Studies on prostate-specific antigen and prostate cancer epidemiology

The prostate-specific antigen (PSA) is the main biomarker for diagnosis and treatment response monitoring in prostate cancer (PCa). In the first part of this thesis, we investigated the prognostic value of ultrasensitive PSAs (u-PSAs) in evaluating the risk of biochemical recurrence (BCR) and further progression after radical prostatectomy (RP). BCR after RP is defined by two consecutive PSA values greater or equal to 0.2 ng/ml. We found that u-PSA values above the threshold of 0.02-0.03 ng/ml predict progression to the BCR threshold (> 0.2 ng/ml). Furthermore, we demonstrated that the longitudinal modeling of u-PSA doubling time (uDT) could predict BCR after RP with very low PSA values. This can be beneficial in helping practitioners to avoid unnecessary adjuvant treatments or to start salvage treatments earlier for selected patients. In the second part of this thesis, PCa survival and mortality was investigated in the pre- and post-PSA eras. One of the cohort studies evaluated the impact of socioeconomic status (SES) on the survival of PCa patients in the pre- and post-PSA eras. Our study showed that men with localized PCa are otherwise healthier than the general male population, and the increased difference between relative and cancer-specific survival reflects the most likely selection of men for opportunistic PSA-testing. Men in higher SES groups had significantly lower risks of dying from PCa than those in the lower SES groups, which was probably due to more intensive diagnostic/treatment strategies and the increased intensity of health conscious men seeking medical services such as PSA testing.Prostataspesifinen antigeeni (PSA) on tärkein eturauhassyövän verinäytetutkimus. Tämän tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa selvitimme ultrasensitiivisen PSA:n (u-PSA) merkitystä eturauhassyövän seurannassa radikaalin eturauhasen poistoleikkauksen jälkeen. Biokemiallinen relapsi (BCR) leikkauksen jälkeen tarkoittaa kahta peräkkäistä PSA-arvoa, jotka ylittävät arvon 0.2 ng/ml. Tutkimuksessamme osoitimme, että jos u-PSA nousee tasolle 0.02-0.03 ng/ml, PSA-pitoisuus nousee yli 90% potilaista myös BCR-tasolle. Lisäksi osoitimme, että u-PSA:n kahdentumisajan (uDT) longitudinaalinen mallintaminen auttaa BCR:n ennustamisessa jo hyvin pienillä u-PSA-arvoilla. Tämä on erityisen hyödyllistä, kun halutaan välttää turhia liitännäishoitoja ja toisaalta kohdentaa ne riittävän ajoissa oikeille potilaille. Tutkimuksen toisessa vaiheessa eturauhassyöpäkuolleisuutta ja potilaiden elossaoloa (survival) tutkittiin ennen ja jälkeen PSA-testauksen yleistymistä. Tutkimus toteutettiin rekisteritutkimuksena Suomen Syöpärekisterin ja Tilastokeskuksen tiedoista. Tilastokeskuksen tiedoista selvitettiin vuosittainen eturauhassyöpäpotilaiden ikäryhmittäinen kuolleisuus suhteessa vertailuväestön kuolleisuuteen. Samoin potilaiden sosioekonomisen asema (SES) selvitettiin Tilastokeskuksesta. Tutkimus osoitti, että miehet joilla todettiin paikallinen eturauhassyöpä olivat muuten terveempiä kuin vertailuväestö. Eritoten PSA-testin käyttöönoton jälkeen eturauhassyöpäpotilaiden suhteellinen elossaololuku oli selvästi korkeampi kuin syöpäspesifinen elossaololuku potilailla, joilla oli paikallinen eturauhassyöpä. Tämä viittaa siihen, että nämä miehet valikoituivat useammin opportunistiseen PSA-seulontaan. Tutkimus osoitti myös, että korkeampi SES korreloi huomattavasti pienempään syöpäspesifinen kuolleisuuteen. Tämä on oletettavasti selitettävissä, sillä että näille miehille tehtiin enemmän eturauhassyöpädiagnostiikkaa ja heitä hoidettiin intensiivisemmin kuin alhaisemmassa SES-asemassa olevia. Näille miehille myös ilmeisimmin tehtiin enemmän PSA-testausta. Yhteenvetona voidaan todeta, että u-PSA voi olla hyödyllinen taudin uusimisen arvioinnissa leikkauksen jälkeen, ja että PSA-testin käyttö pitäisi optimoida kaikille väestöryhmille, välttäen yli- ja alidiagnostiikkaa

Socio‐Legal Production of the Tourist‐Seasonal Labourer for the Finnish Berry Industry

The article investigates the phenomenon of precarious labour within the Finnish wild berry industry, focusing on the socio‐legal dimensions that enable short‐term "just‐in‐time" migration, primarily from Thailand, for the berry season. Since the initial 2005 recruitment of Thai citizens to engage in forest berry picking for the Finnish berry industry, the industry has become heavily reliant on migrant labour. At the same time, the pickers’ situation exemplifies a case of unregulated labour, as pickers are categorised as a group outside of labour laws in Finland. By asking how this "non‐work" - berry picking without labour rights - has repeatedly been justified on a policy level, the article provides a case study that unpacks the creation of a racialised migrant labour force through a statecraft of differential inclusion, in an arrangement regarded to advance rural economies. Empirically, the article draws on an analysis of policy documents through which a particular kind of temporary migration corridor is administered

The creative process, journey to first animation

Bo’s First Robot is a short animation about robot builder named Bo. It’s a japanese style robot animation set in cyberpunk-based world. The animation is the empirical part of this thesis. Animation formed during Pixstories academical minor and exchange period in animation department of Tamabi University in Tokyo. Because the topic of the animation was developed for over two years and the production took over six months to finish, it was only logical to make it the focus of the master thesis. Empirical part of the thesis covers the evolution of the animation and how different ideas were abandoned while working on topic. The storyboard of Bo’s First Robot is compared against animatic scetch and the final animation. Theoretical part of the thesis focuses on the creative process. It studies how Bo’s First Robot was made and the reasons why it took two years to complete. Main sources for research were Irwin Singer’s book Modes of creativity in which the creative process is studied and M.D Vernon’s book Human Motivation, which explains how motivation can effect our work

Factors contributing to frozen embryo transfer outcomes : assessment of blastomere multinucleation and luteal phase GnRH agonist support in relation to reproductive outcome

Of all embryo transfers in Finland, approximately half are now performed as frozen embryo transfer (FET). The effectiveness of FET is dictated by patient characteristics, embryo quality, and implantation environment. The significance of one of the embryo quality markers, blastomere multinucleation, and the ef-fects of modified FET protocols on pregnancy outcomes, course of pregnancy, and health of the newborns are not thoroughly clarified. The first part of this thesis focused on blastomere multinucleation in frozen-thawed embryo cohorts: de novo occurrence, associations to factors known to contribute to controlled ovarian hyperstimulation (COH) and pregnancy poten-tial. Multinucleation was frequent in embryo cohorts before cryopreservation, but de novo multinucleation after thawing neither reached the level detected before freezing nor was associated with de novo multinucleation in sibling em-bryos. Young female age and higher ovarian response to COH were associated with the occurrence of multinucleation, especially before freezing. The preg-nancy potential of binucleated (BN) and, notably, multinucleated (MN) frozen-thawed embryos seemed to be reduced, but this study demonstrated that transfer of BN/MN FET could result in acceptable live birth rate (LBR), healthy preg-nancies, and newborns. In the second part of this thesis, the effect of single dose triptorelin as an adju-vant to standard luteal support in natural and artificial cycle FETs was assessed in prospective pilot studies. The clinically relevant difference in LBR, pointing to the benefit of triptorelin, was statistically insignificant. These results under-line a need for larger multicenter studies before implementing the use of trip-torelin in clinical practice of FETs.Pakastealkiosiirtojen ennusteeseen vaikuttavat tekijät – blastomeerien monitumaisuuden ja luteaalivaiheen GnRH agonistituen vaikutus raskausen-nusteeseen Kaikista Suomessa tehdyistä alkionsiirroista noin puolet ovat pakastealkion siirtoja (PAS). Monet tekijät, kuten potilaan ominaisuudet, alkion laatu ja im-plantaatioympäristö vaikuttavat PAS:n tuloksellisuuteen. Kuitenkaan kaikkien alkio-ominaisuuksien, kuten blastomeerien monitumaisuuden tai PAS:ssa käytettävien hoitomenetelmien vaikutusta raskausennusteeseen, raskauden kulkuun tai syntyvien jälkeläisten terveyteen ei tarkkaan tiedetä. Tutkimuksessa selvitettiin alkion monitumaisuuden esiintyvyyttä pakastealkiokohorteissa, yhteyttä koeputkihedelmöityshoidon aikaisen munasarjastimulaation vasteeseen vaikuttaviin tekijöihin sekä monitumaisten (MN) alkioiden raskauden todennäköisyyttä ja syntyvien lasten terveyttä. Monitumaisuuden esiintyminen alkiokohorteissa ennen alkiopakastusta oli tavallista, mutta sen ei havaittu lisääntyvän alkiopakastuksen myötä tai lisäävän yksitumaisten sisaralkioiden muuntumista monitumaisiksi. Monitumaisten alkioiden esiintyvyys oli yhteydessä erityisesti naisen nuoreen ikään ja korkeaan munasarjastimulaatiovasteeseen. Raskauden todennäköisyys MN PAS:n jälkeen oli alentunut, varsinkin blastomeerien sisältäessä enemmän kuin kaksi tumaa. Raskaustulos oli kuitenkin hyväksyttävä, eivätkä raskaudenkulku tai vastasyntyneiden terveys eronneet yksitumaisista alkioista käynnistyneistä raskauksista. Tutkimuksen toisessa osassa tutkittiin kerta-annoksena annetun triptoreliinin vaikutusta raskaustulokseen luonnollisen kierron ja hormonaalisesti ohjatun PAS:n luteaalivaiheen tukihoidon lisänä. Prospektiivisissa pilottitutkimuksissa syntyneiden lasten määrässä havaittiin kliinisesti merkittävä ero triptoreliinia käyttävän ryhmän eduksi, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Laajemmat tutkimukset triptoreliinin vaikutuksesta PAS:n raskaustulokseen ovat tarpeen

Urban Seniors in Finland in the year 2035 : Horizon scanning of inclusion and volunteering in the future

The study explores the future of the volunteering and inclusion among seniors in urban areas in Finland. The research aim is then to examine elements of inclusion and roles given volunteering in the lives of urban seniors in the future. The thesis aims to offer views into the futures of urban seniors, reaching its timescale to the year 2035. Behind this interest is the megatrend of aging which is expected to have huge structural and mental effects in Finnish society. Methodologically the study draws on horizon scanning. The horizon scanning is used to identify phenomena potentially impacting in the lives of urban seniors in the future, and the results from this are compared with previous studies observations on the lives of urban seniors. The distinct elements of lives of urban seniors are discussed within framework identifying the role of welfare system, age-friendly movement and anti-ageing innovations. However, the main focus is on inclusion and volunteering, constituting the primary research objective of the study. The applied horizon scanning is based on desk research, and through it the study aims to provide a broader view on the issues examined in the thesis. The thesis offers rudimentary material for the development work of different NGOs and organisations, whose agenda has to do with the future of urban seniors in Finland. By introducing a variety of perspectives to urbanisation and aging as well as to inclusion and volunteering, the study provides insights to grasp alternative developments that shape the future lives of urban seniors. The study suggests that inclusion will continue to be a very important part of the well-being of seniors. The elements of inclusion are built regardless of age, based on everyone's own starting points and resources. In the future, digital accessibility, age-friendly environment support building inclusion. In addition, the study identified volunteering as a means to produce well-being and inclusion. This is despite of the fact that the forms of volunteering are developing towards a project-type commitment while also field of organisations changing. Finally, the thesis also addresses some weak signals, which can play a significant role in the future, mentioned in the analysed future programmes. Through this analysis the thesis suggest that future of ageing and inter-generational issues should be discussed more thoroughly. As ageing is inevitable anticipation for ageing is needed throughout the life-cycle. Successful aging creates an opportunity to feel inclusion also in the future. The thesis concludes that planning alternative futures related to ageing should be done by individuals, organisations and societies.Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää suomalaisten kaupunkiseutujen ikäihmisten vapaaehtoistyön ja osallisuuden tulevaisuutta. Tavoitteena on siten tarkastella osallisuuden elementtejä ja sitä, mikä on vapaaehtoistyön rooli urbaanien ikäihmisten elämässä tulevaisuudessa. Opinnäytetyön tavoitteena on tarjota näkemyksiä urbaanien senioreiden tulevaisuudesta vuoteen 2035 mennessä. Tämän kiinnostuksen taustalla on ikääntymisen megatrendi, jolla odotetaan olevan valtavia rakenteellisia ja henkisiä vaikutuksia suomalaisessa yhteiskunnassa. Metodologisesti työ perustuu horizon scanning -menetelmään. Horisontin skannauksen avulla etsitään yksityiskohtia ilmiöistä, jotka saattavat vaikuttaa kaupunkilaisten seniorien elämään tulevaisuudessa. Pääpaino on tiedon keräämisessä kaupunkilaisten ikäihmisten elämästä aiemmista tutkimuksista. Horisontin skannaus havaitsee erilaisia tulevaisuuden merkkejä. Siksi ilmiöitä selkeytetään ja verrataan eri organisaatioiden (YK, EU ja STM) tulevaisuussuunnitelmiin. Urbaanien ikäihmisten elämän eri elementtejä käsitellään viitekehyksessä, jossa tunnistetaan hyvinvointijärjestelmän, ikäystävällisen suuntauksen ja anti-ageing innovaatioiden rooli. Osallisuutta ja vapaaehtoistyötä korostetaan enemmän, koska ne ovat tämän tutkimuksen keskeiset kiinnostuksen kohteet. Horisontin skannaus perustuu usein työpöytätutkimukseen, mikä auttaa kehittämään kokonaiskuvaa tutkittavien asioiden taustalla. Tämä tutkimus tarjoaa perusaineistoa ennakointityöhön erilaisille kansalaisjärjestöille, jotka ovat mukana kaupunkien ikäihmisten tulevaisuudessa. Tämä tutkimus avaa keskusteluja ja siten aineksia erilaisiin ja paikallisesti mahdollisiin kaupunkien tulevaisuuksiin. Suunnitelmat vaihtoehtoisista tulevaisuuksista voitaisiin tehdä seniorien toimesta tai heidän kanssaan. Osallisuus on jatkossakin erittäin tärkeä osa ikäihmisten hyvinvointia. Osallisuuden elementit rakentuvat iästä riippumatta, jokaisen omien lähtökohtien ja voimavarojen pohjalta. Tulevaisuudessa digitaalinen saavutettavuus ja ikäystävällinen ympäristö tukevat osallisuuden rakentamista. Vapaaehtoistyön tulevaisuuden rooli on tuottaa hyvinvointia ja osallisuutta. Tulevaisuudessa vapaaehtoistyö muuttuu projektityyppiseksi sitoutumiseksi ja organisaatiokenttä muuttuu. Kiinteä kytkentä yhteiskunnan rakenteisiin irrottaa kansalaisyhteiskunnan idean ja arvon vapaaehtoistyöstä. Ikäohjelmissa mainittiin heikkoja signaaleja, joilla voi olla merkittävä rooli tulevaisuudessa. Ikääntymisen tulevaisuudesta ja sukupolvien välisistä kysymyksistä olisi keskusteltava. Ikääntymiseen varautumista tarvitaan kaikilla elämän osa-alueilla. Ikääntyminen on väistämätöntä. Onnistunut ikääntyminen luo mahdollisuuden tuntea osallisuutta myös tulevaisuudessa. Ikääntymiseen liittyvien vaihtoehtoisten tulevaisuuksien suunnittelua tulisi tehdä yksilöiden, organisaatioiden ja yhteiskuntien toimesta

Different antiracisms : Critical race and whiteness studies perspectives on activist and NGO discussions in Finland

This thesis explores antiracism by activists and professionalized civil society in mid-2010s Finland. It develops and diversifies an established but less elaborated notion that antiracism is not merely opposition to racism. As such, the thesis provides analytical interpretations of antiracism’s variations and the scope and limits of different antiracist approaches and the related definitions of racism. The analysis is situated in a period when several discussions on antiracism were evolving. The study builds on interviews with activists engaged in grassroots antiracist initiatives; texts produced by antiracist bloggers; non-governmental organizations’ antiracist campaigns; and a complementary set of participatory observation in antiracist events. The different antiracist initiatives observed in the study could be described in generalizing terms as association-driven antiracism; antiracist self-representation by people of colour; antiracism against the far and extreme right; and antiracist activism for migrants’ rights. The analysis of the data is based on an understanding that the observed antiracisms both reproduce and, at least locally, reshape the existing discussions on race and racialization. The dissertation is situated in the field of critical race and whiteness studies. The key concepts derive from critical analyses of race, racism and antiracism. More specifically, the thesis draws on a set of concepts that have been used to explicate the ways in which race and racism or normative whiteness are systematically dismissed as a part of social reality. At the same time, the thesis strives to show the ways in which the hegemonic order is challenged in the context of the data. The thesis arrives at four main conclusions. First, it addresses differences between conceptions of racism as an exception, a singular, event-bound phenomenon and a part of a structure. While exceptionalist views on racism and discussion on events are common in the data, there are efforts to address racism as structural phenomenon. Relatedly, as the second main finding, the thesis shows how exceptionalist understandings of racism are produced through intersectional categorizations other than those constituting racialization. This means that the societal significance of racism is diminished through connecting racism to societal margins or connecting it to a specific age group. The third main finding suggests that antiracisms differ from each other significantly according to the ways they (do not) address racialization and whiteness. Finally, a majority of the antiracist initiatives explored focus on different types of exclusions as opposed to understandings of racism as exploitation. In brief, the thesis discusses the distinct uses of the label antiracism, and antiracist conceptions of racism in civil society in Finland and it provides analytical understandings of similarities and differences between distinct antiracist approaches, strategies, and ways of conceiving racism.Väitöskirja tarkastelee aktivistien ja kansalaisjärjestöjen ajamaa antirasismia/ rasisminvastaisuutta 2010-luvun puolivälin kansalaisyhteiskunnassa Suomessa. Väitöskirja kehittelee edelleen ja monipuolistaa tunnustettua havaintoa siitä, että rasisminvastaisuus ei ole pelkistettävissä rasismin vastakohdaksi. Siten väitöskirja tarjoaa analyyttisia tulkintoja rasisminvastaisuuden eri muodoista, erilaisten antirasismien laajuudesta ja rajoista sekä näihin liittyen rasismia koskevista erilaisista määritelmistä. Analyysi sijoittuu aikakauteen, jolloin monet rasisminvastaisuuteen liittyvät keskustelut voimistuivat. Tutkimus perustuu seuraaviin aineistoihin: haastattelut ruohonjuuritason antirasistisissa aloitteissa toimivien aktivistien kanssa, rasismia vastustavien bloggareiden tekstit, kansalaisjärjestöjen rasisminvastaiset kampanjat sekä mainittuja aineistoja täydentävät havainnot rasisminvastaisista tapahtumista. Tutkimuksessa tarkasteltuja erilaisia rasisminvastaisuuden muotoja voi luonnehtia yleistävästi seuraavin määrein: yhdistysvetoinen antirasismi, PoC:n antirasistinen itsemäärittely, antirasismi ääri- ja laitaoikeiston rasismia vastaan sekä siirtolaisten oikeuksiin keskittyvä antirasismi. Aineiston analyysi perustuu ymmärrykseen siitä, että tarkastellut rasisminvastaisuuden muodot toistavat ja ainakin paikallisesti myös muokkaavat olemassa olevia rodun ja rodullistamisen diskursseja. Väitöskirja sijoittuu kriittisen rodun ja valkoisuuden tutkimuksen alaan. Keskeiset käsitteet juontuvat rodun, rasismin ja antirasismin kriittisistä analyyseista. Tarkemmin sanottuna työ perustuu käsitteisiin, joiden avulla on avattu sitä, miten rotu, rasismi tai normatiivinen valkoisuus sosiaalisen todellisuuden osina systemaattisesti ohitetaan. Samaan aikaan väitöskirja pyrkii havainnollistamaan sitä, miten hegemoninen järjestys myös haastetaan aineiston kontekstissa. Väitöskirjan tulokset esitetään neljän johtopäätöksen kautta. Ensimmäinen niistä koskee sitä, miten rasismin määritellään yhtäältä poikkeukselliseksi, yksilakiseksi ja tapahtumiin sidotuksi mutta toisaalta myös rakenteelliseksi ilmiöksi. Samaan aikaan kun rasismin esittäminen poikkeuksena on tavallista tarkastellussa aineistossa, aineisto sisältää myös esimerkkejä siitä, miten rasismia käsitellään rakenteellisena ilmiönä. Tähän liittyen työn toinen keskeinen johtopäätös on se, että rasismin esittäminen poikkeuksena tapahtuu myös muiden kuin rodullistamiseen suoraan liittyvien intersektionaalisten kategorisointien avulla. Tämä tarkoittaa sitä, että rasismin yhteiskunnallista merkitystä vähätellään kytkemällä se marginaalisiin ryhmiin tai tiettyyn ikäluokkaan. Kolmas johtopäätös koskee sitä, miten rasisminvastaisuuden muodot eroavat toisistaan siinä, miten ne käsittelevät (tai eivät käsittele) rodullistamista tai valkoisuutta. Viimeinen neljästä johtopäätöksestä on, että tarkastellut antirasismit keskittyvät nimenomaisesti erilaisiin ulossulkemisen muotoihin sen sijaan, että rasismi käsitteellistettäisiin riistoksi. Lyhyesti sanottuna väitöskirja käsittelee antirasismin eli rasisminvastaisuuden erilaisia sovelluksia ja rasismia koskevaa ymmärrystä Suomeen sijoittuvassa kansalaisyhteiskunnassa. Työ tarjoaa käsitteellisiä näkökulmia erilaisten rasisminvastaisten lähestymistapojen yhtäläisyyksiin ja eroihin sekä niissä valittuihin strategioihin ja käsityksiin rasismista

Managing the creative chaos - Processes to the rescue at Parcero Marketing Partners Oy

Design as a creative activity requires flexible processes for its iterative and challenge-seeking nature. Simultaneously, project management focuses on effectiveness for to reach set business goals. To combine these two substantial aspects for current design work happening in the creative economy is somewhat a challenge, but essential. In this thesis I explore features that apply to service design and design thinking as well as familiarize a suitable managerial approach for the attributes, in order to conduct an applicable service delivery process for a startup agency working in the field of digital marketing

Kurkistuksia siirtolaisuuden hallinnan mustaan laatikkoon

Kirja-arvio. Päivi Pirkkalainen, Eveliina Lyytinen & Saara Pellander: Suomesta poistetut. Näkökulmia karkotuksiin ja käännytyksiin

Vanhempien eron kokeneiden lasten perhesuhteet - osallisuuden ja toimijuuden mahdollisuudet : ”Se on niinku mukavaa, ku on kaikkien kaa. Ja sitte saa niinku sanoa aina oman mielipiteen."

Tutkimukseni käsittelee vanhempien eron kokeneiden lasten perhesuhteita sekä lasten mahdollisuuksia osallisuuteen ja toimijuuteen perhesuhteissaan. Tutkimukseni tavoitteena oli tuoda esiin lasten ääntä ja näkökulmaa omissa perhesuhteissaan. Halusin tutkimuksellani tuoda esiin ja toisaalta siten vahvistaa lasten oikeuksia vaikuttaa ja tulla kuulluksi omiin läheissuhteisiin ja niiden ylläpitämiseen liittyvissä asioissa. Tutkimukseni alussa esittelen, kirjallisuuteen ja suomalaisia lapsiperheitä koskeviin tilastotietoihin pohjautuen, perheen ja perhemuotojen muutoksesta sekä kerron vanhempien erosta lasten elämään vaikuttavana ilmiönä. Tutkimukseni teoreettinen viitekehys rakentuu osallisuuden ja toimijuuden käsitteille. Avaan tutkimuksen teoriaosuudessa näiden keskeisten käsitteiden merkitystä ja rakentumista perhesuhteissa lapsen näkökulmasta. Tutkimuksessani käyttämäni aineisto on osa monitieteistä Children’s Emotional Security in Multiple Family Relations (EMSE)– tutkimusprojektia Suomen Akatemian rahoittamassa lasten terveyden ja hyvinvoinnin SKIDI-KIDS – tutkimusohjelmassa. Tutkimuksessani käyttämäni aineisto on luonteeltaan laadullista, koostuen lasten teemahaastatteluista sekä verkostokartan avulla kerätystä materiaalista. Aineiston lapset ovat iältään 7-15-vuotiaita. Tutkimuksessa kävi ilmi, että lapset haluavat vaikuttaa ja olla osallisina monenlaisissa perheen asioissa ja he aktiivisesti merkityksellistävät ja tulkitsevat perhettä koskevia asioita ja tapahtumia omasta näkökulmastaan. Tutkimuksen perusteella lapset arvostavat ja pitävät tärkeänä osallisuutta perhesuhteissaan