Ilmastonmuutos voi lisätä hyönteisten aiheuttamia metsätuhoja

Osa Metsäekosysteemien toiminta ja metsien käyttö muuttuvassa ilmastossa (MIL) -tutkimusohjelman loppuraporttia: http://urn.fi/URN:NBN:fi:metla-201210036195</a

From a rare inhabitant into a potential pest – status of the nun moth in Finland based on pheromone trapping

Forests are being hit by climate change in various ways. This includes abiotic factors such as droughts, but also an increased risk of damage caused by biotic agents such as insects. There are numerous examples from cases where a pest insect has benefitted from endured growing season or from warmer summers. Similarly, new pest insects have been able to expand their range due to climatic conditions that have changed from hostile to tolerable. Such seems to be the case with the nun moth (Lymantria monacha), Europe’s most significant defoliator of coniferous trees. For centuries, the species has had massive outbreaks across Central-Europe while it has been only a rare inhabitant in Northern Europe. Recently, the nun moth population in Finland has not only expanded in range, but also grown more abundant. This research note describes the results from the first years (2018-2019) of a monitoring program that is being conducted with pheromone traps across central and southern Finland. So far, the northernmost individuals were trapped near the 64 N degrees. However, there were more southern where no moths were trapped. The species was present in every trapping site below the latitude of 62 N degrees. More importantly, at some sites the abundance of the nun moth suggested that local forest damage may not be a distant scenario. Given the current climatic scenarios for Fennoscandia, it is likely that the nun moth populations will continue to grow, which is why systematic surveys on their abundance and range expansions are vital.202

Lower urinary tract symptoms and sexual functions after endorectal pull-through for Hirschsprung disease : controlled long-term outcomes

Background/purpose: To define the prevalence of lower urinary tract symptoms (LUTS) and outcomes for sexual function after endorectal pull-through (EPT) for Hirschsprung disease (HD) compared to controls. To date, similar controlled studies are lacking. Methods: Patients aged = 4 years (n= 123) operated on forHDat our center between 1987 and 2011were invited to answer questionnaires on LUTS and sexual function (aged = 16 years). Patients with an intellectual disability and patients with a definitive endostomy were excluded. Patients were matched to three controls and also invited to a clinical follow-up for urological investigations including urine flow measurement, renal tract ultrasound, and urinalysis. Results: Altogether, 59 responses concerning LUTS and 24 responses concerning sexual functions were analyzed. No significant differences were demonstrated in the overall prevalence of LUTS between patients (67%) and controls (80%), nor in the prevalence of frequent LUTS (14% vs. 16%; P = NS for both). One patient (2%) had a urethral stricture after laparotomy-assisted EPT. Male patients reported sexual satisfaction and erectile function similar to controls (P N 0.10). Female patients were currently less in stable relationships compared to controls (25% vs. 83%, P= 0.005). Conclusions: Our results support the safety of EPT in patientswith HDwith regard to preservation of the integrity and functioning of the genitourinary tract. (C) 2017 Elsevier Inc. All rights reserved.Peer reviewe

Quantifying changes of the coniferous forest line in Finnish Lapland during 1983-2009

201

Functional in vitro characterization of SLCO1B1 variants and simulation of the clinical pharmacokinetic impact of impaired OATP1B1 function

Organic Anion Transporting Polypeptide 1B1 is important to the hepatic elimination and distribution of many drugs. If OATP1B1 function is decreased, it can increase plasma exposure of e.g. several statins leading to increased risk of muscle toxicity. First, we examined the impact of three naturally occurring rare variants and the frequent SLCO1B1 c.388A > G variant on in vitro transport activity with cellular uptake assay using two substrates: ', 7'-dichlorofluorescein (DCF) and rosuvastatin. Secondly, LC-MS/MS based quantitative targeted absolute proteomics measured the OATP1B1 protein abundance in crude membrane fractions of HEK293 cells over -expressing these single nucleotide variants. Additionally, we simulated the effect of impaired OATP1B1 function on rosuvastatin pharmacokinetics to estimate the need for genotype-guided dosing. R57Q impaired DCF and rosuvastatin transport significantly yet did not change protein expression considerably, while N130D and N151S did not alter activity but increased protein expression. R253Q did not change protein expression but reduced DCF uptake and increased rosuvastatin Km. Based on pharmacokinetic simulations, doses of 30 mg (with 50% OATP1B1 function) and 20 mg (with 0% OATP1B1 function) result in plasma exposure similar to 40 mg dose (with 100% OATP1B1 function). Therefore dose reductions might be considered to avoid increased plasma exposure caused by function-impairing OATP1B1 genetic variants, such as R57Q.Peer reviewe

Sopeutumisen tila 2017 : Ilmastokestävyyden tarkastelut maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla

Suomalaisten luonnonvaraelinkeinojen tulee sopeutua väistämättömään ilmastonmuutokseen riippumatta siitä kuinka nopealla aikataululla ja tehokkain toimenpitein kasvihuonekaasupäästöjä tullaan vähentämään osana Pariisin sopimuksen toimeenpanoa. Tämä raportti on ensimmäinen maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan politiikkasektoreita kokonaisvaltaisesti tarkasteleva katsaus (lukuunottamatta vesitaloutta), joka kokoaa alan monipuoliset tutkimukset ja tekee niiden tuottamaan ymmärrykseen nojaten päätelmät maa-, metsä-, riista-, kala- ja porotalouden kohtaamista haasteista ilmaston muuttuessa sekä haitallisten vaikutusten ajoittumisesta, pysyvyydestä ja alueellisesta jakautumisesta huomioiden näytön vahvuuden. Toimialoittain tärkeimpien sopeuttamistarpeiden tunnistamisessa on huomioitu niin luonnon kuin yhteiskunnan sopeutumispotentiaalia. Kaikki nämä tarkastelut huomioivan, Luken asiantuntijoiden tekemän haavoittuvuusanalyysin myötä on tunnistettu sopeutumisen kannalta kriittisimmät ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat riskit luonnonvaraelinkeinoille. Lisäksi haastattelimme toimialoilta noin viittäkymmentä sidosryhmäasiantuntijaa saadaksemme käsityksen siitä, miten eri luonnonvara-alojen toimijat ovat tunnistaneet sekä mahdollisesti varautuneet ilmastonmuutoksen tuomiin riskeihin mutta myös mahdollisuuksiin. Tavoitteena oli myös tiedostaa kuinka hyvin tutkimuksen tuottama tieto on jalkautunut käytäntöön. Tutkimusryhmä päätyi seuraaviin toimialakohtaisiin toimintasuosituksiin, jotka avataan raportissa yksityiskohtaisesti. Maatalouden ilmastokestävyyttä tulee parantaa lisäämällä varautumista säävaihteluun ja ääri-ilmiöihin niin vakuutustarjontaa kehittämällä kuin viljelyn monimuotoistamisen edellytyksiä parantamalla. Maatalouden tulee ennakoiden varautua erityisesti sadannassa tapahtuviin vuoden ja kasvukauden aikaisiin muutoksiin vesitalouden hallintajärjestelmiä kehittämällä sekä syyskylvöisten viljelykasvien viljelyn laajentamisedellytyksiä parantamalla. Lisäksi kasvintuhoojien mittava kasvu tulee rajoittaa kaikin käytössä olevin keinoin. Mittavien metsätuhojen välttämiseksi kansainvälinen taimikauppa tulee välittömästi lopettaa ja yhdenpuulajin kasvattamisen sijaan suosia sekametsärakenteita. Lisäksi käytössä olevia metsänhoito-ohjeita tulee noudattaa ja panostaa tutkimukseen sekä seurantaan metsänhoidollisten korjaustoimien ajantasaistamiseksi. Puunkorjuun sujuvuuden edellyttämän alemman tieverkon hyvän kunnon ylläpidosta ei pidä tinkiä. Riistakantojen ja vieraslajien seuraaminen on avainasemassa, jotta kannoissa tapahtuviin muutoksiin osataan reagoida riittävän aikaisin. Samoin tutkimuksen ja käytännön yhteistyö ja metsästyksen säätely on säilytettävä ajantasaisena. Tutkimus, tiedon välittäminen ja tuotekehittely nousivat kalatalouden keskeisiksi toimenpiteiksi. Lisäksi istutuksista tulisi luopua, uusia kalaresursseja hyödyntää kestävästi sekä kalankasvatuksen normistoa uudistaa joustavammaksi. Poronhoitoa tulisi kehittää paikallisista lähtökohdista käsin ja liittää se tiiviimmin metsätalouden ja muun maankäytön suunnitteluun tutkimukseen tukeutuen ja kulttuuriset perinteet huomioiden. Olemme saaneet Metsätalous-osioon materiaalia ja neuvoja useilta henkilöiltä, siitä suuret kiitokset. Erityisesti haluamme mainita seuraavat: Matti Sirén (Luke), Harri Mäkinen (Luke), Sakari Sarkkola (Luke), Ari Venäläinen (IL), Matti Haapanen (Luke) ja Anneli Viherä Aarnio (Luke). Lisäksi lämpimät kiitokset kaikille tekstiä kommentoineille sekä haastatteluihin osallistuneille.201

Statins and Hip Fracture Prevention - A Population Based Cohort Study in Women

Peer reviewe

Complex responses of global insect pests to climate warming

Although it is well known that insects are sensitive to temperature, how they will be affected by ongoing global warming remains uncertain because these responses are multifaceted and ecologically complex. We reviewed the effects of climate warming on 31 globally important phytophagous (plant-eating) insect pests to determine whether general trends in their responses to warming were detectable. We included four response categories (range expansion, life history, population dynamics, and trophic interactions) in this assessment. For the majority of these species, we identified at least one response to warming that affects the severity of the threat they pose as pests. Among these insect species, 41% showed responses expected to lead to increased pest damage, whereas only 4% exhibited responses consistent with reduced effects; notably, most of these species (55%) demonstrated mixed responses. This means that the severity of a given insect pest may both increase and decrease with ongoing climate warming. Overall, our analysis indicated that anticipating the effects of climate warming on phytophagous insect pests is far from straightforward. Rather, efforts to mitigate the undesirable effects of warming on insect pests must include a better understanding of how individual species will respond, and the complex ecological mechanisms underlying their responses