Applying linear mixed model to farm panel data set

The development of production costs were studied in Finnish farms in 2000- 2011 with a linear mixed model taking into account farm-level information (production type, economic size, arable land) and time effect. Interindividual differences in intraindividual changes over time were analyzed. The production cost increased over time and as the size of arable land and standard output increased

The development of production costs in dairy farms using panel data

201

Työpanos maatalousyrityksissä

Maatalous on edelleen varsin työvoimavaltaista, vaikka maatalous on koneellistunut vuosien aikana. Maatiloilla työt tehdään pääosin edelleenkin viljelijäperheen voimin, vaikka etenkin puutarhatiloilla ja avomaatuotannossa käytetään sesonkiaikana runsaasti ulkopuolista työvoimaa. Koska viljelijäperhe yleensä asuu maatilalla, voi työn ja vapaa-ajan erottaminen olla ongelmallista. Lisäksi tilan vanhempi sukupolvi ja naapurit voivat osallistua tilan töihin. Myös vuodenaikojen kiertokulusta aiheutuva kausiluonteisuus ja vaihtelevat sääolosuhteet vaikuttavat työmenekkiin. Maatalousyrittäjien oman työnmäärän määrittäminen on monilta osin ongelmallista. Maatalousyrittäjien työtunnit arvottamalla saatava palkkavaatimuskustannus muodostaa kuitenkin merkittävän osan yritysten kokonaiskustannuksista. Työnmenekin määrän ja palkkavaatimuskustannuksen on todettu olevan eräs tärkeimmistä maatalousyrityksen kannattavuuteen vaikuttavista tekijöistä. Työvoimatietoja käytetään paitsi erilaisten tunnuslukujen laskennassa, myös neuvontapalveluissa, tutkimuksessa, poliittisten päätösten vaikuttavuuden seurannassa ja lainsäädännön valmistelussa. Työaikatietojen mahdollisimman tarkka kerääminen onkin tärkeää. Tutkimuksessa tarkastellaan viljelijäperheen ja palkkaväen työpanoksen kehittymistä maa- ja puutarhataloudessa viime vuosina. Aineistoina käytetään eri tilastoja ja MTT:n kannattavuuskirjanpitotilatietoja. Tarkastelut ja vertailut tehdään alueittain, tilakokoluokittain ja tuotantosuunnittain. Ryhmien välisiä eroja testataan pareittain ja merkitsevimmät erot esitellään yksityiskohtaisemmin. Keskimääräinen kokonaistyöpanos on pienentynyt eri suuralueilla vuosina 1998–2009. Suurin ero on Etelä- ja Pohjois-Suomen välillä (p<0,001). Pohjoisessa työpanos on pienentynyt vähiten (–10%). Suhteellisesti eniten työpanos on vähentynyt pienillä tiloilla ja vähiten suurilla tiloilla (p<0,001). Keskimääräinen kokonaistyöpanos on vähentynyt suhteellisesti eniten muuta kasvinviljelyä harjoittavilla tiloilla (–42%). Toiseksi eniten työpanos on vähentynyt viljanviljelyssä (–21%). Lypsykarjatiloilla työpanoksen määrä on pysynyt lähes muuttumattomana

Maatilapaneeliaineiston analyysi lineaarisella sekamallilla

Suomessa maatalousalalla on käynnissä voimakas rakennemuutos, jonka vaikutusta maatalouden tuotantokustannuksiin on tutkittava huomioiden pitemmän aikavälin muutokset. Maatalouden kannattavuuskirjanpitotoiminnalla on Suomessa pitkät perinteet ja tietoja kerätään vuosittain noin tuhannelta toimintaan vapaaehtoisesti liittyneeltä tilalta. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) kerää vuosittain maa- ja puutarhatalouden yrityskohtaisen kirjanpitoaineiston. Aineiston tuloksia sopivasti painottamalla pyritään kuvaamaan koko Suomen maatalouden kannattavuutta. Suomen tulokset julkaistaan Taloustohtori–sivuston maa- ja puutarhatalousverkkopalvelussa. Tutkielman teoriaosassa tarkastellaan mikropaneeliaineiston ja lineaarisen sekamallin ominaisuuksia ja tutustutaan maatalouden kannattavuuskirjanpitoaineistoon. Soveltavassa osassa selvitetään tuotantokustannusten muuttumista suomalaisilla kannattavuuskirjanpitotoimintaan osallistuvilla maatiloilla aikajaksolla 2000–2011 sekä testataan lineaarisen sekamallin käytettävyyttä mallinnettaessa maatalousyrityksen tuotantokustannuksia. Tuotantokustannuksia tarkastellaan kokonaistuotantokustannuksina ja yksikkötuotantokustannuksina. Kokonaistuotantokustannukset ovat olleet kasvussa koko 2000-luvun ajan kaikissa tuotantosuunnissa. Yksikkötuotantokustannus maitolitraa kohden on pysytellyt tarkastelujakson lähes samalla tasolla tai hieman pienentynyt. Tulosten perusteella lehmien määrän lisääntyminen tiloilla pienentää yksikkökustannusta. Tärkeimmät tuotantokustannuksia selittävät muuttujat liittyvät aikamuutokseen ja tilan suuruutta kuvaaviin tekijöihin, kuten viljelyala ja lehmien määrä. Tutkimuksessa selvitetään myös maatilojen kokoluokan ja maantieteellisen sijainnin merkitystä kustannusten selittäjänä. Tulosten perusteella tilan sijainti ei ole kovin tärkeä selittäjä kustannusten muodostumisessa ja kokoluokista eniten erottuu pienien maatilojen joukko, joka eroaa merkitsevästi keskisuurista ja suurista tiloista siten, että yksikkökustannustaso oli suurempi. Kokonaistuotantokustannukset kasvavat tilakoon kasvaessa. Mallien toimivuustarkastelujen perusteella lineaarinen sekamalli toimii parhaiten kokonaistasolla ja keskisuurilla ja suurilla kokoluokilla. Pienien tilojen kuvaaminen lineaarisella sekamallilla on epätarkempaa. Tuotantosuunnittain katsottuna malli näyttää antavan aliarvion kokonaiskustannuksista siipikarja-, kasvihuone- ja sikatuotannossa, ja toisaalta yliarvioivan kustannukset viljanviljelyssä, muussa kasvinviljelyssä ja muussa laidunkarjatuotannossa, mutta ero ei kuitenkaan ole merkitsevä. Tilannetta voitaisiin parantaa siten, että kannattavuuskirjanpitotoimintaan pyrittäisiin rekrytoimaan lisää pieniä tiloja ja sellaisien tuotantosuuntien tiloja, joita on nyt aineistossa vähän, esimerkiksi siipikarjatuotannon ja muuta laidunkarjatuotantoa harjoittavia tiloja

Testing differences of means

201

Työnopastus

vo

Työntekijöiden perehdyttäminen ja työnopastus puutarha- ja maataloustuotannossa

vo

Market and policy-oriented incentives to provide animal welfare: The case of tail biting

vo

The timing and treatment of tail biting in fattening pigs

The victims of TB have a reduced growth potential. In addition, victims of TB have reduced growth rate. The victims are likely to suffer more frequently from other health disordes than pigs with non-bitten tails. Tail biting was often preceded by leg disorders and followed by reduced appetite, which may be associated with reduced growth rate of victims of tail biting. The costs of TB were particularly heavy when medication was needed and when the fattening of the victims could not be continued as planned. As TB behaves like an epidemic, immediate response to tail biting is important to prevent further cases and economic damage

Testauksella apua tilaryhmien erojen havaitsemiseen

Taloustohtorin Maa- ja puutarhatalous -verkkopalvelu (www.luke.fi/taloustohtori/maatalous) on raportointi- ja analyysijärjestelmä, jossa on saatavilla erilaisia maatalouden tunnuslukuja eri luokittelijoittain. Tiedot perustuvat kannattavuuskirjanpidon tuloksiin noin 850 tilalta. Luvut painotetaan koskemaan kaikkia Suomen maa- ja puutarhatiloja, joiden taloudellinen tilakoko on yli 8000 euroa.Taloustohtorissa näytettävät tunnusluvut ovat keskiarvolukuja. Niiden välinen vertailu on hankalaa, koska pelkkien keskiarvojen perusteella ei voida päätellä, ovatko erot merkitseviä. Ryhmien välillä voi näyttää olevan paljonkin eroa keskiarvoissa, mutta jos lukujen taustalla oleva hajonta on suurta, erot saattavat olla vain normaalia vaihtelevuutta. Ja päinvastoin, pienikin ero saattaa olla merkitsevä, jos luvut normaalisti poikkeavat toisistaan hyvin vähän eli ryhmä on hyvin homogeeninen. Jos tutkittavia ryhmiä on useampia, ei myöskään varmuudella voida päätellä, mitkä ryhmistä eroavat muista ja kuinka paljon.Keskilukujen eroja voidaan tutkia tilastollisilla testeillä. Taloustohtori-verkkopalveluun on tuotettu analyysijärjestelmä, joka tutkii ja testaa automaattisesti eroavatko eri ryhmien tulokset toisistaan tilastollisesti merkitsevästi. Näin voidaan esimerkiksi tuotantokustannusraportista tarkastella, missä kustannuserissä on todellisia eroja eri tukialueiden välillä. Tilastollinen testaus ja siihen liittyvien oletusten ja ehtojen tutkiminen suoritetaan automaattisesti Taloustohtorissa SAS-ohjelmistolla ja tuotetaan käyttäjälle helposti tulkittavat merkitsevyystasot. Käyttäjä saa halutessaan tuloksista myös lisätietoja, kuten testien tarkat p-arvot sekä käytettyjen testien nimet, viemällä osoittimen rivin päälle. Jos verrattavia ryhmiä on enemmän kuin kaksi, voidaan ryhmiä tutkia tarkemmin parittaisella testillä, jonka käyttäjä saa esiin valitsemalla rivin hiirellä.Taloustohtori-verkkopalvelua on haluttu kehittää yhä monipuolisemmaksi ja tuottaa konkreettista apua tutkimukselle, päätöksenteolle ja neuvonnalle. Ideana on käyttää vuosittain kerättyä kirjanpitoaineistoa paremmin tuottamalla lisätietoja ja erilaisia analyysimahdollisuuksia Taloustohtorin käyttäjille. Testausjärjestelmän käytettävyyttä ja raportteja on pyritty kehittämään siten, että ne vastaisivat visuaalisesti ja teknisesti parhaiten käyttäjien tarpeisiin