The Welfare Effects of Health-based Food Tax Policy

This paper examines the effects of health-oriented food tax reforms on the distribution of tax payments, food demand and health outcomes. Unlike earlier work, we also take into account the uncertainty related to both demand estimation and health estimates and report the confidence intervals for the overall health effects instead of only point estimates. A sugar tax of 1 € / kg reduces the incidence of type 2 diabetes on average by 13% and it also leads to a reduction in coronary heart disease. The health effects appear to be most pronounced for low-income individuals, and the reforms may therefore reduce health inequality. This effect undermines the traditional regressivity argument against the heavy taxation of unhealthy food.sin taxes, food taxation, tax incidence, commodity demand, obesity, diabetes, coronary heart disease, bootstrapping

A Kink that Makes You Sick: The Incentive Effect of Sick Pay on Absence

This paper examines the effect of the replacement rule of the Finnish sickness insurance system on the duration of sickness absence. A pre-determined, piecewise linear policy rule in which the replacement rate is determined by past earnings allows identification of the effect using a regression kink design. We find a substantial and robust behavioral response. The statistically significant point estimate of the elasticity of the duration of sickness absence with respect to the replacement rate is on the order of 1.4

The Impact of CRM System Development on CRM Acceptance

siirretty Doriast

Professionals' perceptions on management practices supporting employee well-being in a diverse working community

Over the past decade, employee well-being has gained higher focus in organizations. Professionals in knowledge-intensive work, are experiencing employee well-being challenges, such as stress and burnout, more than ever before. Organizations are now focusing more on employee well-being itself, rather than enhancing organizational performance through employee well-being initiatives. Meanwhile, organizations are struggling to retain and attract talent. Megatrends, such as globalization, demographical change, and technological advancements are also shaping work. Employees from diverse cultural, national, and educational backgrounds are being brought together. At the same time, workforce is aging, and organizations have employees from different generations working jointly. These changes place greater demands on managers, who must balance individual differences, while treating all employees equally, and managing conflicts that may arise from language barriers or differing interpretations. Considering all these factors, this thesis explores professionals’ perceptions on management practices that support employee well-being in a diverse working community. The literature review examines psychological well-being and work-related aspects to employee well-being to build comprehensive understanding of employee well-being. Literature review covers topics such as employee well-being management, employee-manager relationship, and transformational leadership to identify effective management practices for supporting employee well-being. The thesis also examines the idiosyncrasies of professional work and diversity in working community to unravel their impact on employee well-being. Professionals’ perceptions are at the core of this thesis. Literature review reveals that professionals’ perceptions are rarely studied in the field of business. This thesis uses qualitative research approach to shed light on new insights on professionals’ perceptions on employee well-being, professional work, and working in a diverse working community. Data is collected through interviewing professionals with diverse age-profiles, different genders, different numbers of experience in professional work, from different organizations and diverse working communities to gain as diverse representation of perceptions, as possible. A model for managers to support professionals’ employee well-being, developed by the author, is introduced in this thesis. The thesis offers both theoretical and practical implications for managers, academics, and psychologists. It suggests that management practices should aspire professionals to enjoy going to work, find their work meaningful and have a good work-life balance. This can be achieved by making work and working conditions supportive of employee well-being. Secondly, managers should commit to building and maintaining employee well-being, and finally, managers should get to know their employees on a personal level, to consider the needs of individuals. By examining professionals' perceptions on employee well-being, professional work, and diverse working community, the thesis expands understanding of these phenomena. These insights can be applied across various academic fields such as international business, management, and occupational healthcare.Työhyvinvointi on noussut organisaatioissa entistä enemmän esille viimeisen vuosikymmenen aikana. Asiantuntijatyöntekijät, jotka tekevät tietointensiivistä työtä, kohtaavat työhyvinvoinnin haasteita, kuten stressiä ja loppuun palamista, enemmän kuin koskaan ennen. Organisaatiot keskittyvät nyt yksinomaan työhyvinvoinnin edistämiseen, sen sijaan että pääasiallisena tavoitteena olisi organisaation suorituskyvyn parantaminen työhyvinvoinnin kautta. Samaan aikaan organisaatioilla on haasteita pitää kiinni hyvistä työntekijöistä ja houkutella uusia osaajia. Myös megatrendit, kuten globalisaatio, väestörakenteen muutos ja teknologinen kehitys muokkaavat työtä. Monimuotoiset ja monikansalliset työntekijät erilaisista kulttuuri- ja koulutustaustoista työskentelevät yhdessä. Samaan aikaan työvoima ikääntyy ja organisaatioissa työskentelee yhdessä eri sukupolvien edustajia. Nämä muutokset luovat esihenkilöille entistä suurempia vaatimuksia. Esihenkilöiden tulee löytää tasapaino siinä, miten he huomioivat työntekijät yksilöllisesti, samalla kuitenkin kohdellen heitä tasa-arvoisesti. Esihenkilöiden on myös hallittava ja johdettava kielimuureista ja erilaisista tulkinnoista syntyviä konflikteja. Huomioiden edellä mainitut tekijät, tässä pro gradu-tutkielmassa tutkitaan asiantuntijatyöntekijöiden käsityksiä työhyvinvointia tukevista johtamiskäytänteistä monimuotoisessa työyhteisössä. Kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan psyykkisen hyvinvoinnin ja työhön liittyvien tekijöiden vaikutusta työhyvinvointiin. Kirjallisuuskatsauksessa käsitellään myös työhyvinvoinnin johtamista, työntekijä-esihenkilösuhdetta sekä transformatiivista johtamista, joiden avulla tunnistetaan työhyvinvointia tukevia johtamiskäytänteitä. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan asiantuntijatyötä ja työyhteisön monimuotoisuutta, jotta ymmärretään niiden vaikutukset työhyvinvointiin. Asiantuntijatyöntekijöiden näkemykset ovat tämän tutkimuksen keskiössä. Kirjallisuuskatsauksen myötä selviää, ettei asiantuntijatyöntekijöiden näkemyksiä ole juurikaan tutkittu kirjallisuudessa. Tässä tutkimuksessa laadullista tutkimusmenetelmää hyödyntäen valotetaan asiantuntijoiden näkemyksiä työhyvinvointiin, asiantuntijatyöhön ja työskentelyyn monimuotoisessa työyhteisössä. Aineisto kerätään haastattelemalla erilaisia asiantuntijatyöntekijöitä, jotta erilaiset näkemykset tulevat mahdollisimman monipuolisesti esille. Haastateltavat edustavat eri ikäprofiileja ja sukupuolia. Lisäksi he työskentelevät eri toimialoilla, organisaatioissa ja työyhteisöissä. Tutkimuksessa esitellään myös kirjoittajan esihenkilöille luoma malli, jonka avulla voidaan tukea työhyvinvointia. Tutkimus tarjoaa sekä teoreettista että käytännöllistä kontribuutiota esihenkilöille, johtajille, tutkijoille ja psykologeille. Johtamiskäytänteillä tulisi pyrkiä siihen, että asiantuntijatyöntekijät menevät mielellään töihin, kokevat työnsä mielekkääksi sekä saavuttavat työn ja vapaa-ajan tasapainon. Pyrkimykseen voidaan päästä tekemällä työstä ja työoloista työhyvinvointia tukevia. Lisäksi esihenkilöiden tulee sitoutua työhyvinvoinnin rakentamiseen ja ylläpitoon, sekä tutustua työntekijöihin henkilökohtaisesti, jotta yksilölliset tarpeet saadaan huomioitua työssä. Tutkimus asiantuntijatyöntekijöiden näkemyksistä työhyvinvointiin, asiantuntijatyöhön ja työyhteisön monimuotoisuuteen laajentaa yleistä ymmärrystä näistä aiheista. Oivalluksia voidaan soveltaa useilla akateemisilla aloilla, kuten kansainvälisessä liiketoiminnassa, johtamisessa ja työterveyden alalla

Paikan pedagogiikka: Paikka opettajana

Visuaalisessa esseessä kysytään, mitä paikan nimeäminen opettajaksi ehdottaa kuvataidekasvatuksen toimintatavoille. Mitä pedagogisesti merkityksellistä voi tapahtua, kun kehojen materiaalisuudet tulevat kosketuksiin paikan materiaalisuuksien sekä muiden paikkoja asuttavien kanssa? Miten paikka tapahtuu meissä? Essee perustuu Nykytaidekasvatus-kurssin yhteydessä vuosina 2020–2024 tuotettuihin aineistoihin. Kurssin käytäntöjä sekä niiden taustalla olevaa pedagogista ajattelua tarkastellaan uusmaterialismin, feministisen pedagogiikan sekä paikkasidonnaisen taiteen viitekehyksessä. Essee hahmottelee nykytaidekasvatuksen ihmisenjälkeistä paikka-ajattelua tietämisen, tavallisuuden ja erityisyyden, ajan, yhteisön ja utopian teemojen kautta

Income mobility, income risk and age: Finnish experiences in 1995–2008

Large register-based income panel data are used to examine the evolution of Finnish income distribution over a 14 year time period, 1995–2008. Income mobility is decreasing with age and with a further drop near retirement age. The results suggest that distribution of lifetime income has widened

Äijien henkireikä : Miesten mielenterveyskuntoutujien vertaistukiryhmä

Tässä työssä tutkittiin miesten mielenterveyskuntoutujien vertaistukiryhmää, heidän toimintaansa ja sen tukea vertaistukiryhmän kävijöiden arkeen, heidän kuntoutumiseensa sekä hyvinvointiinsa. Työn perustana oli vertaistukiryhmän aloittaneen yhdistyksen tahto saada tutkittua tietoa vertaistukiryhmän vaikutuksesta, sekä kokemuksistaan ryhmässä toimimisesta. Myös palaute, liittyen ryhmän järjestämiseen ja sen sisältöön kerättiin, jotta voidaan jatkossa luoda vastaavanlaisia tai kehittää olemassa olevia vertaistukiryhmiä. Tutkijan kiinnostus vertaisuutta, sekä vertaistukea kohtaan kasvoi sekä arvostus tätä kuntoutumismuotoa kohtaan. Kuinka monikäyttöinen ja tehokas työkalu kuntoutujalähtöinen toimintamuoto on. Tutkimus suoritettiin yhdistelmällä lomakehaastatteluna suoritettua laadullista tutkimusta, sekä vapaaehtoista teemahaastattelua lomakkeen vastausten pohjalta 2025 keväällä. Tutkimuksen kohteena oli vertaistukiryhmän kävijät, sekä saman ryhmän vertaisohjaajat. Tuloksista voidaan analysoida, miten vertaistukiryhmä on tukenut kävijöitä, sekä mitkä asiat olivat heidän kokemuksensa mukaan tärkeitä elementtejä ryhmän viihtyvyyden sekä toimivuuden kannalta. Tutkimuksessa haluttiin kerätä myös palautetta ryhmän toiminnasta. Tutkimukseen vastanneiden määrä oli vähäinen, mutta lisähaastattelun avulla siitä saatiin tarpeeksi materiaalia sekä tutkimustulosta työn valmistamiseksi