauspalveluiden käyttäjien näkökulmasta. Tutkimuksen tuloksena selvisi, että maahanmuuttajakuuroilla ei ollut vaikeuksia käyttää Kelan etätulkkauspalveluja ja korona-aikana se oli onnistunut erittäin hyvin. Tulkkauspalveluiden tilaus verkkolomakkeella oli ollut alussa haastavaa, mutta viiden vuoden maassa olon jälkeen vain yksi kolmesta haastateltavasta henkilöstä oli tarvinnut apua tulkin tilauksessa. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua yksilöhaastattelua teemahaastattelumenetelmänä. Tutkimuksessa haastateltiin maahanmuuttajakuuroja, jotka olivat saapuneet Suomeen kiintiöpakolaisina. Kiintiöpakolaiset olivat asuneet Suomessa yli viisi vuotta. Tämä opinnäytetyön tuloksia voivat hyödyntää tulkkiopiskelijat, Kuurojen kansanopisto sekä Kela
    corecore